Yli 50-vuotiaiden elämänilo
Mistä saatte iloa elämäänne? Minä saan liikunnasta koirasta, lapsesta, matkoista , kirppareista ja ystävistä.
Kommentit (16)
Ihan arjesta parhaiten. Siihen kuuluu sopiva määrä vaihtelua. Nautin luonnossa käppäilystä ja ihmettelystä, ihmissuhteista, jopa shopailusta etenkin oikeassa seurassa tehtynä. Pikku matkoja aina kun voi. Taide kaikissa mahdollisissa väleissä tuo todella suurta iloa.
Kauneus ylipäätään saa onnelliseksi, ne visuaaliset jutut.
Lukeminen on ollut nuoresta saakka lähellä sydäntä.
Olen siirtynyt lyhyemmälle työajalle ja se tuo kyllä aivan uuden nuotin kaikkeen: suosittelen : ).
Aviomiehestä, työstä, kissoista, ystävistä, hyvistä kirjoista, hyvistä tv-sarjoista, matkoista... Viimeksi sain suurta iloa ja onnentunteita viikonlopusta Wienissä. En ollut koskaan käynyt ja ihastuin.
Matkoista, taiteesta, työstä, ystävistä, urheilusta, kulttuurista, ruuasta, luonnosta, meditaatiosta. Maailma on täynnä iloja.
Ihan ruuhkavuosia parhaillaan, teinit ja työ niin eipä illalla jaksa enää kuin pakolliset kotityöt. Miten lyhennän työaikaa kun työnantaja ei suostu siihen...
Viinasta. Kavereista. Hevikeikoista ja musiikista yleensäkin. Nuuskasta.
Lastensa kanssa kusessa olevien ihmisten tarkkailusta. Rennosta elämäasenteesta ja katsomuksesta ilman velvoitteita. Ja työ ei ole velvoite, koska taiteilen mitä haluan. Stressivapaudesta.
N44
Vierailija kirjoitti:
Viinasta. Kavereista. Hevikeikoista ja musiikista yleensäkin. Nuuskasta.
Lastensa kanssa kusessa olevien ihmisten tarkkailusta. Rennosta elämäasenteesta ja katsomuksesta ilman velvoitteita. Ja työ ei ole velvoite, koska taiteilen mitä haluan. Stressivapaudesta.
N44
Eiku N54
Ihan noin nuortuu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viinasta. Kavereista. Hevikeikoista ja musiikista yleensäkin. Nuuskasta.
Lastensa kanssa kusessa olevien ihmisten tarkkailusta. Rennosta elämäasenteesta ja katsomuksesta ilman velvoitteita. Ja työ ei ole velvoite, koska taiteilen mitä haluan. Stressivapaudesta.
N44
Eiku N54
Ihan noin nuortuu...
Ahhahhah, vältyit juuri täpärästi AV-mammat- kuorohuudolta:
"Nari-nari-Miksi vastasit, kun otsikossa lukee selvästi että YLI 50 veet, nari-nari, etkö osaa lukea..."
😁
Vauva-palstalta irtoaa naurut joka päivälle :D
Ihan hyvällä siis.
Vapauden tunteesta. Ruuhkauodet ovat takana. Voin keskittyä itseeni ja omiin menoihini.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ruuhkavuosia parhaillaan, teinit ja työ niin eipä illalla jaksa enää kuin pakolliset kotityöt. Miten lyhennän työaikaa kun työnantaja ei suostu siihen...
Et varmaan mitenkään.
Ehkä teinit voisivat jotenkin helpottaa kuviossa, jos kokeilisitte pähkäillä yhdessä.
Meinaan sitä, että apu se on pienikin apu. Tai alku...
Perheestä, luonnosta, työstä, liikunnasta, ruuasta, musiikista, matkoista, elokuvista, kodista.
Yksinkertaisesti siitä että olen jo 59, ei kohta tarvitse enään olla mukana tässä järkyttävässä maailmassa. Säälin nykyajan nuoria ihmisiä, elämä on muuttunut todella raaksi siitä kun mitä se oli kun olin nuori.
Meillä oli turvallinen ja iloinen piha, yhteisöllisyys, koulussa edettiin asia kerrallaan ja sai apua, olen kiitollinen siitä että olen riittänyt, olen saanut olla työelämässä. Nyt alkaa olemaan niin omituisia aikoja että huokasen helpotuksesta kun ei enään tarvitse olla mukana. Yhtä YT ja muutoksia.
Vakituisen työn ansiosta minusta on tullut asiantuntija, aika ja kokemus kasvattaneet. Sain rauhallisesti tehdä perheen jossa kuuluu 2 lasta, eikä onneksi koskaan tarvinnut mitään vuorotyötä tehdä. Tuloja kertyneet tasapainon takia.
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä en yhtään mistään olen niin yksinäinen ja masentunut.
Mistäpäin Suomea olet? Täällä toinen samanlainen kaipaa ystävää.
Nautin ystävien ja läheisten seurasta, harrastuksista. Jotenkin huomaan nauttivani myös iän tuomasta rennonmasta elämänasenteesta, enkä jaksa enää ottaa paineita pikkuasioista. Odottelen että pääsen tekemään puolikasta työaikaa ja jäisi enemmän aikaa matkustelulle.
Tällä hetkellä en yhtään mistään olen niin yksinäinen ja masentunut.