Lue keskustelun säännöt.
Ero lasten takia.
17.11.2018 |
En oikein tiedä mistä aloittaisin, tajusin itse tilanteen vasta nyt joten kai sitten siitä.
Mieheni ei ole loppuviikosta paljon ehtinyt olla kotona ja on nyt viikonloppuna poissa. Meillä on lasten kanssa ollut hauskaa ja koululaisen läksytkin meni nopeasti ilman stressiä. Olen siivonnut kaikessa rauhassa ja samalla leikkinyt lasten kanssa, astia sieltä sukka täältä ja on tullut siistiä. Lapsetkin auttoi.
Kaikin puolin on ollut stressitöntä ja rauhallista.
Meillä ei aina ole näin. Normaali iltana on tappelu läksyjen teosta ja kuinka paljon niitä pitäisi tehdä. Jatkuvaa pyykki ja tiski rumbaa.
Esikoinen tulee myöhään kotiin, ei viihdy täällä ja täytyy myöntää että minullekin päivän kohokohta on istua bussissa työmatkalla ihan rauhassa ja kuunnella musiikkia. Kotona tuntuu olevan liikaa työtä ja kaikki kireitä.
Se mitä tajusin on että syy on miehessäni. Hän vaatii jatkuvaa suorittamista ja aina parantamista. Totta kai täällä on aina siivottavaa mutta jos istuu hetkeksi alas tai käyttää aikaa lasten kanssa leikkimiseen on laiska. Asioita ei voi tehdä ihan rauhassa vaan tulosta pitää saada heti, vaikka se olisi vain siivoamista.
Koululainen on pari sivua muita jäljessä hänen täytyy ne tehdä merkattujen läksyjen lisäksi. Mies jatkuvasti tenttaa missä muut menee. Läksyjen jälkeen kuuluu siivota.
Seurauksena hän ei halua tulla kotiin tai tehdä läksyjä "koska ne ei koskaan lopu". Lapsen sanat.
Pienempi on myös ollut nämä pari päivää iloinen eikä se uhmaikäinen, tavaroita rikkova ja huomiota huutava. Hän on saanut leikkiä veljensä kanssa ja osallistua kotitöihin kun ei ole ollut kiire niitä tehdä.
Parisuhde meillä on hyvä. Rakastan miestäni mutta kun tajusin miten hän vaikuttaa lasten asenteeseen, koululaisen itsetuntoon ja kodin ilmapiiriin aloin väkisin miettiä olisiko meidän parempi olla ilman häntä.
Kommentit (61)
Yleensä ihmiset pysyy yhdessä lasten takia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et. Lasten on parempi kasvaa ydinperheessä kuin yh.
Ilman muuta kannattaa jos yksi pilaa tapeetit ja tunnelman kireällä pipollaan.
Voivoi. Ihanko mies vaatii jotain? Kyllä se on eron paikka, lisää yh-äityleitä ja niiden mukuloita vaan maailmaan. Tulisipa se ydinsota.
Vierailija kirjoitti:
Et. Lasten on parempi kasvaa ydinperheessä kuin yh.
Vaikka toisen vanhemman käytös ja asenne kasvattaa lapset uskomaan etteivät he tai mikään mitä tekevät koskaan riitä?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisikö keskustella miehen kanssa ja kertoa havainnoista?
"Yhtäkään miestä ei ole koko maailmanhistorian aikana kiinnostanut kotityöt tai lasten asiat. t. av-palsta"
Eroa ihmeessä niin voit sitten lämmitellä nakkeja sossun kämpässä boheemisti eläen.
-100/5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisiko nyt ensin miehen kanssa jutella tästä?
Ei varmaankaan kannata. Se että mies on ollut hetken poissa ja olo on silloin ollut mukavaa ei anna oikeaa kuvaa siitä mitä elämä on sitten kun oikeasti on yh. Kannat yksin vastuun kaikesta, et pysty lähtemään mihinkään kun lapset ovat sinun vastuullasi 7/24, rahaakin yksinhuoltajuus vaatii enemmän kuin perhe-elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos aloittaisit juttelemalla miehen kanssa ja kerrot vaikka alkuun tämän huomiosi. Mun vanhemmat ei eronneet, koska äiti oli sitä mieltä, että lapsilla pitää olla ehjä koti. Ilman isää se olisi voinut olla ehjä. Olen se teini, joka harrasti hulluna, koska kotona ei voinut olla. Pingotin menemään hartiat jumissa ja söin buranaa, kunnes masennuin. Huonompi vaihtoehto olisi ollut päätyä epämääräisiin porukoihin. Jokainen etsii turvapaikkansa sieltä mistä sen saa. Kivempi olisi jos se olisi kotona.
Jos teillä siis on hyvä parisuhde niin lienee helppo ottaa asia miehen kanssa esille ja kertoa että tilanteen on muututtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Yhtäkään miestä ei ole koko maailmanhistorian aikana kiinnostanut kotityöt tai lasten asiat. t. av-palsta"
Eroa ihmeessä niin voit sitten lämmitellä nakkeja sossun kämpässä boheemisti eläen.
-100/5
Voi ei hätää. Pystyisin kyllä paikallani pitämään kunnon ruoan pöydässä ja asumaan alueen normaalissa vuokra-asunnossa.
Kyllä minä voin supistaa omista hupimenoista, ei ne muutenkaan ole pitkään aikaan kiinnostanut kun niin poikki jatkuvaan suorittamiseen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaankaan kannata. Se että mies on ollut hetken poissa ja olo on silloin ollut mukavaa ei anna oikeaa kuvaa siitä mitä elämä on sitten kun oikeasti on yh. Kannat yksin vastuun kaikesta, et pysty lähtemään mihinkään kun lapset ovat sinun vastuullasi 7/24, rahaakin yksinhuoltajuus vaatii enemmän kuin perhe-elämä.
Olin ensimmäiset neljä vuotta esikoiselle yh. Olen täysin tietoinen mitä se voi olla. Tukiverkosto on yhä sen mukainen. Nyt taloudellinen tilanteeni on vielä paljon parempi kuin silloin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet jo päättänyt erota ja odotat nyt vain sikamieshyväksyntäkommentteja aloituksellesi.
Ihan normipaskaa tällä palstalla.
Vaikuttaa että toivot täältä vain tukea ja ymmärrystä eroon
Minäkin harkitsen eroa lasten takia. Vaimo on vihainen ja kärttyisä, eikä kovin hyvin hallitse käytöstään, huutaa, kiroilee, tiuskii, piikittelee kaikkia. Tunnelma kotona on kireä aina kun hän on läsnä ja lapsetkin kireitä, varuillaan, huomionkipeitä ja kiukkuisia. Lapset ovat kuin eri ihmisiä, kun olen heidän kanssaan keskenään. En pidä siitä, miten huonoa käytösmallia lapset vaimosta saavat. Enkä siitä, että minun on usein puututtava tilanteisiin ja siitä syntyy riitoja. Enkä hänen toisinaan typerästä kasvatustyylistään, tai kasvatuksen idean puuttumisesta oikeastaan. Enkä varsinkaan siitä, että vuosien mittaan näistä asioista ei ole saatu sopua eikä parannusta, pikemminkin päin vastoin. Jos ja kun hän vihaa lapsiaan ja minäkin olen vain rasite ja virhe, niin menköön menojaan.
Miten sulla voi olla hyvä ja rakastava suhde miehen kanssa, joka saa kaikki tuntemaan olonsa riittämättömäksi?
Lapsille on vahvuus, että heillä on kaksi erilaista vanhempaa. Tällöin he oppivat näkemään asioita erilaisista vinkkeleistä ja selviytymään useammanlaisista tilanteista. Vastoinkäymisiä, hankaluuksia ja valitusta on aina. Tärkeintä on se, että niihin oppii suhtautumaan oikealla tavalla eikä ota turhaan stressiä,
Jos lapset etkä sinä, ap tunne oloanne hyväksi ja rentoutuneeksi kotonanne kun mies on paikalla, niin eihän sellaista voi edes kodiksi kutsua. Keskustelisin vakavasti miehen kanssa ja jos muutosta asiaan ei tapahdu hyvin äkkiä, eroaisin ehdottomasti.
Monta lasta tässä nyt oli? Päivän teeman mukaisesti et eroa vaan teette yhden lapsen valtiolle.