Lue keskustelun säännöt.
Hoitovapaan jatko vai työhönpaluu? Mielipiteitä tällaisesta tilanteesta?
16.10.2018 |
Ainokaiseni on 1 v 9 kk ja olin päättänyt palata työhön vuoden alusta. Tein kuitenkin aamulla vielä kerran tarkat laskelmat, ja tajusin, että työhön palatessa minulle jää käteen rahaa kuukaudessa vain 200 € enemmän kuin jos jatkan hoitovapaalla (paluu 80%-työajalle, päiväkotimaksut, työmatkakustannukset, asumistuen menetys ym. selittää eron). En ole vielä ilmoittanut varmaksi työnantajalle, hoitovapaan jatko pitää anoa viimeistään kuun loppuun menessä. Mitä sinä tekisit tällaisessa tilanteessa? Vain 200 euroa jäisi käteen enemmän ja siitäkin osa kuluisi työpaikkalounaisiin ja työvaatteisiin (kotona voi syödä halvemmalla lounaan kuin töissä ja kotona voi olla vanhoissa vaatteissa).
Kommentit (54)
Työpaikkalounaat voi vaihtaa kotoa mukaan tuotaviin. Työmatkat voi mahdollisesti hoitaa halvemmallakin. Ja kuinka usein niitä työvaatteita pitää oikein uusia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata noin pienellä summalla mennä töihin. Se on hirvee homma repiä lapsi sängystä aamulla ja kaikki hulabaloo. Oletko huomioinut, paljon menee kuukaudessa auton käyttöön kun aloitat työt?
Olisko sellainen vaihtoehto mahdollinen että isä jäisi vuorostaan kotiin? Ei tarvitsisi noin pienen vielä päiväkotiin sopeutua, sinä pääsisit pois kotoa jos kerran jo kyllästyttää, ja ennen kaikkea isän ja lapsen välinen suhde muuttuu huomattavasti läheisemmäksi kun saavat viettää paljon aikaa kahdestaan. Me tehtiin näin eikä ole kaduttanut! Isän ja lapsen suhde muuttui todella läheiseksi ja oikeastaan koko perhe hitsautui entistä enemmän yhteen. Myös parisuhde muuttui jotenkin syvemmäksi kun oikeasti jaetaan vastuu lapsesta täysin tasapuolisesti.
Eeeih, ehei. En todellakaan lähtisi tähän rumbaan 200e/kk. En ikinä!
- ruuhkavuosia elävä
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkä työmatka sinulla on? Jos alle 45 min. suunta menisin töihin ja 100% työaika heti kun olet tottunut työrytmiin. Jos haluatte lapsellenne lyhyttä päivää, niin toinen viee lapsen ajoissa ja toinen hakee ajoissa. Miksi kikkailla 80% työpäivällä?
Työmatka on 1 h 15 min suuntaansa eli 2,5 tuntia päivässä menee matkoihin. Sen vuoksi 80% työaika on vähän pakko. Ei ole mahdollista muuttaa lähemmäs työpaikkaa. Toista työpaikkaa voin etsiä lähempää, mutta ei sellaisia niin vain välttämättä saa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kommentissa nro 39 tuotiin esille hyvä näkökulma. Arki päiväkoti-ikäisen kanssa on rankkaa ja aikataulutettua jo muutenkin. Pitkät välimatkat vain pahentavat sitä.
Lapset myös sairastelevat paljon aluksi, joten miten se sitten vaikuttaisi arkeenne? Saatteko sumplittua kumpi on lapsen kanssa? Tuleeko työpaineita poissaoloista? Se on hirveää kun jo muutenkin tekee vajaata työaikaa ja lapsi sairastaa kaikki mahdolliset taudit (meillä ensimmäisen vuoden aikana 4 korvatulehdusta, 6 nuhakuumetta, kaksi vatsatautia sekä kihomadot). Ne kotipäivät sairaan lapsen ja lääkärissäjuoksujen kanssa... ei ole ikävä. Minä jäin uudestaan kotiin, kun se oli niin kamalaa.
Molempien työssä tulee isoja ongelmia, jos joutuu olemaan sairaan lapsen kanssa kotona pois työpaikalta. Saadaan niitä sumplittua jotenkin vuorotellen kai, koska molemmille meistä on yhtä hankalaa olla töistä pois. Ap
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkalounaat voi vaihtaa kotoa mukaan tuotaviin. Työmatkat voi mahdollisesti hoitaa halvemmallakin. Ja kuinka usein niitä työvaatteita pitää oikein uusia?
Työmatkoissa on jo käytössä halvin mahdollinen vaihtoehto. Ei työvaatteita pidä koko ajan uusia, mutta työtä varten pitää olla muutama siisti puku, jotka joudun ostamaan jos palaan töihin, ja toisaalta kotona ollessa pärjään vaikka ostamatta mitään uusia vaatteita. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin. Josko kykenet etenemään töissä paremmalle palkalle pikkuhiljaa. Kotiinjääminen vuosikausiksi on hyvin iso riski naisille. Täälläkin useampia ketjuja elareiden määristä - aina sama juttu, naiset niitä pienipalkkaisia omien valintojensa vuoksi, sitten eron jälkeen elämä yhtä itkua ja sosiaaliturvan varassa elämistä (ja sosiaaliturva tulee ohenemaan jatkossa). Ei kovin hyvä pitemmän päälle lapselle vaikka juuri nyt tuntuisi parhaalta vaan jäädä kotiin.
Minulla on ihan hyvä palkka, ja siksi päivähoitomaksutkin on korkeimman maksuluokan maksut. Minulla on mies (lapsen isä) eli ei tässä mitään elareita ole. Ap
Hyvä palkka ja kertomasi "saan vain 200 e enemmän" ei nyt oikein osu yhteen. 200 e + hoitomaksu 300 e + matkat 300 e + menetetty asumistuki 500 e tekee vasta 1400 e, kotihoidontuki 1 lapsesta on jossain 600 e tienoilla (kaikilla kuntalisämausteilla), joten se hyvä palkkasi ei kovin hurjalta vaikuta näiden laskelmien valossa.
Palkka on ihan hyvä palkka, ei kuitenkaan mikään viiden tonnin palkka. Ja koska palaisin 80 % työajalle niin tietenkin palkka on 20 % pienempi kuin mitä se aiemmin on ollut. Ap
Ei ole kyllä mitään järkeä, että ilmeisesti perheen enemmän tienaava vanhempi on hoitovapaalla tai tekee osittaista työaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin. Josko kykenet etenemään töissä paremmalle palkalle pikkuhiljaa. Kotiinjääminen vuosikausiksi on hyvin iso riski naisille. Täälläkin useampia ketjuja elareiden määristä - aina sama juttu, naiset niitä pienipalkkaisia omien valintojensa vuoksi, sitten eron jälkeen elämä yhtä itkua ja sosiaaliturvan varassa elämistä (ja sosiaaliturva tulee ohenemaan jatkossa). Ei kovin hyvä pitemmän päälle lapselle vaikka juuri nyt tuntuisi parhaalta vaan jäädä kotiin.
Minulla on ihan hyvä palkka, ja siksi päivähoitomaksutkin on korkeimman maksuluokan maksut. Minulla on mies (lapsen isä) eli ei tässä mitään elareita ole. Ap
Hyvä palkka ja kertomasi "saan vain 200 e enemmän" ei nyt oikein osu yhteen. 200 e + hoitomaksu 300 e + matkat 300 e + menetetty asumistuki 500 e tekee vasta 1400 e, kotihoidontuki 1 lapsesta on jossain 600 e tienoilla (kaikilla kuntalisämausteilla), joten se hyvä palkkasi ei kovin hurjalta vaikuta näiden laskelmien valossa.
Palkka on ihan hyvä palkka, ei kuitenkaan mikään viiden tonnin palkka. Ja koska palaisin 80 % työajalle niin tietenkin palkka on 20 % pienempi kuin mitä se aiemmin on ollut. Ap
Ei ole kyllä mitään järkeä, että ilmeisesti perheen enemmän tienaava vanhempi on hoitovapaalla tai tekee osittaista työaikaa.
Raha ei ole ainoa asia mikä näissä valinnoissa ratkaisee. Minä olen halunnut olla kotona lapsen kanssa, mies taas ei halua. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin. Josko kykenet etenemään töissä paremmalle palkalle pikkuhiljaa. Kotiinjääminen vuosikausiksi on hyvin iso riski naisille. Täälläkin useampia ketjuja elareiden määristä - aina sama juttu, naiset niitä pienipalkkaisia omien valintojensa vuoksi, sitten eron jälkeen elämä yhtä itkua ja sosiaaliturvan varassa elämistä (ja sosiaaliturva tulee ohenemaan jatkossa). Ei kovin hyvä pitemmän päälle lapselle vaikka juuri nyt tuntuisi parhaalta vaan jäädä kotiin.
Mutta kuitenkin on se varhaislapsuus ihmisen elämässä niin kovin kriittistä aikaa, että mitä joku työura sen rinnalla merkitsee. Minä ainakin olisin mieluummin lapseni kanssa onnellinen ja köyhä kuin että olisin varakas ja perhedynamiikassa ja perheenjäsenten hyvinvoinnissa olisi parantamisen varaa. Jotenkin sitä ajattelee, että se joka tekee lapsia, pistäisi lapset etusijalle, eikä työpaikkaa.
Minä jäisin ap:na kotiin vielä. Työpaikkoja tulee ja menee, mutta sun lapsella on vain tämä yksi lapsuus.
(eikä mulla ole edes lapsia itselläni)
Kiinnitin huomiota tuohon aloituksen kohtaan 'asumistuen menetys'.
Eli ei perheenne varmaan ole kovin hyvätuloinen, jos teille sitä maksetaan. Eli mistään huikaisevasta urakehityksestä tai sen menetyksestä tuskin on kysymys.
Olen sitä mieltä, että meidän kaikkien tulisi käydä töissä elättääksemme itsemme ilman näitä erinäisiä tukia, kuten asumistukea, joka on osoittautunut yhteiskunnallemme mielettömän kalliiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinnitin huomiota tuohon aloituksen kohtaan 'asumistuen menetys'.
Eli ei perheenne varmaan ole kovin hyvätuloinen, jos teille sitä maksetaan. Eli mistään huikaisevasta urakehityksestä tai sen menetyksestä tuskin on kysymys.
Olen sitä mieltä, että meidän kaikkien tulisi käydä töissä elättääksemme itsemme ilman näitä erinäisiä tukia, kuten asumistukea, joka on osoittautunut yhteiskunnallemme mielettömän kalliiksi.
Itse asiassa yhteiskunnalle (ja jokaiselle Suomen kunnalle) on halvempaa maksaa perheelle asumistukea ja kotihoidontukea kuin että molemmat vanhemmat on töissä ja lapsi päiväkodissa. Vaikka päiväkoti maksaa perheelle jonkun satasen kuussa, niin se ei lähimaillekaan riitä kattamaan sitä kustannusta, joka aiheutuu kunkin lapsen päiväkotipaikasta ja päiväkodissa olemisesta kunnalle.
En kyllä lähtisi tuollaisilla työmatkoilla takaisin töihin ennenkuin on pakko. Ja päiväkotipaikan saaminen hyvällä sijainnilla tosiaan kestää.
Jos pelkästään kotona oleminen kyllästyttää, minkä ymmärrän hyvin, keksi mielekästä tekemistä. Vie lapsi kerhoon tms. Aloita uusi harrastus, kehitä vaikka ammattitaitoasia opiskelemalla jotain kieltä tai mikä nyt alallasi olisi eduksi. Älä tunne huonoa omaatuntoa siitä että olet "vain" kotona lapsen kanssa. Nauti hengähdystauosta työelämästä, koska ehdit varmasti kyllästymään työntekoon ennen eläkeikää.
Kommentissa nro 39 tuotiin esille hyvä näkökulma. Arki päiväkoti-ikäisen kanssa on rankkaa ja aikataulutettua jo muutenkin. Pitkät välimatkat vain pahentavat sitä.
Lapset myös sairastelevat paljon aluksi, joten miten se sitten vaikuttaisi arkeenne? Saatteko sumplittua kumpi on lapsen kanssa? Tuleeko työpaineita poissaoloista? Se on hirveää kun jo muutenkin tekee vajaata työaikaa ja lapsi sairastaa kaikki mahdolliset taudit (meillä ensimmäisen vuoden aikana 4 korvatulehdusta, 6 nuhakuumetta, kaksi vatsatautia sekä kihomadot). Ne kotipäivät sairaan lapsen ja lääkärissäjuoksujen kanssa... ei ole ikävä. Minä jäin uudestaan kotiin, kun se oli niin kamalaa.