Miksi kaikki vastoinkäymiset tulevat samaan syssyyn? Niin raskas syksy, että olen ihan loppu

Voi kun tietäs. Mullakin vastoinkäyminen seuraa toistaan ja edellisestä hädästä ei ehdi selvitä kun seuraava hyökkää jo nurkan takaa. Tätä jatkunut jo 1,5v yhtä soittoa.

Mutta tää on jotenkin syklistä, sitä ennen oli parin vuoden hyvä jakso. Ehkä tääkin joskus paranee? Tsemppiä ap;lle!

Jo tuo, että isäsi kuoli hiljattain, on valtavan suuri juttu.

Luulen, että suret sitä ja nuo muut asiat sitten korostuvat, kun ei jaksaisi enempää.

:( Olen huomannut, että huolten ja vastoinkäymisten kasaantuessa yhä pienemmät asiat alkavat tuntua suurilta. En vähättele ongelmiasi, tarkoitan vain, että ilman muita vaikeuksia yksittäiset huolet tuntuvat ehkä kevyemmiltä. Toivottavasti helpottaa pian.

Otan osaa suruusi ja toivon, että tilanteenne pian helpottaa.

Miehelle suosittelen kasvisruokaa ja liikkumista. Lääkitys hänellä varmaan jo on?

Samaan kysymykseen täällä mietin vastausta. Täälläkin on kasaantunut kaikenlaista ikävää, oikeastaan tähän koko vuoteen 2018... Lapsettomuushoitoja ja 2 keskenmenoa ja sen kautta tieto lapsettomuudesta. Toisten läheisten vauvaonnen seuraaminen ja ahdistus omasta tilanteesta. Työpaikkakiusaaminen ja töistä ulos savustaminen, rahahuolet, terveyshuolet, ötökkäongelmaa asunnossa. Alkaa olla kaikki voimat lopussa, ei jaksa kohta edes yrittää mitään enää. Päällimäinen tuntemus on ahdistus, tuntuu ettei edes osaa olla yhtään normaalisti. Tuntuu että kaikki ympärillä olevat ihmiset, ihan vieraatkin, näkevät kuinka epäonnistunut ihminen sitä on.

Yleensä olen toiveikas ja jaksan uskoa parempaan, mutta nyt alkaa tuntua ettei sitä parempaa ole tulossa enää missään vaiheessa. Kenellekään en viitsi edes enää puhua tilanteestani, kun en halua rasittaa muita omilla ongelmillani. Enkä edes kehtaa, eihän kenelläkään voi mennä näin ilman omaa syytä.

.

Vierailija kirjoitti:

Samaan kysymykseen täällä mietin vastausta. Täälläkin on kasaantunut kaikenlaista ikävää, oikeastaan tähän koko vuoteen 2018... Lapsettomuushoitoja ja 2 keskenmenoa ja sen kautta tieto lapsettomuudesta. Toisten läheisten vauvaonnen seuraaminen ja ahdistus omasta tilanteesta. Työpaikkakiusaaminen ja töistä ulos savustaminen, rahahuolet, terveyshuolet, ötökkäongelmaa asunnossa. Alkaa olla kaikki voimat lopussa, ei jaksa kohta edes yrittää mitään enää. Päällimäinen tuntemus on ahdistus, tuntuu ettei edes osaa olla yhtään normaalisti. Tuntuu että kaikki ympärillä olevat ihmiset, ihan vieraatkin, näkevät kuinka epäonnistunut ihminen sitä on.

Yleensä olen toiveikas ja jaksan uskoa parempaan, mutta nyt alkaa tuntua ettei sitä parempaa ole tulossa enää missään vaiheessa. Kenellekään en viitsi edes enää puhua tilanteestani, kun en halua rasittaa muita omilla ongelmillani. Enkä edes kehtaa, eihän kenelläkään voi mennä näin ilman omaa syytä.

.

Monesti lapsettomuudesta kärsivät kuvittelevat että kaikilla vauvan saaneilla on jotain suurta vauvaonnea. Yhtä lailla he voivat olla väsyneitä, ahdistuneita yms. Harvalla lapsiperheelläkään on helppoa sairastelukierteineen ja yövalvomisineen yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan kysymykseen täällä mietin vastausta. Täälläkin on kasaantunut kaikenlaista ikävää, oikeastaan tähän koko vuoteen 2018... Lapsettomuushoitoja ja 2 keskenmenoa ja sen kautta tieto lapsettomuudesta. Toisten läheisten vauvaonnen seuraaminen ja ahdistus omasta tilanteesta. Työpaikkakiusaaminen ja töistä ulos savustaminen, rahahuolet, terveyshuolet, ötökkäongelmaa asunnossa. Alkaa olla kaikki voimat lopussa, ei jaksa kohta edes yrittää mitään enää. Päällimäinen tuntemus on ahdistus, tuntuu ettei edes osaa olla yhtään normaalisti. Tuntuu että kaikki ympärillä olevat ihmiset, ihan vieraatkin, näkevät kuinka epäonnistunut ihminen sitä on.

Yleensä olen toiveikas ja jaksan uskoa parempaan, mutta nyt alkaa tuntua ettei sitä parempaa ole tulossa enää missään vaiheessa. Kenellekään en viitsi edes enää puhua tilanteestani, kun en halua rasittaa muita omilla ongelmillani. Enkä edes kehtaa, eihän kenelläkään voi mennä näin ilman omaa syytä.

.

Monesti lapsettomuudesta kärsivät kuvittelevat että kaikilla vauvan saaneilla on jotain suurta vauvaonnea. Yhtä lailla he voivat olla väsyneitä, ahdistuneita yms. Harvalla lapsiperheelläkään on helppoa sairastelukierteineen ja yövalvomisineen yms.

Juuri näin. Usein myös parisuhteessa menee huonosti tuossa vaiheessa. Lapsettomat tähän yleensä toteavat, että ei saa valittaa kun teillä on sentään lapsi. Mutta ei se ihan koko muuta elämää kuittaa se vauvakaan.