Hoitovapaan jatko vai työhönpaluu? Mielipiteitä tällaisesta tilanteesta?
Ainokaiseni on 1 v 9 kk ja olin päättänyt palata työhön vuoden alusta. Tein kuitenkin aamulla vielä kerran tarkat laskelmat, ja tajusin, että työhön palatessa minulle jää käteen rahaa kuukaudessa vain 200 € enemmän kuin jos jatkan hoitovapaalla (paluu 80%-työajalle, päiväkotimaksut, työmatkakustannukset, asumistuen menetys ym. selittää eron). En ole vielä ilmoittanut varmaksi työnantajalle, hoitovapaan jatko pitää anoa viimeistään kuun loppuun menessä. Mitä sinä tekisit tällaisessa tilanteessa? Vain 200 euroa jäisi käteen enemmän ja siitäkin osa kuluisi työpaikkalounaisiin ja työvaatteisiin (kotona voi syödä halvemmalla lounaan kuin töissä ja kotona voi olla vanhoissa vaatteissa).
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Jää kotiin jos yhtään mahdollista.
Jos huomioin kalliimmaat työpaikkalounaat ja itse ostettavat pakolliset työvaatteet ym, niin käytännössä kuukaudessa käteen jäisi työhön palattua vain reilu satanen enemmän kuussa kuin hoitovapaalla. Tämä olisi noin 1500 € vuodessa. Minulla on säästöjä tuon 1500 € verran eli jos käytän vuoden ajan nuo 1500 € säästöt niin kuukaudessa olisi rahaa saman verran hoitovapaalla ja työssä ollessa. Mielestäni tämä on ihan hullua, koska rahan kannalta ei kannata palata töihin. Mutta pelkään urani puolesta jos olen vielä vuoden kotona. Ap
Mene töihin. Josko kykenet etenemään töissä paremmalle palkalle pikkuhiljaa. Kotiinjääminen vuosikausiksi on hyvin iso riski naisille. Täälläkin useampia ketjuja elareiden määristä - aina sama juttu, naiset niitä pienipalkkaisia omien valintojensa vuoksi, sitten eron jälkeen elämä yhtä itkua ja sosiaaliturvan varassa elämistä (ja sosiaaliturva tulee ohenemaan jatkossa). Ei kovin hyvä pitemmän päälle lapselle vaikka juuri nyt tuntuisi parhaalta vaan jäädä kotiin.
Kun olet töissä, kerrytät eläkettä itsellesi.
En miettis kahta kertaa, kotiin jäisin. Uran voi aina rakentaa uudestaan, lapsi on vaan kerran pieni.
Toisaalta voittopuolella on työterveyspalvelut, eläkkeen karttuminen, palkalliset sairauslomat (myös lapsesi sairastaessa) jne. eli voit jatkaa palkallisella hoitovapaalla työnantajan maksaessa palkkaa, mutta sinun hoitaessasi sairasta lasta kotona. Ekan vuoden se saa kaikki pöpöt,joten joka tapauksessa et paljoa töitä tee.
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin. Josko kykenet etenemään töissä paremmalle palkalle pikkuhiljaa. Kotiinjääminen vuosikausiksi on hyvin iso riski naisille. Täälläkin useampia ketjuja elareiden määristä - aina sama juttu, naiset niitä pienipalkkaisia omien valintojensa vuoksi, sitten eron jälkeen elämä yhtä itkua ja sosiaaliturvan varassa elämistä (ja sosiaaliturva tulee ohenemaan jatkossa). Ei kovin hyvä pitemmän päälle lapselle vaikka juuri nyt tuntuisi parhaalta vaan jäädä kotiin.
Minulla on ihan hyvä palkka, ja siksi päivähoitomaksutkin on korkeimman maksuluokan maksut. Minulla on mies (lapsen isä) eli ei tässä mitään elareita ole. Ap
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta voittopuolella on työterveyspalvelut, eläkkeen karttuminen, palkalliset sairauslomat (myös lapsesi sairastaessa) jne. eli voit jatkaa palkallisella hoitovapaalla työnantajan maksaessa palkkaa, mutta sinun hoitaessasi sairasta lasta kotona. Ekan vuoden se saa kaikki pöpöt,joten joka tapauksessa et paljoa töitä tee.
Olen terve eli en ole koskaan tarvinnut työterveyshuoltoa joten en osaa antaa sille niin arvoa, ja täällä meilläpäin on ihan hyvä terveyskeskus, josta tutut sanovat että saa ihan hyvin palvelua. Eläkeasia puoltaa töihinpaluuta kyllä mutta mikään sairaan lapsen hoitaminen palkallisina päivänä kotona ei. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin. Josko kykenet etenemään töissä paremmalle palkalle pikkuhiljaa. Kotiinjääminen vuosikausiksi on hyvin iso riski naisille. Täälläkin useampia ketjuja elareiden määristä - aina sama juttu, naiset niitä pienipalkkaisia omien valintojensa vuoksi, sitten eron jälkeen elämä yhtä itkua ja sosiaaliturvan varassa elämistä (ja sosiaaliturva tulee ohenemaan jatkossa). Ei kovin hyvä pitemmän päälle lapselle vaikka juuri nyt tuntuisi parhaalta vaan jäädä kotiin.
Minulla on ihan hyvä palkka, ja siksi päivähoitomaksutkin on korkeimman maksuluokan maksut. Minulla on mies (lapsen isä) eli ei tässä mitään elareita ole. Ap
Mitä mieltä miehesi on? Kai hänenkin mielipiteensä tähän nyt tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Kun olet töissä, kerrytät eläkettä itsellesi.
Toisaalta yhden lisävuoden poissaolo työelämästä ei varmaan montaa kymppiä näy sitten 40 vuoden päästä eläkkeessä? Ap
Riippuisi omalla kohdalla myös lapsesta, millainen hän on ja sopeutuisiko helposti päiväkotiin. Kaksivuotias voi olla vielä yllättävän vauva, kun ympärillä on päiväkodin hulinaa.
Viihdytkö itse kotiäitinä? Entä jos teet päätöksen perustuen muihin asioihin kuin talouteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jää kotiin jos yhtään mahdollista.
Jos huomioin kalliimmaat työpaikkalounaat ja itse ostettavat pakolliset työvaatteet ym, niin käytännössä kuukaudessa käteen jäisi työhön palattua vain reilu satanen enemmän kuussa kuin hoitovapaalla. Tämä olisi noin 1500 € vuodessa. Minulla on säästöjä tuon 1500 € verran eli jos käytän vuoden ajan nuo 1500 € säästöt niin kuukaudessa olisi rahaa saman verran hoitovapaalla ja työssä ollessa. Mielestäni tämä on ihan hullua, koska rahan kannalta ei kannata palata töihin. Mutta pelkään urani puolesta jos olen vielä vuoden kotona. Ap
Palkkasi ei taida olla niin kovin suuri että voisi puhua suuremmin urasta, tai että siitä kannattaisi olla huolissaan. Jäisin vielä kotiin, ellei töihin paluu kiinnosta muista syistä, kuten että kotona tylsistyy tmv.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin. Josko kykenet etenemään töissä paremmalle palkalle pikkuhiljaa. Kotiinjääminen vuosikausiksi on hyvin iso riski naisille. Täälläkin useampia ketjuja elareiden määristä - aina sama juttu, naiset niitä pienipalkkaisia omien valintojensa vuoksi, sitten eron jälkeen elämä yhtä itkua ja sosiaaliturvan varassa elämistä (ja sosiaaliturva tulee ohenemaan jatkossa). Ei kovin hyvä pitemmän päälle lapselle vaikka juuri nyt tuntuisi parhaalta vaan jäädä kotiin.
Minulla on ihan hyvä palkka, ja siksi päivähoitomaksutkin on korkeimman maksuluokan maksut. Minulla on mies (lapsen isä) eli ei tässä mitään elareita ole. Ap
Mitä mieltä miehesi on? Kai hänenkin mielipiteensä tähän nyt tarvitaan.
Tietenkin olen hänen kanssaan asiaa punninnut monta kertaa. Hän ei ole vielä sanonut varmaa kantaa vaan pallottelee molempien vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Hän kai enemmän haluaisi että olisin vielä vuoden kotona, jotta hän ei joutuisi hakemaan eikä viemään päiväkotiin, mutta toisaalta hän ymmärtää että olen huolissani urastani. Ap
Vierailija kirjoitti:
Riippuisi omalla kohdalla myös lapsesta, millainen hän on ja sopeutuisiko helposti päiväkotiin. Kaksivuotias voi olla vielä yllättävän vauva, kun ympärillä on päiväkodin hulinaa.
Viihdytkö itse kotiäitinä? Entä jos teet päätöksen perustuen muihin asioihin kuin talouteen?
Lapsellani olisi varmaan jonkun verran vaikeuksia sopeutua päiväkotiin (ei tykkää hulinasta, vierastaa). Mutta itse en enää jaksaisi olla kotiäiti (yksinäisyys ja tylsyys ahdistaa) vaan kaipaan töihin. Toisaalta lapseni hyvinvointi on minulle tärkeää. Päätös on vaikea. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olet töissä, kerrytät eläkettä itsellesi.
Toisaalta yhden lisävuoden poissaolo työelämästä ei varmaan montaa kymppiä näy sitten 40 vuoden päästä eläkkeessä? Ap
Joo, ei näy ei, ja varsinkin jos vielä meinaat olla osittaisella hoitovapaalla. Myös hoitovapaalla tulee nykyään eläkekertymää.
Mitä se sun miehes tekee, jos muka saatte asumistukea?
Vierailija kirjoitti:
Mitä se sun miehes tekee, jos muka saatte asumistukea?
Pienipalkkaisessa työssä. Asumistukea saa jos toinen on pienipalkkaisessa työssä ja toinen hoitovapaalla. Kun palaan töihin ei saada enää ollenkaan asumistukea. Mies ei halua jäädä hoitovapaalle jos minä palaisin töihin vaihtoehtona päiväkodille. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin. Josko kykenet etenemään töissä paremmalle palkalle pikkuhiljaa. Kotiinjääminen vuosikausiksi on hyvin iso riski naisille. Täälläkin useampia ketjuja elareiden määristä - aina sama juttu, naiset niitä pienipalkkaisia omien valintojensa vuoksi, sitten eron jälkeen elämä yhtä itkua ja sosiaaliturvan varassa elämistä (ja sosiaaliturva tulee ohenemaan jatkossa). Ei kovin hyvä pitemmän päälle lapselle vaikka juuri nyt tuntuisi parhaalta vaan jäädä kotiin.
Minulla on ihan hyvä palkka, ja siksi päivähoitomaksutkin on korkeimman maksuluokan maksut. Minulla on mies (lapsen isä) eli ei tässä mitään elareita ole. Ap
Hyvä palkka ja kertomasi "saan vain 200 e enemmän" ei nyt oikein osu yhteen. 200 e + hoitomaksu 300 e + matkat 300 e + menetetty asumistuki 500 e tekee vasta 1400 e, kotihoidontuki 1 lapsesta on jossain 600 e tienoilla (kaikilla kuntalisämausteilla), joten se hyvä palkkasi ei kovin hurjalta vaikuta näiden laskelmien valossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin. Josko kykenet etenemään töissä paremmalle palkalle pikkuhiljaa. Kotiinjääminen vuosikausiksi on hyvin iso riski naisille. Täälläkin useampia ketjuja elareiden määristä - aina sama juttu, naiset niitä pienipalkkaisia omien valintojensa vuoksi, sitten eron jälkeen elämä yhtä itkua ja sosiaaliturvan varassa elämistä (ja sosiaaliturva tulee ohenemaan jatkossa). Ei kovin hyvä pitemmän päälle lapselle vaikka juuri nyt tuntuisi parhaalta vaan jäädä kotiin.
Minulla on ihan hyvä palkka, ja siksi päivähoitomaksutkin on korkeimman maksuluokan maksut. Minulla on mies (lapsen isä) eli ei tässä mitään elareita ole. Ap
Hyvä palkka ja kertomasi "saan vain 200 e enemmän" ei nyt oikein osu yhteen. 200 e + hoitomaksu 300 e + matkat 300 e + menetetty asumistuki 500 e tekee vasta 1400 e, kotihoidontuki 1 lapsesta on jossain 600 e tienoilla (kaikilla kuntalisämausteilla), joten se hyvä palkkasi ei kovin hurjalta vaikuta näiden laskelmien valossa.
Palkka on ihan hyvä palkka, ei kuitenkaan mikään viiden tonnin palkka. Ja koska palaisin 80 % työajalle niin tietenkin palkka on 20 % pienempi kuin mitä se aiemmin on ollut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuisi omalla kohdalla myös lapsesta, millainen hän on ja sopeutuisiko helposti päiväkotiin. Kaksivuotias voi olla vielä yllättävän vauva, kun ympärillä on päiväkodin hulinaa.
Viihdytkö itse kotiäitinä? Entä jos teet päätöksen perustuen muihin asioihin kuin talouteen?
Lapsellani olisi varmaan jonkun verran vaikeuksia sopeutua päiväkotiin (ei tykkää hulinasta, vierastaa). Mutta itse en enää jaksaisi olla kotiäiti (yksinäisyys ja tylsyys ahdistaa) vaan kaipaan töihin. Toisaalta lapseni hyvinvointi on minulle tärkeää. Päätös on vaikea. Ap
Tässä se tuli. Mene töihin. Ei tarvitse potea syyllisyyttä.
Jää kotiin jos yhtään mahdollista.