Haluaisin laihduttaa, mutta tarvin kannustusta ja sitä minä en saa mistään :(

Jos et saa kannustusta toisilta niin kannusta itseäsi! Tee laihdutus itseäsi varten. Mieti mitä hyviä juttuja on kun laihdut, näin sulla on selvillä miksi haluat laihtua.



Laita ylös mikkä on sulla nytten paino, pepun koko, vartalo ja rinnat. Mieti millä palkitset itsesi kun saavutat jotain pieniä tuloksia. Ja tietty nauti palkinnosta kun laihdut; sen ei tartte siis olla pelkkä painon pudotus 5 kiloa vaan lisäksi vaikka vyötäröstä 3 senttiä??

Välituloksista kannattaa nauttia niin saat sitä palautetta ja hyvää fiilistä joka siis tulee itseltäsi! Mikä sen parempaa?



Tietty jos näen sun kirjottelevan täälä niin koitan vastailla ja tsempata, mutta tee itsestäsi se paras ystävä joka palkitsee kun saavutat jotain jota haluat!

netissä on niitä paljon. Tsemppiä!

Mietin vaan mikä olisi paras keino laihduttaa ja tulin siihen tulokseen että syön normaalia kevyttä ruokaa, herkut jätän vähälle ehkä kerran viikossa voin jotain herkkua syödä.

Täytyypä mittailla itseä ja ottaa muitakin mittoja ylös kuin paino.

Yksi välitavoite mulla on joulunjälkeisiin alennusmyynteihin haluaisin laihtua 1 vaatekoon verran. Ylipainoa mulla on useampi kymmen kilo.

-ap-

Itekin tuskailen painon kanssa, olen tuskaillut jo neljä viimeistä vuotta, mutta paino aina vaan nousee. Välillä laihdutan, ja saan 5-8 kg pois, ja sitten ne tulee korkojen kanssa takaisin.



Lopulta tajusin, että mun tapa laihduttaa on ihan väärä. En mä saa laihduttaa! Mun pitää muuttaa elämäntapojani terveellisimmiksi. En mä voi olettaa, että ne kilot siitä vaan tippuu kun syö vaan mahdollisimman vähän ja mahdollisimman kevyttä. Kyllä elämässä pitää olla ilojakin!!



Nyt olen kahdessa kuukaudessa saanut -5 kg pois. Tavoite on 10 kg per vuosi, ja laihdutettavaa on 40 kg. Eli samassa tahdissa pois kuin tulivatkin!! Luulen ja toivon, että saan seuraavan 10 kk aikana enemmänkin pois kuin 5kg, mutta jos saan edes tuon, se on mahtavaa! Paino alenee pikkuhiljaa, ja sitä oppii sen oikean tavan syödä ja liikkua - kumpaakaan ei saa tehdä veren maku suussa.



Joskus voi antaa itselleen luvan herkutella! Mä syön päivittäin n. 2000 kaloria, hieman päälle tai alle. Jos mun tekee mieli syödä pussillinen dumleja tai laittaa pizzaa, jätän siltä päivältä kalorit laskematta, ettei tule paha mieli ;) Seuraavana päivänä jatketaan sitten siitä, mihin toissapäivänä jäätiin.



Munkaan mies ei juuri kannusta mua laihduttamaan, sanoo että kelpaan näinkin. Hyvä juu, että kelpaan miehelleni (ja tiedän että hän tarkoittaa mitä sanoo), mutta tahtoisin kelvata myös itselleni ulkonäöllisestikin. Ja kyllä mä luulen, että se mieskin tykkäis katsella mua samankokoisena kuin viisi vuotta sitten... ;)



Tää on vaikeaa ja raskasta, mutta mä olen vihdoin ja viimein henkilökohtaisesti oppinut sen, ettei kiire kannata. Pitää muistaa se hidas, rauhallinen tahti. Ainoa välttämätön asia on se, ettei paino nouse. Mun edelliset laiharit meni aina siinä pieleen, että vedin liikunnan ja ruokavalion hirveän tiukaksi, enkä antanut itselleni repsahduksia anteeksi. Sitten repsahdinkin ihan kokonaan, joka kerta, ja kadotetut kilot tuli ylimääräisten kera takaisin. Nyt olen päättänyt, että pääasia on se, että paino pikkuhiljaa tippuu, eikä ainakaan nouse. Sama se miten pitkä aika menee, kunhan mä en itse joudu tämän laihdutuksen kanssa liian tiukille ja luopumaan liikaa herkuista - ei se laihdutuspäätös silloin kestä.



Tsemppiä ap sulle tosi kovasti, yrität vaan rauhallisesti tiputtaa painoa. Muista luottaa itseesi ja omaan päätökseesi. Ainahan laihdutus tietty helpompaa olisi, kun joku tukisi ja kannustaisi - ikävä ettei sulla ole niin! Sä pystyt siihen kuitenkin, ja loppujenlopuksihan me kaikki laihdutetaan vain oman itsemme vuoksi!! Mitä väliä sillä siis on, jos laihdutukseen ei kukaan muu usko tai anna tukeaan??