Mitä te naiset ajattelette tästä? (Kotitöiden jakaminen)

Jää koti-isäksi ja pistä vaimo tekemään sinun hommasi ja sen jälkeen vaadi nuo vaimon edellyttämät vaimolle.

Asia ratkaistu!

Vierailija kirjoitti:

Miksi auttelet isän firmassa ja ilman palkkaa, ei kai sinua käytetä hyväksi, tai ei kai se vaan ole "mukava olohuone" josta saat kepparin luistaa kotitöistä? Karsi turhaa: sinä ulkopuolisia hommia ja vaimo voi unohtaa vaikka silittämisen.

Listaa tyypillinen viikko mitä ylipäätään edes teet, ei auton rassausta ja talon projekteja joka päivälle riitä.

Entäs kun vaimo palaa töihin, niin kotityötkö jää edelleen vaimolle? Perusteesi olla tekemättä niitä raukeaa viimeistään sillon, kun vaimokin käy töissä. Vai onko sekin sitten jotain vähäpätöistä puuhastelua verrattuna sinun urotöihin joita päivästä toiseen töissäsi suoritat.

Naapurin noin saman ikäistä miestä  kun katsoo kahden auton kanssa on riittänyt nikkaroimista joka päivälle jo toista viikkoa ja joka päivä näytti rakentavan lapsella leikkimajaa, jne...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, teet paljon töitä, sitä ei voi kieltää. Uskon, että työsi on myös tärkeää. Mutta muistathan, että vaimosikin tekee erittäin tärkeää työtä: hän huolehtii pienestä lapsestanne ja kodistanne. Lapsen hoitaminen on ympärivuorokautista työtä, jossa ei väliä juurikaan ole mahdollisuuksia omaan aikaan ja lepoon. Lapselta liikenevän ajan vaimosi käyttää nyt kotitöihin, joista on yksin vastuussa. Ei sekään mikään helppo ja kevyt diili ole.

Eli ymmärrän, että sinulla on rankkaa, mutta niin on myös vaimollasi. Tiedän, koska olen itsekin kotona pian puolitoistavuotiaan kanssa. Olen tehnyt vaativaakin työtä ennen lasta, mutta en ole koskaan ollut näin uskomattoman väsynyt.

Voisitkohan tehdä hiukan vähemmän töitä, jotta pystyisit olemaan enemmän kotona ja osallistumaan kotiarkeen? Tää pikkulapsiaika on tosi rankka vaihe ja voi olla suhteelle tuhoisaa, jos vastuu lapsesta ja kodista jakautuu huomattavan epätasaisesti.

Nuo askareet, joita teet, ovat tosi tärkeitä, mutta väitän että päivittäiset kotityöt vievät huomattavasti enemmän aikaa, koska niitä on pakko tehdä niin usein: astiahuolto, pyykkääminen, ainakin kevyt järjestely ja ylläpitosiivous. Jos nyt et puolia pystykään tekemään, niin tee edes jotain, mieluiten pyytämättä. Tyhjennä silloin tällöin astianpesukone, laita pyykit koneeseen tai ripusta ne, korjaa lapsen lelut illalla lattialta. Siten viestit vaimollesi, että välität yhteisestä kodistanne ja että olette ns samassa veneessä.

Mielestäni aivan törkeä vastaus. Mies kertoi aloitusviestissään tekevänsä töiden lisäksi hommia myös vaimon isän firmassa ja omat kotityönsä. Mihin kaikkeen sitä oikein pitää revetä? Kyllä tuossa on ihan tarpeeksi, ja sanon näin vaikka itsekin olen ollut lasten kanssa kotona.

Kenen toive ja valinta on että mies tekee illat töitä appiukolle?

Todennäköisesti mies yrittää sillä välttyä kotonaolemisesta ja oikeasta osallistumisesta. Ihmeen kauan vaimo on tätä vastuunvälttelijää jo sietänyt. Taatusti vaimo haluaisi yhteistä aikaakin ja vaihtelua siihen omaan 24/7 kodin- ja lapsenhoitovastuuseen.

Ehdota, että sinä jää vuorostasi kotiin hoitaman lasta. Vaimo töihin ja vastaamaan isänsä auttamisesta. Lapsi tarvii myös isäänsä.

Kyllä yhden puolitoistavuotiaan kanssa on paljon raskaampaa, kuin tuon aloittajan työt. Eihän hän työskentele kaikenkaikkiaan neljäätoista tuntia vuorokaudessa. Siitä lepoajasta jää vielä paljon ylimääräistä pölyjen pyyhkimiseen, imuroimiseen ja silittämiseen. Nyt vaan itseäsi niskasta kiinni!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, teet paljon töitä, sitä ei voi kieltää. Uskon, että työsi on myös tärkeää. Mutta muistathan, että vaimosikin tekee erittäin tärkeää työtä: hän huolehtii pienestä lapsestanne ja kodistanne. Lapsen hoitaminen on ympärivuorokautista työtä, jossa ei väliä juurikaan ole mahdollisuuksia omaan aikaan ja lepoon. Lapselta liikenevän ajan vaimosi käyttää nyt kotitöihin, joista on yksin vastuussa. Ei sekään mikään helppo ja kevyt diili ole.

Eli ymmärrän, että sinulla on rankkaa, mutta niin on myös vaimollasi. Tiedän, koska olen itsekin kotona pian puolitoistavuotiaan kanssa. Olen tehnyt vaativaakin työtä ennen lasta, mutta en ole koskaan ollut näin uskomattoman väsynyt.

Voisitkohan tehdä hiukan vähemmän töitä, jotta pystyisit olemaan enemmän kotona ja osallistumaan kotiarkeen? Tää pikkulapsiaika on tosi rankka vaihe ja voi olla suhteelle tuhoisaa, jos vastuu lapsesta ja kodista jakautuu huomattavan epätasaisesti.

Nuo askareet, joita teet, ovat tosi tärkeitä, mutta väitän että päivittäiset kotityöt vievät huomattavasti enemmän aikaa, koska niitä on pakko tehdä niin usein: astiahuolto, pyykkääminen, ainakin kevyt järjestely ja ylläpitosiivous. Jos nyt et puolia pystykään tekemään, niin tee edes jotain, mieluiten pyytämättä. Tyhjennä silloin tällöin astianpesukone, laita pyykit koneeseen tai ripusta ne, korjaa lapsen lelut illalla lattialta. Siten viestit vaimollesi, että välität yhteisestä kodistanne ja että olette ns samassa veneessä.

Mielestäni aivan törkeä vastaus. Mies kertoi aloitusviestissään tekevänsä töiden lisäksi hommia myös vaimon isän firmassa ja omat kotityönsä. Mihin kaikkeen sitä oikein pitää revetä? Kyllä tuossa on ihan tarpeeksi, ja sanon näin vaikka itsekin olen ollut lasten kanssa kotona.

Kenen toive ja valinta on että mies tekee illat töitä appiukolle?

Todennäköisesti mies yrittää sillä välttyä kotonaolemisesta ja oikeasta osallistumisesta. Ihmeen kauan vaimo on tätä vastuunvälttelijää jo sietänyt. Taatusti vaimo haluaisi yhteistä aikaakin ja vaihtelua siihen omaan 24/7 kodin- ja lapsenhoitovastuuseen.

Tuskin mies tekee tuota vapaaehtoista palkatonta työtä muuten kuin vaimon vaatimuksesta ja sovun säilyttämiseksi.

Miehen kannattaa nostaa kytkintä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, teet paljon töitä, sitä ei voi kieltää. Uskon, että työsi on myös tärkeää. Mutta muistathan, että vaimosikin tekee erittäin tärkeää työtä: hän huolehtii pienestä lapsestanne ja kodistanne. Lapsen hoitaminen on ympärivuorokautista työtä, jossa ei väliä juurikaan ole mahdollisuuksia omaan aikaan ja lepoon. Lapselta liikenevän ajan vaimosi käyttää nyt kotitöihin, joista on yksin vastuussa. Ei sekään mikään helppo ja kevyt diili ole.

Eli ymmärrän, että sinulla on rankkaa, mutta niin on myös vaimollasi. Tiedän, koska olen itsekin kotona pian puolitoistavuotiaan kanssa. Olen tehnyt vaativaakin työtä ennen lasta, mutta en ole koskaan ollut näin uskomattoman väsynyt.

Voisitkohan tehdä hiukan vähemmän töitä, jotta pystyisit olemaan enemmän kotona ja osallistumaan kotiarkeen? Tää pikkulapsiaika on tosi rankka vaihe ja voi olla suhteelle tuhoisaa, jos vastuu lapsesta ja kodista jakautuu huomattavan epätasaisesti.

Nuo askareet, joita teet, ovat tosi tärkeitä, mutta väitän että päivittäiset kotityöt vievät huomattavasti enemmän aikaa, koska niitä on pakko tehdä niin usein: astiahuolto, pyykkääminen, ainakin kevyt järjestely ja ylläpitosiivous. Jos nyt et puolia pystykään tekemään, niin tee edes jotain, mieluiten pyytämättä. Tyhjennä silloin tällöin astianpesukone, laita pyykit koneeseen tai ripusta ne, korjaa lapsen lelut illalla lattialta. Siten viestit vaimollesi, että välität yhteisestä kodistanne ja että olette ns samassa veneessä.

Mielestäni aivan törkeä vastaus. Mies kertoi aloitusviestissään tekevänsä töiden lisäksi hommia myös vaimon isän firmassa ja omat kotityönsä. Mihin kaikkeen sitä oikein pitää revetä? Kyllä tuossa on ihan tarpeeksi, ja sanon näin vaikka itsekin olen ollut lasten kanssa kotona.

Kenen toive ja valinta on että mies tekee illat töitä appiukolle?

Todennäköisesti mies yrittää sillä välttyä kotonaolemisesta ja oikeasta osallistumisesta. Ihmeen kauan vaimo on tätä vastuunvälttelijää jo sietänyt. Taatusti vaimo haluaisi yhteistä aikaakin ja vaihtelua siihen omaan 24/7 kodin- ja lapsenhoitovastuuseen.

Vaimo voisi ottaa vastuu itsestään ja mennä esim. töihin. Ei itsenäinen nykynainen enää ole nyrkin ja hellan välissä kotiarestissa jossain rajoittavassa vankilassa, jota miehen alistaminen, sorto ja epätasa-arvo aitaa vaan ihan toimiva subjekti joka tekee omia valintoja, arvioita ja päätöksiä omassa elämässään.

Vaimo on tässä se joka siipeilee. Ei käy töissä, ei ota vastuuta kotitöistä, jne. Kotiäitiys ei ole sitä, että vahvana vaaditaan paljon ja otetaan korkeitaa vastuu siitä lapsesta vaan se on kokonaista valtaista kodinhoitoa ja jos se ei maistu mietitään uudelleen onko se Rouva Virtainen oikea rooli.

Kodissa on mukavia ja vähemään mukavia hommia.

Vähemmän mukavia on se loputon, ainainen samana toistuva siivous. Vie roskat, tiskikone, pintojen pyyhintä, kerää tavarat, kerää roskat, siisti ja säädä.

Kun lopetat sen toisesta päästä, saat aloittaa taas alusta sieltä toisesta päästä.

Sijoitulset, rahat, autot, puutarha, sisustus on harrastuksia....

Vierailija kirjoitti:

Ota ero. Hanki nainen joka arvostaa sua - noilla ominaisuuksilla niitä nimittäin löytyy.

Epäilen työhullut kommunikaatiotaidottomat kontrollifriikit eivät ole kuuminta hottia pariutumismarkkinoilla. Varsinkin kun sieltä putkahtaa se viikkolapsikin. Ero kyllä olisi ihan oikein, että äijäkin osallustuisi oikeasti lapsensa arkeen. Tällaiset perhevastuun välttelijät ei kyllä sympatiaa ansaitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, teet paljon töitä, sitä ei voi kieltää. Uskon, että työsi on myös tärkeää. Mutta muistathan, että vaimosikin tekee erittäin tärkeää työtä: hän huolehtii pienestä lapsestanne ja kodistanne. Lapsen hoitaminen on ympärivuorokautista työtä, jossa ei väliä juurikaan ole mahdollisuuksia omaan aikaan ja lepoon. Lapselta liikenevän ajan vaimosi käyttää nyt kotitöihin, joista on yksin vastuussa. Ei sekään mikään helppo ja kevyt diili ole.

Eli ymmärrän, että sinulla on rankkaa, mutta niin on myös vaimollasi. Tiedän, koska olen itsekin kotona pian puolitoistavuotiaan kanssa. Olen tehnyt vaativaakin työtä ennen lasta, mutta en ole koskaan ollut näin uskomattoman väsynyt.

Voisitkohan tehdä hiukan vähemmän töitä, jotta pystyisit olemaan enemmän kotona ja osallistumaan kotiarkeen? Tää pikkulapsiaika on tosi rankka vaihe ja voi olla suhteelle tuhoisaa, jos vastuu lapsesta ja kodista jakautuu huomattavan epätasaisesti.

Nuo askareet, joita teet, ovat tosi tärkeitä, mutta väitän että päivittäiset kotityöt vievät huomattavasti enemmän aikaa, koska niitä on pakko tehdä niin usein: astiahuolto, pyykkääminen, ainakin kevyt järjestely ja ylläpitosiivous. Jos nyt et puolia pystykään tekemään, niin tee edes jotain, mieluiten pyytämättä. Tyhjennä silloin tällöin astianpesukone, laita pyykit koneeseen tai ripusta ne, korjaa lapsen lelut illalla lattialta. Siten viestit vaimollesi, että välität yhteisestä kodistanne ja että olette ns samassa veneessä.

Mielestäni aivan törkeä vastaus. Mies kertoi aloitusviestissään tekevänsä töiden lisäksi hommia myös vaimon isän firmassa ja omat kotityönsä. Mihin kaikkeen sitä oikein pitää revetä? Kyllä tuossa on ihan tarpeeksi, ja sanon näin vaikka itsekin olen ollut lasten kanssa kotona.

Kenen toive ja valinta on että mies tekee illat töitä appiukolle?

Todennäköisesti mies yrittää sillä välttyä kotonaolemisesta ja oikeasta osallistumisesta. Ihmeen kauan vaimo on tätä vastuunvälttelijää jo sietänyt. Taatusti vaimo haluaisi yhteistä aikaakin ja vaihtelua siihen omaan 24/7 kodin- ja lapsenhoitovastuuseen.

Tuskin mies tekee tuota vapaaehtoista palkatonta työtä muuten kuin vaimon vaatimuksesta ja sovun säilyttämiseksi.

Miehen kannattaa nostaa kytkintä!

Sitä ennen kannattaa tehdä avioehto, jos sitä ei jo ole.

Vierailija kirjoitti:

Kodissa on mukavia ja vähemään mukavia hommia.

Vähemmän mukavia on se loputon, ainainen samana toistuva siivous. Vie roskat, tiskikone, pintojen pyyhintä, kerää tavarat, kerää roskat, siisti ja säädä.

Kun lopetat sen toisesta päästä, saat aloittaa taas alusta sieltä toisesta päästä.

Sijoitulset, rahat, autot, puutarha, sisustus on harrastuksia....

Kerää roskat? :D Miten sotkuisia kämppiä teillä on kun niitä kotitöitä riittää uhriutumiseen asti?  Päivänä, joilloin kaikki mahdolliset koneet ja vempeleet. 

Mikä olisi teidän tärkeyden tunteen välikappale ja oman egon jatke, jos kaikki oikeasti voitaisiin käytännössä jakaa tasan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota ero. Hanki nainen joka arvostaa sua - noilla ominaisuuksilla niitä nimittäin löytyy.

Epäilen työhullut kommunikaatiotaidottomat kontrollifriikit eivät ole kuuminta hottia pariutumismarkkinoilla. Varsinkin kun sieltä putkahtaa se viikkolapsikin. Ero kyllä olisi ihan oikein, että äijäkin osallustuisi oikeasti lapsensa arkeen. Tällaiset perhevastuun välttelijät ei kyllä sympatiaa ansaitse.

Ei varmaan nuo mainitsemasi ole hottia, mutta tuo aloittaja on hottia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, teet paljon töitä, sitä ei voi kieltää. Uskon, että työsi on myös tärkeää. Mutta muistathan, että vaimosikin tekee erittäin tärkeää työtä: hän huolehtii pienestä lapsestanne ja kodistanne. Lapsen hoitaminen on ympärivuorokautista työtä, jossa ei väliä juurikaan ole mahdollisuuksia omaan aikaan ja lepoon. Lapselta liikenevän ajan vaimosi käyttää nyt kotitöihin, joista on yksin vastuussa. Ei sekään mikään helppo ja kevyt diili ole.

Eli ymmärrän, että sinulla on rankkaa, mutta niin on myös vaimollasi. Tiedän, koska olen itsekin kotona pian puolitoistavuotiaan kanssa. Olen tehnyt vaativaakin työtä ennen lasta, mutta en ole koskaan ollut näin uskomattoman väsynyt.

Voisitkohan tehdä hiukan vähemmän töitä, jotta pystyisit olemaan enemmän kotona ja osallistumaan kotiarkeen? Tää pikkulapsiaika on tosi rankka vaihe ja voi olla suhteelle tuhoisaa, jos vastuu lapsesta ja kodista jakautuu huomattavan epätasaisesti.

Nuo askareet, joita teet, ovat tosi tärkeitä, mutta väitän että päivittäiset kotityöt vievät huomattavasti enemmän aikaa, koska niitä on pakko tehdä niin usein: astiahuolto, pyykkääminen, ainakin kevyt järjestely ja ylläpitosiivous. Jos nyt et puolia pystykään tekemään, niin tee edes jotain, mieluiten pyytämättä. Tyhjennä silloin tällöin astianpesukone, laita pyykit koneeseen tai ripusta ne, korjaa lapsen lelut illalla lattialta. Siten viestit vaimollesi, että välität yhteisestä kodistanne ja että olette ns samassa veneessä.

Mielestäni aivan törkeä vastaus. Mies kertoi aloitusviestissään tekevänsä töiden lisäksi hommia myös vaimon isän firmassa ja omat kotityönsä. Mihin kaikkeen sitä oikein pitää revetä? Kyllä tuossa on ihan tarpeeksi, ja sanon näin vaikka itsekin olen ollut lasten kanssa kotona.

Paska mies. Omii itselleen kaikki kivat ja helpot hommat joita on vain silloin tällöin ja lusmuilee sillä varjolla niistä tylsistä raskaista jokapäiväisistä kodin-ja lapsenhoitotehtävistä. Kuullostaa lisäksi siltä, ettei vietä perheensä kanssa aikaa niin että tuskin edes muksunsakkaan kanssa pärjäisi. Ei se isän ja lapsen välinen suhdekkaan tyhjästä ilmesty. Kyllä aikuinen joutuu töitä sen eteen tekemään. Tämä kyllä on potentiaalinen eropari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kodissa on mukavia ja vähemään mukavia hommia.

Vähemmän mukavia on se loputon, ainainen samana toistuva siivous. Vie roskat, tiskikone, pintojen pyyhintä, kerää tavarat, kerää roskat, siisti ja säädä.

Kun lopetat sen toisesta päästä, saat aloittaa taas alusta sieltä toisesta päästä.

Sijoitulset, rahat, autot, puutarha, sisustus on harrastuksia....

Kerää roskat? :D Miten sotkuisia kämppiä teillä on kun niitä kotitöitä riittää uhriutumiseen asti?  Päivänä, joilloin kaikki mahdolliset koneet ja vempeleet. 

Mikä olisi teidän tärkeyden tunteen välikappale ja oman egon jatke, jos kaikki oikeasti voitaisiin käytännössä jakaa tasan?

Kyllä niitä neurootikkoja piisaa, jotka pyyhkivät pintoja päivät pitkät, kunnes maali on puhki. Niille tyypeille ei voi mitään, pitsi kiertää kaukaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota ero. Hanki nainen joka arvostaa sua - noilla ominaisuuksilla niitä nimittäin löytyy.

Epäilen työhullut kommunikaatiotaidottomat kontrollifriikit eivät ole kuuminta hottia pariutumismarkkinoilla. Varsinkin kun sieltä putkahtaa se viikkolapsikin. Ero kyllä olisi ihan oikein, että äijäkin osallustuisi oikeasti lapsensa arkeen. Tällaiset perhevastuun välttelijät ei kyllä sympatiaa ansaitse.

Edelleen yleisin tapaamismuoto on joka toinen viikonloppu. Ei siinä paljon sitä arkivanhemmuutta ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kodissa on mukavia ja vähemään mukavia hommia.

Vähemmän mukavia on se loputon, ainainen samana toistuva siivous. Vie roskat, tiskikone, pintojen pyyhintä, kerää tavarat, kerää roskat, siisti ja säädä.

Kun lopetat sen toisesta päästä, saat aloittaa taas alusta sieltä toisesta päästä.

Sijoitulset, rahat, autot, puutarha, sisustus on harrastuksia....

Kerää roskat? :D Miten sotkuisia kämppiä teillä on kun niitä kotitöitä riittää uhriutumiseen asti?  Päivänä, joilloin kaikki mahdolliset koneet ja vempeleet. 

Mikä olisi teidän tärkeyden tunteen välikappale ja oman egon jatke, jos kaikki oikeasti voitaisiin käytännössä jakaa tasan?

Voivoi. Kun siellä huushollissa asuu taapero ja palveltava mies niin missäs luulet niiden roskien olevan ilman keräämistä.

Kerropa missä on esim kodinkone, joka kerää roskat, lelut ja vaatteet lattioilta? Vie roskat?

Egon jatke on kyllä enemmänkin se auto, jota täytyy mukapuunata koko ajan, sijoitukset eli se yks lapsilisä jonka kone panee säästötilille kerran kuussa, appiukon firma jossa ukkelit käy istuksimassa palkatta.

Jne.

Paljonhan sinä teet, ei käy kieltäminen. Luulen että se mikä hiertää on se, että sun askareet näyttäisi olevan kaikki ns. yksin tehtäviä, ei tarvitse lahkeessa roikkuvaa taaperoa kuljettaa mukana. Ehdotan työnkiertoa perheessänne, vaimo puutarhatöihin (varsinkin näin talvella..) itsekseen kuunnellen kuulokkeista lempimusaa (jos musiikista tykkää siis) ja sinä teet pari kertaa suursiivouksen kotonanne lapsen kanssa. Vaimo voisi myös viedä yksinään auton huoltoon ja sinä viihdytät lasta sillä välin, teet vaikka ruoan valmiiksi samalla.

Pikkulapsivuosina oli todellista luksusta ja tuntui jopa omalta ajalta, kun sai edes joskus siivota rauhassa tai käydä kaupassa ilman lasta.

Työlistasi kuulosti kyllä niin isolta ettet taida paljoa lapsen kanssa viettää aikaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota ero. Hanki nainen joka arvostaa sua - noilla ominaisuuksilla niitä nimittäin löytyy.

Epäilen työhullut kommunikaatiotaidottomat kontrollifriikit eivät ole kuuminta hottia pariutumismarkkinoilla. Varsinkin kun sieltä putkahtaa se viikkolapsikin. Ero kyllä olisi ihan oikein, että äijäkin osallustuisi oikeasti lapsensa arkeen. Tällaiset perhevastuun välttelijät ei kyllä sympatiaa ansaitse.

Ei varmaan nuo mainitsemasi ole hottia, mutta tuo aloittaja on hottia.

Aloittajahan on nimenomaan sellainen. Tekee mitä vaan ettei tartte olla kotona. On kommunikaatiokyvytön, eikä osaa keskustella asiasta vaimonsa kanssa. Kontrollifriikkinä haluaa omia perheen raha-asiat. Esittää työnsankaria kun silloin tällöin tekee jonkun pikku korjaushomman. Ei osallistu lapsensa hoitoon eikä ilmeisesti juuri huomioi sitä vaimoaankaan. Ero kyllä tulee tasan varmasti tolla pelillä.

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni mielestä minun pitäisi tehdä puolet kotitöistä (siivous, pyykki, silittäminen, ruuanlaitto). Vaimo on kotona lapsemme 1,5v kanssa.

Minä en pysty tekemään enempää kuin nyt jo teen perhemme hyväksi. Teen vaativaa työtä, jossa työpäivät saattavat venyä pitkiksi eikä varsinaista työaikaa ole. Lisäksi autan vaimoni isän yrityksessä iltaisin ja viikonloppuisin ilman palkkaa. Teen kaikki kodin korjaustyöt, toteutan vaimon suunnittelemat sisustusprojektit, hoidan puutarhan, pidän huolta perheen talousasioista, rahoista, sijoituksista, huollatan ja pidän kunnossa meidän molemmat autot. Lisäksi pidän huolta kaikesta elektroniikasta, päivitän tietokoneet, teen kaikki muut ostokset paitsi vaimon jutut ja lapsen vaatteet. Minulla ei riitä aikaa enää vaimoni tarkoittamiin ”kotitöihin” ja lisäksi ihmettelen mitä kaikki minun tekemäni työ sitten on?

Mitä mieltä olette tästä? Mitä sanoisitte vaimolleni? Kirjoittakaa vastauksenne ketjuun, niin näytän sen vaimolleni, kun asiasta seuraavan kerran tulee keskustelua.

M34

Tässä sinulle ratkaisuja

- ala etsiä toista työtä, jossa on säännöllinen työaika

- sanot apelle, että aikasi ei enää riitä ilmaiseen työhön. Jos suuttuu, niin suuttuu, mutta ei haittaa.

- olette ilmeisesti ostaneet lahoamispisteessä olevan vanhan talon. Myytte sen ja hankitte tilalle rivarin tai kerrostalohuoneiston.

- sisustusprojektit loppuvat muuttoon. Tapetointiin voi palkata remppafirman.

- puutarhan hoidosta pääsette eroon muutolla. Ymmärtääkseni talvella ei edes ole mitään puutarhatöitä.

- perheen talousasioista, rahoista ja sijoituksista huolehtiminen vie viikosta korkeintaan 10 minuuttia

- miten huonot autot teillä on, kun niitä pitää viikottain huollattaa? Siihen menee omaisuus, jonka voi käyttää uudempien autojen hankintaan.

- ja taas tämä elektroniikasta huolehtiminen. Mitä se edes on? Kanavahaku telkkarista?

- en viitsi edes sanoa mitään tietokoneen päivittämisestä...

Vaimosi tietää, että kun hän palaa töihin, hänelle jää sitten kaikki kotityöt tehtäväksi, jos hän ei pidä nyt kiinni siitä, että sinä teet puolet. Aiemmin lapsia saaneet tuttavat ovat hänelle sen kertoneet. Harmi, kun itse typeryyksissäni tein kaikki kotityöt ollessani lapsen kanssa kotona. Mies laiskistui ihan silmissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kodissa on mukavia ja vähemään mukavia hommia.

Vähemmän mukavia on se loputon, ainainen samana toistuva siivous. Vie roskat, tiskikone, pintojen pyyhintä, kerää tavarat, kerää roskat, siisti ja säädä.

Kun lopetat sen toisesta päästä, saat aloittaa taas alusta sieltä toisesta päästä.

Sijoitulset, rahat, autot, puutarha, sisustus on harrastuksia....

Kerää roskat? :D Miten sotkuisia kämppiä teillä on kun niitä kotitöitä riittää uhriutumiseen asti?  Päivänä, joilloin kaikki mahdolliset koneet ja vempeleet. 

Mikä olisi teidän tärkeyden tunteen välikappale ja oman egon jatke, jos kaikki oikeasti voitaisiin käytännössä jakaa tasan?

Voivoi. Kun siellä huushollissa asuu taapero ja palveltava mies niin missäs luulet niiden roskien olevan ilman keräämistä.

Kerropa missä on esim kodinkone, joka kerää roskat, lelut ja vaatteet lattioilta? Vie roskat?

Egon jatke on kyllä enemmänkin se auto, jota täytyy mukapuunata koko ajan, sijoitukset eli se yks lapsilisä jonka kone panee säästötilille kerran kuussa, appiukon firma jossa ukkelit käy istuksimassa palkatta.

Jne.

Palveltava mies, buahhhaaaaa! Mitäs muija paottaa vielä auttelemaan isäänsä.

Käskisi lopettaa ne hommat ja sanois tämän myös isälleen.

Kas siinä hieman lisäaikaa aloittajalle roskapussien tyhjentelemiseen ja tiskikoneen lataamiseen. 

Ja muija töihin!