Miksi aikuisena ei enää pysty suunnittelemaan yhteisiä tai omia menojakaan , koska joku hannaa aina vastaan
Jos ehdottaa vaikka jotain yhteistä matkaa niin saatetaan vastata että on niin paljon töitä että ei voi lähteä.
Jos olisin koko ikäni elänyt niin että ajattelisin että on aina niin paljon töitä ettei voi lähteä, niin en olisi käynyt missään. Käykö niin, että ne ihmiset, jotka torppaavat matkansa aina jollain syyllä , huomaavat eläkkeellä että en sitten käynyt ikinä missään kun oli niin paljon töitä. Mitä oikeasti ajattelevat silloin, että tein koko elämäni töitä pienestä eläkkeestä enkä edes vuosilomilla lähtenyt mihinkään kun silloinkin oli niin paljon töitä.
En enää jaksa edes kysyä ketään mukaan. Jos heillä on niin paljon töitä., niin hyvä sitten. Vai onko se vain tekosyy, että ei haluta lähteä?
Kommentit (5)
Jos ovat perheellisiä, voi olla että haluavat käyttää lomansa ja rahansa perheen kanssa reissailuun.
Saamattomuus, kiinnostuksen puute.
Mä teen yrittäjänä töitä, ja lomailen just silloin, kun haluan. Aikataulu on siis kohtuullisen vapaa, mutta ei sekään auta, jos muita osapuolia ei kiinnosta tarpeeksi.
Mielestäni nykyään matkustellaan paljon. Kannattaa ehdottaa yhteistä matkaa kasvotusten ja sellaiselle, jonka kanssa on muutenkin paljon tekemisissä.
Tuo kommentti voi olla tekosyy tai faktaa. Esim. Viikonloppureissun jälkeen menee aikaa palautumiseen. Jos on hektinen työ miniloma ei ole välttämättä pelkästään rentouttava.
Pidemmät matkat ihmiset haluavat usein tehdä oman perheen tai perheenjäsenen kanssa.
Koska aikuisena vihdoin on oma itsenäinen yksilönsä, ja se on niin mahtavaa verrattunaa aiempaan, kun piti koko ajan tehdä mitä muut määräävät.
Voi olla tekosyy.