Oletko jäänyt ilman kutsua juhliin ja loukkaantunut?

Tiedän jääneeni joitakin kutsuja vaille ja varmaan enemmänkin, joista en tiedä. Ei minua haittaa. Olen tosi huono juhlimaan ja saan aina järkeiltyä, miksi minua ei ole kutsuttu. 

Linnan juhliin ei ole tullut vielä kertaakaan kutsua ja kyllä olen loukkaantunut. Koitan kiertää veroja niin paljon kuin mahdollista. 

Perhe luuli, etten kasvissyöjänä voi syödä mitään ravintolassa sisaren syntymäpäivillä ja jätti kutsumasta. Annoin kuulla kunnian ja jätin joulunvietot väliin sinä vuonna. Uskon, että heillä nolotti.

Monet tuparit on jääneet väliin, vaikka muuttotalkoisiin olen kelvannut.

Minua ei kutsuttu serkkuni häihin viime elokuussa. Kyllä mä siitä vähän loukkaannuin, mutta ymmärrän kuitenkin, eihän me toisaalta olla kovin läheisiä. Lisäksi minut vaan päätettiin jättää kutsumatta entisen kaveriporukan viikonlopunviettoon viime kesänä. Siitä mä loukkaannuin enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Perhe luuli, etten kasvissyöjänä voi syödä mitään ravintolassa sisaren syntymäpäivillä ja jätti kutsumasta. Annoin kuulla kunnian ja jätin joulunvietot väliin sinä vuonna. Uskon, että heillä nolotti.

Nolotti, kun lapsensa on noin tyhmä...

Toivon kyllä, että useammat ihmiset tajuaisi jättää kutsumatta. Ainahan tosin voi kieltäytyä.

Erittäin hyvä ystävä ei kutsunut häihinsä eikä muut ystävät kaikkiin illanviettoihin.

Itseä ärsyttää kun jotkut sukulaiset kutsuvat syntymäpäiville vain saadakseen osallistujia kimppalahjaan. Erään serkun juhliin tuli hänen aikuisilta lapsiltaan kutsu tilinumeron kanssa. Toiveena oli saada grillikota omakotitalon pihaan. Sopiva summa oli kuulemma sata euroa.

No, juhlat oli ja kakkua syötiin ja seurusteltiin sukulaisten kanssa. Päivänsankari oli otettu lahjastaan, joka siinä vaiheessa oli vasta puukasana lumisella pihalla.

Kyllä kyynelsilmin kiiteltiin ja luvattiin kutsua sitten kesällä grillaamaan, mutta eipä tullut koskaan edes kiitoskorttia saati mitään kutsua grilailemaan.

Kyllä olen ja pahoitin mieleni, mutta enemmän olen hämilläni. Kaveriporukassa järjestettiin yllätyksenä syntymäpäiväjuhlat miehelle jonka puoliso kutsui ihmiset ja hoiti suurimman osan järjestelyistä. Olen samassa kaveri porukassa osallistunut mieheni kanssa usaempiin juhliin lähi aikoina, mutta nyt päivän sankarin vaimo jätti minut kutsumatta ja teki selitti tätä sillä että ei ole tilaa. Tilan puute ei oikein ole uskottava syy niin nyt koko kaveri porukka arvailee että onko siinä jokin muu syy... Mustasukkaisuus, kateellisuus? Omasta mielestäni näihin ei ole aihetta mutta mistä tiedän mitä tämän toisen osapuolen mielessä liikkuu, en tietääkseni ole häntä millään tavalla loukannut. Mietin kuitenkin nyt että on suuri vaara että tämä mukava kaveri porukkaa jakaantuu. Toisaalta pitäisikö minun kysyä itse häneltä onko jotain hampaan kolossa vai antaa olla?

Sukulainen kertoi että heillä on juhlat, kutsu tulee sitten kun tietävät tarkan päivän.

No kutsua ei kuulunut ja ajattelin että ovat sitten vaan juhlineet pienesti.

Yli vuoden päästä sukujuhlissa toinen sukulainen lipsautti vahingossa jotain näistä juhlista ja kävi ilmi että kaikki muut oli kutsuttu mutta ei meidän perhettä.

Loukkasi ja ihmetytti, kukin toki kutsuu juhliinsa ketä haluaa mutta kun ensin sanottiin että kutsutaan. Ja vielä enemmän loukkasi se että kaikki muut juhlissa olleet salasivat asian meiltä. Syytä en tähän tiedä vieläkään.

Vierailija kirjoitti:

Sukulainen kertoi että heillä on juhlat, kutsu tulee sitten kun tietävät tarkan päivän.

No kutsua ei kuulunut ja ajattelin että ovat sitten vaan juhlineet pienesti.

Yli vuoden päästä sukujuhlissa toinen sukulainen lipsautti vahingossa jotain näistä juhlista ja kävi ilmi että kaikki muut oli kutsuttu mutta ei meidän perhettä.

Loukkasi ja ihmetytti, kukin toki kutsuu juhliinsa ketä haluaa mutta kun ensin sanottiin että kutsutaan. Ja vielä enemmän loukkasi se että kaikki muut juhlissa olleet salasivat asian meiltä. Syytä en tähän tiedä vieläkään.

Nämä on pahimpia, jos ei edes tiedä miksi ei ole saanut kutsua. Alkaa pohtia onko joskus sanonut tai tehnyt jotain väärin jne.

Minua ei yleensäkään kutsuta juhliin. Ei kai vain pidetä coolina ja mukavana juhlaseurana.

Hyvä ystävä piti kihlajaiset, ei saatu kutsua mutta en sen kummemmin jäänyt asiaa miettimään, ajattelin että ihan lähipiirin/suvun kesken juhlivat. Vuosia myöhemmin jonkin keskustelun yhteydessä kuulin että juhlat olikin olleet isot bileet joihin oli kutsuttu vieraaksi vaikka mitä sakkia, puolituttuja, hyvän päivän tuttuja jne. Jäi kyllä todella kelju fiilis mutta en kehdannut enää niin pitkän ajan jälkeen kysyä että mikä homma.

Saman "ystävän", jos sellaiseksi häntä voi kutsua, kanssa on tullut kyllä myöhemminkin tilanteita joissa yrittää jostain ihmeen syystä ikään kuin näyttää minulle paikkani :D

Introverttina olen vain tyytyväinen, jos kutsuja ei tule. Ja jos tuleekin, niin yleensä joko en reagoi niihin mitenkään tai joissakin tapauksissa kiitän ja kerron, että valitettavasti en voi osallistua toisen menon samanaikaisuuden takia.

Erään sukulaisen häihin en saanut kutsua. Muut sisarukseni sai, samoin vanhemmat. Välillä myös sisarusten kesken on reissuja tai illanviettoja, mutta ei mua aina kutsuta. Samoin kaveri ei kutsunut, kun täytti pyöreitä, muita oli kyllä kutsunut. Mun apu kyllä kelpaa, mutta muuten sitten ei. Tästä syystä en itsekään juuri yhteyttä pidä, vaikka on ainut kaveri.

Veljeni ei kutsunut minua hääjuhliinsa. Ilmoitti, että ne on bileet kavereille. Myöhemmin sain tietää, että vaimonsa molemmat sisaret oli mukana.

Ei olla läheisissä väleissä ollenkaan. Nähdään pikaisesti parin vuoden välein. Vanhempamme on kuolleet.

Joo. Ystävän lapsi jonka käytännössä "kasvatin" ja rahoitin opiskeluja ja tuin jne. Ystävällä oli vaikeaa tuolloin ja yh- äiti. No tyttö löysi elämänsä rakkauden. Jotenkin kuvittelin että kaikella mitä hänen ja heidän eteensä tein olisi merkitystä. Joten olin aika pettynyt kun ei tullut hääkutsua. Olinhan 'kuin äiti'. Mutta pian ymmärsin että nuoret toimivat miten itse tahtoo.

Liitto ei montaa vuotta kestänyt vaikka lapsikin syntyi. Sen verran ehkä kuitenkin rassasi tuo hääasia että kun minua taas tarvittiin mm. taloudellisesti ja lastenhoitajaksi, kieltäydyin ottamasta enää vastuuta.