Ero lasten takia.

En oikein tiedä mistä aloittaisin, tajusin itse tilanteen vasta nyt joten kai sitten siitä.

Mieheni ei ole loppuviikosta paljon ehtinyt olla kotona ja on nyt viikonloppuna poissa. Meillä on lasten kanssa ollut hauskaa ja koululaisen läksytkin meni nopeasti ilman stressiä. Olen siivonnut kaikessa rauhassa ja samalla leikkinyt lasten kanssa, astia sieltä sukka täältä ja on tullut siistiä. Lapsetkin auttoi.
Kaikin puolin on ollut stressitöntä ja rauhallista.

Meillä ei aina ole näin. Normaali iltana on tappelu läksyjen teosta ja kuinka paljon niitä pitäisi tehdä. Jatkuvaa pyykki ja tiski rumbaa.
Esikoinen tulee myöhään kotiin, ei viihdy täällä ja täytyy myöntää että minullekin päivän kohokohta on istua bussissa työmatkalla ihan rauhassa ja kuunnella musiikkia. Kotona tuntuu olevan liikaa työtä ja kaikki kireitä.

Se mitä tajusin on että syy on miehessäni. Hän vaatii jatkuvaa suorittamista ja aina parantamista. Totta kai täällä on aina siivottavaa mutta jos istuu hetkeksi alas tai käyttää aikaa lasten kanssa leikkimiseen on laiska. Asioita ei voi tehdä ihan rauhassa vaan tulosta pitää saada heti, vaikka se olisi vain siivoamista.

Koululainen on pari sivua muita jäljessä hänen täytyy ne tehdä merkattujen läksyjen lisäksi. Mies jatkuvasti tenttaa missä muut menee. Läksyjen jälkeen kuuluu siivota.
Seurauksena hän ei halua tulla kotiin tai tehdä läksyjä "koska ne ei koskaan lopu". Lapsen sanat.

Pienempi on myös ollut nämä pari päivää iloinen eikä se uhmaikäinen, tavaroita rikkova ja huomiota huutava. Hän on saanut leikkiä veljensä kanssa ja osallistua kotitöihin kun ei ole ollut kiire niitä tehdä.

Parisuhde meillä on hyvä. Rakastan miestäni mutta kun tajusin miten hän vaikuttaa lasten asenteeseen, koululaisen itsetuntoon ja kodin ilmapiiriin aloin väkisin miettiä olisiko meidän parempi olla ilman häntä.