Miksi ihmiset jättävät Iittala tarran astioihinsa?
Kommentit (16)
Sama syy kuin ykkösellä. Kyllä se ennen pitkää lähtee pesussa. Ei häiritse mua, joten miksi alkaisin niitä vasiten jynssäämään?
Käyttöastioista poistan ettei mee tiskikoneen röörejä tukkimaan, tuikkukipot yms. harvemmin tiskattavat taas... Poistan jos muistan.
Eihän sitä muuten kukaan tunnistaisi desing-esineeksi - siksi!
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä muuten kukaan tunnistaisi desing-esineeksi - siksi!
Niin. Mitä se sitten kertoo siitä hehkutetusta skandinaavisesta muotoiluosaamisesta? Kippoja ja kuppeja ei ilman tarraa erota kiinakrääsästä?
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä muuten kukaan tunnistaisi desing-esineeksi - siksi!
Kakkoslaatu myydään ilman tarraa.
Miksi ihmiset pohtivat toisten astioita ja niiden mahdollisia tarroja?
Kuvitellaan, että tarra tekee vaikutuksen. Tekeehän se, laittaa hymyilyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että tarra tekee vaikutuksen. Tekeehän se, laittaa hymyilyttämään.
Semmoiset, jotka yrittävät tehdä tarroilla vaikutusta ja semmoiset, jotka saavat jotain tuommoisia kiksejä tarroista, ovat vain saman ilmiön kaksi eri puolta. Molemmille asiassa on joku elämää suurempi merkitys.
Joku sarpanevawirkkala sanoi aikanaan kysyttäessä, ettei niillä tarroilla ole mitään arvoa tai kauneutta lisäävää vaikutusta, joten pois vaan. Minä kynsin/liotan kaikista ostamistani esineistä kaikki "mainoslaput" pois.
Ne ostelee iittala-astioita tukuttain joka päivä, niin eihän niitä jaksa ja ehdi päiväkausia raaputtaa ja hinkata niitä tarroja irti. Onneksi meikäläinen ostaa uusia astioita niin harvoin, että muutaman minuutin ehtii kyllä tuhlata siihenkin, että ottaa epämiellyttävät muoviroskat niistä irti.
Tehdäänkö Iittalan lasiesineet ja -astiat muuten Kaukodässä, kuten Arabian astiat?
Jotta muut kaltaiseni köyhät olisivat kateellisia!
Istuvat niin pirun tiukassa, että kait ne on sitten tarkoitettu osaksi tuotetta.
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että tarra tekee vaikutuksen. Tekeehän se, laittaa hymyilyttämään.
Onko siinä jotakin pahaa, jos tarra muistuuttaa tekijästä ja omistaja saa siitä mielihyvää ja iloa. Luulen tämän olevan syynä, kun jotkut antavat tarran olla.
Ja moni haluaa maalaukseen tekijän signeerauksen tai kirjaan ja näin taiteilija pääsee lähemmäksi.
Ennen signeeraukset ja merkit olivat arkipäivää, kun kaikki astiat, liinavaatteet ja muut tavarat, olivat joko omistajan tai tekijän merkillä tai molemmilla.
En ole edes koskaan ajatellut tarrojen ja merkkien ketäön noin paljon häiritsevän tai sen olevan ongelma.
Mitä väliä poistaako vai ei. Ei kukaan näitä tusinatuotteita kadehdi. Nehän ovat vaan käyttökelpoisia arkiastioita. Lähteehän ne pesussa aikanaan.
Ainoa syy on, että en jaksa poistaa. Kun lähtevät pesussa helposti pois, niin roskiin tarra vaan. En todellakaan arvosta ketään niin paljon, että poistaisin sen tarran varta vasten.