Joulu yksin

Olisi ihan unelma tilanne. Mulla ollut nuoruuden jälkeen aina perhe. Joisin viiniä, söisin suklaata. Tekisin ihanan joulun yksin.

Entä kaverit tai lähde vaikka risteilylle

Vierailija kirjoitti:

Olisi ihan unelma tilanne. Mulla ollut nuoruuden jälkeen aina perhe. Joisin viiniä, söisin suklaata. Tekisin ihanan joulun yksin.

Tavallaan kun mietin asiaa, niin eihän se periaatteessa eroa mun muista päivistä mitenkään. Oon lähes aina yksin. Mutta ehkä suru tulee siitä kateudesta kun muilla on ns. täydellinen joulu.

Vierailija kirjoitti:

Entä kaverit tai lähde vaikka risteilylle

Ne vähäisetkin kaverit pitävät omat perhejoulunsa enkä kehtaa tunkeutua mukaan. Eivätkä edes pyytäneet vaikka kerroin tilanteeni.

Jaa-a. Se "täydellinen joulu" on aina jonkun hikipäässä vääntämä. Minulla on lapset joka toinen joulu, ja suoraan sanottuna ne joulut kun olen ihan yksin ovat minulle täydellisiä. Ne toiset joulut taas ovat lapsille täydellisiä. 

Olisipa niinkin kiva tilanne että ei tarvitsisi mihinkään lähteä. Nukkua niin kauan kun haluaa, herätä joskus iltapäivällä ja lojuta pyjamassa koko päivän, syöden hyvää ruokaa, selaten konetta ja katsoen telkkua. 

Koita kestää. Minulla sama tilanne, mutta olen jo tuplat vanhempi. 

Jos hyvin käy, löydät itsellesi kumppanin ja saat viettää vielä monta ihanaa perhejoulua. Nyt vaan tästä joulusta tulee mitä todennäköisimmin kurja ja se menee sitten miten menee. Minulla meni viime jouluna aatto ihan hyvin, mutta sitten oli vapaata töistä ja itkin koko vapaaviikon ja olin väsyneempi vapaan jälkeen kuin että olisin ollut töissä. 

En tajua noita, jotka tulevat näihin ketjuihin länkyttämään siitä, miten haluaisivat syödä yksin suklaata. Miksi ihmeessä eivät sitten elä yksin tai mene hotelliin yksin tms? Minäkin haluaisin, että minun ei tarvitsisi ikävöidä menettämiäni perheenjäseniä jouluisin vaan voisin ihan huoletonna mussutella suklaata ja nauttia siitä, ettei ympärilläni ole ketään rakasta. 

Muilla "täydellinen joulu"? Tuskin, vaikka sellaista hampaat irvessä halutaan. Toivotaan joka joulu muutosta mutta menee saman kaavan mukaan: Yksi siivoaa, kokkaa ja leipoo itsensä väsyneeksi, on jouluna marttyyrinä, kun ei tunne saavansa riittävää kiitosta,  toinen juopottelee ja sammuu ennen joulurauhan julistusta, kolmas odottaa sydän kylmänä joulupöydässä "kuulumisten vaihtoa", jonka pääsisältö on pettymys sitä luuserilasta kohtaan, josta ei koskaan tullut mitään... verenpaine- ja sykemittarit vaan mukaan!

LÄSKI kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi ihan unelma tilanne. Mulla ollut nuoruuden jälkeen aina perhe. Joisin viiniä, söisin suklaata. Tekisin ihanan joulun yksin.

Tavallaan kun mietin asiaa, niin eihän se periaatteessa eroa mun muista päivistä mitenkään. Oon lähes aina yksin. Mutta ehkä suru tulee siitä kateudesta kun muilla on ns. täydellinen joulu.

Olethan täältäkin voinut lukea, että perheelliset ahdistuu joulusta jo kuukausia ennen. Ei ne joulut kaikilla todellakaan ole täydellisiä vaan pitää mennä ahdistumaan sukulaisten luo ja suhata koko joulu autolla paikasta toiseen kakarat ja lahjat kyydissä tai murehtia, miten rahat riittää kaikkien lahjoihin ja muihin "välttämättömyyksiin".

Haaveilen että saisin vielä joskus viettää joulun yksin. Vuokraisin kelomökin jostain erämaasta, pakkaisin autoon hyviä kirjoja, hyvää konjakkia, viskiä, olutta, kunnon eväät ja sukset ja painuisin viettämään kunnon erakkojoulun all by myself. Puhelin menisi kiinni aatonaattona ja aukeaisi vasta viikon päästä.

M42

Minä koen onnekkaaksi itseni, kun saan olla koko joulun töissä. Minulla on kyllä mies, joka saa tehdä mitä sitten haluaakaan jouluna. Minusta joulu on lasten juhla ja aikuisille se on vaan turhaa stressiä ja suorastaan hulluttelua. Mikä sinusta on siis täydellinen joulu?

Meillä oli mukavat joulut perheen ja isovanhempien kanssa kunnes sitten porukka väheni ja väheni ja lopulta minä jäin yksin jäljelle. Kyllä ne joulut minusta oli sellaisia "täydellisiä", sitä en toki tiedä, kuinka ahdistuneita muut joulunviettäjät olivat. 

Olen sen jälkeen kokenut myös muutaman "täydellisen" joulun ystäväperheessä. 

Vierailija kirjoitti:

Haaveilen että saisin vielä joskus viettää joulun yksin. Vuokraisin kelomökin jostain erämaasta, pakkaisin autoon hyviä kirjoja, hyvää konjakkia, viskiä, olutta, kunnon eväät ja sukset ja painuisin viettämään kunnon erakkojoulun all by myself. Puhelin menisi kiinni aatonaattona ja aukeaisi vasta viikon päästä.

M42

No tee se! Edes yhtenä jouluna. Kai muilta sen verran joulumieltä löytyy, että sen sinulle suovat?

Kiitos kaikille :) Tuli vähän parempi mieli. Ajattelin, että kerrankin saan syödä jotain itselle mieleistä ruokaa edes, kun jouluruoat eivät ole oikein makuuni.

Osta itsellesi jotain kivaa ja tee hyvää ruokaa, katso leffoja ja käy vaikka kaupungissa katsomassa joulunavajaisia ja muuta tapahtumaa, yksin voi aivan hyvin liikkua ihmisten ilmoille, vaikka se tuntuu vaikealta, mutta tosiaan kannattaa, sillä tämä estää todella paljon masennusta ja ahdistusta, kun vaan lähtee sinne ulos ja tekee jotakin, niin jälkeenpäin huomaa kuinka hyvältä se tuntui ku siihen pystyi. Kannattaa vaikka jokapäivä käydä ulkona edes sen verran että ostaa ne tarvikkeet millä tekee itselleen päivän eväät.

Minä rakastan perhettäni ja joulua, mutta kun aikuiset sinkkulapset ovat kohta kolmekymppisiä, alkaa jo pikkuhiljaa toivomaan, että he joko perhellistyisivät ja viettäisivät omia joulujaan taikka lähtisivät jonnekin Thaikkuihin jouluksi.

Jos eivät lapset tulisi jouluksi meille, lähtisimme kahdestaan mökille tai jonnekin reissuun. Ihan vaihteen vuoksi, kun olemme aina jouluna kotona. Vaikka tykkäänkin kotijouluista.

Joulu on tavallaan kaikkein hirvein aika vuodesta. Kaikki haluavat tehdä siitä "täydellisen" ja odotukset on korkealla. Kun sitten korttitalo kaatuu, seuraukset on surkeita.

Ja mediassa hehkutetaan, että kukaan ei saa olla yksin jouluna. Yksinolijoita suorastaan syyllistetään siitä, että haluavat olla yksin.

Niitä, jotka eivät halua olla yksin, ei edes muisteta muuna aikana kuin jouluna.

Itse olen ollut 3 joulua yksikseni ja olen ihan tyytyväinen. Olen ottanut rauhallisesti. Rennosti vaan.

Teen vain itselleni omia joulun lempiherkkujani. Jos television ohjelmatarjonta ei tyydytä, lataan netistä valmiiksi kunnon leffat. Aattoiltana on mukava piipahtaa bussilla kaupungilla, jossa on tosi rauhallista ja kaunista. Mukavia ihmisiä olen tavannut siellä. Jotkin kahvilat ja baaritkin ovat auki. Takaisin kotiin ja lasillinen hyvää konjakkia tai viskiä ja rauhoitun. Naapureiden kanssa hiukan myös kyläillään joskus.

Tapaninpäivänä pidetään naapurien kanssa "rääppiäiset": Kaikki ylijääneet jouluherkut yhteiseen pöytään ja herkutellaan ne loppuun.

Ai niin... Viimeksi ostin itselleni myös joululahjan: Kunnon kellon. :)

Isoäitisi joulu on kurja, koska joutuu töihin. Sinä voit tehdä kaikki ne asiat, jotka tekevät joulusta täydellisen, 

Tuossa parinkympin kieppeillä moni muukin törmää siihen, että joulun pitäisi olla jotain, mutta ei oikein tiedä itsekään, mitä. Sellainen lapsuuden joulu, jonka joku toinen on järjestänyt ja itse nauttii vaan tunnelmasta.

Itse sain siitä joulutunnelmasta jälleen kiinni, kun lapset oli pieniä ja tehtiin kaikki perinteiset jutut, luettiin joulutarinoita, askarreltiin niin että hilettä löytyi vielä helmikuussakin seinistä, leivottiin pipareita ja avattiin kalenteria - ja sitten huipennuksena tuli Joulupukki.

Nyt lapset on teinejä, ollaan isänsä kanssa eronneita. Pari joulua on ollut aika ankeita, kunnes viimeksi tajusin tehdä itsemme näköisen juhlan. Lahjat eivät enää kosketa lapsiani kuten silloin pienenä. Yksi kalliimpi juttu, kirja ja suklaata riittää. Joten käytin veronpalautukset hotellijouluun. Tuli hyvä joulu.

Tuolla jo edellä joku sanoikin, että tämä tulee olemaan nyt tämmöinen joulu. Sellainen, josta tulee onnelliseksi kun se on ohi. Oikein hyvää aikaa miettiä itseään ja elämäänsä ja sitä, miksi joulu on tärkeä ja millainen se omanlainen joulu sitten onkaan.

Mikä sinulle on joulussa tärkeää?