Osaaks kaikki muut akateemisesti koulutetut n. 30-40v hyvin englantia paitsi ma :( Masentaa, kun kaikki tyot nykyaan sellasia

Luentoja en onneksi ole joutunut pitämään. 40-v. ikää.

Kieliopin osaan ja luettua ymmärrän, mutta puhetta en ymmärrä enkä osaa itse puhua.

töissä joudun käyttämään, myös muutamia tenttikirjoja joutunut lukemaan. Huono on enkuntaito :-(

Kannattaa mennä kurssille tai opiskella itsenäisesti eikä masentua!

Enkä suomeksikaan ole sanaseppojen sukua. Esitelmää en pidä ees suomeksi.

työtä sitä alkas tekee et ei tarttis puhuu enkkua!!



ap

ja toki kansalaisopistoissa ym. voi hankkia lisäoppia ja varmuutta vaikkapa juuri puhetilanteisiin. Itse jouduin vähän vahingossa täysin englannikieliseen työporukkaan heti valmistumiseni jälkeen. Alku oli aika kankeaa mutta nopeasti sitä tottui toimimaan vieraalla kielellä. Ekan kerran kun jouduin puhumaan suuremmalle porukalle, turvauduin kylläkin betasalpaajan...

Minua ottaa myös päähän oletus, että " kaikkihan englantia osaa" -> minun vuosien kieliopintoni ovat hyödyttömiä ja muita taitojahan minulla ei olekaan. :-/

ja se tappoi tosiaan koko innon. Enkusta sain aina 5-6 lukiossa (perskoulussakin vaan 7-8) ja inhosin sitä nöyryyttävän open takia. olen yliopisto aikana ollut vaihdossa irlannissa 6kk ja lukenut tuhansia sivuja engl kielistä kirjallisuutta, mutta puhua en uskalla kun jo lukiossa sain kauheet haukut.

Missäköhän välissä kävisin kileikurssilla kun aamulla lähden 7 aikaan, kotona oon 5 maissa ja sitten on laitettava ruoka ja oltava hetki lastenkin kanssa!!





ap

Kannattaa AP aloittaa vaikka seuraamalla tv-sarjoja ilman tekstiä, tai lukea oman alan lehtiä, kirjoja enkuksi, ja avoimesta yliopistosta, kansalaisopistosta jne löytyy englannin kursseja, ja varmaan työpaikan kauttakin voi jotain järjestyä. Plus on kirjastot ja kirjakaupat itseopiskelumateriaalia pullollaan.



Vain puhumalla oppii puhumista ja esitelmän pitoa.

Luistelen yhä edelleen esitelmistä, niitä on kyllä pakko silloin tällöin pitää silti.

Yliopiston yhden pakollisen kurssin selvisin nippa nappa, nyt en oo vuosikausiin käyttänyt yhtään missään ja nekin vähän taidot unohtuneet. Ihan nollasta siis pitäisi aloittaa.

Mä aloin jo ihmettelemään, että miten on onnistunut yliopistosta valmistumaan jos ei englantia osaa. Monella alalla kun lähes kaikki tenttikirjat ovat englanniksi.



Mutta ehkä asetat vain itsellesi riman turhan korkeaksi. Työskentelen itse siinä isossa kv-yrityksessä, jossa on työkielenä englanti. Toiset puhuvat paremmin ja toiset huonommin, harvoin tulee vastaan todella briljanttia puhujaa (eli sille kielten maisterille: jyvät erottuvat akanoista). Silti kaikki pärjäävät ja asiat saadaan hoidettua. Ehkä Sinulta puuttuu vain uskallus ja tottumus käyttää passiivisesti osaamasi kieltä.



Jos esitelmää pelkäät, niin valmistele se ihan sanasta sanaan etukäteen.



Yleensä työpaikoilla on joku koulutusmääräraha ja esimiehen kanssa sen käytöstä voi keskustella. Yleensä ne työpaikan tarjoamat kielikurssit ovat työaikana, varsinkin jos työtehtäviin kuuluu puhua sitä kieltä. Esimerkiksi AAC-kielikoulu järkkää todella monella työpaikalla näitä keskustelutunteja. Kannattaa ottaa asia puheeksi esimiehen kanssa. Sanot vain rohkeasti, että olet huomannut englantisi kaipaavan kohennusta, mitäs tehtäisiin. Asian voit ottaa esille kehityskeskustelussa tai ihan muuten vain.

osaan paremmin kuin akateemiset. Tulevat minulta monesti kyselemään apua, ja ihan olen käytännössä huomannut asiakaspalvelutilanteissa ettei taidot riitä noilla " paremmin" koulutetuilla.

Nyt olen sitten aktiivisesti opiskellut kieltä (kotona) n. vuoden verran ja pikkuhiljaa se alkaa sujumaan.. Mitä se vaatii? Työtä, työtä, työtä ja rohkeutta puhua. Pitää vain unohtaa häpeä omasta huonosta kielitaidosta. Itse päätin, että sönkötän menemään vaan. Nolompaa se on olla puhumatta lainkaan kuin puhua huonoa englantia. Minua on helpottanut myös se, että eivät monet ulkomaalaisetkaan, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, mitään virtuooseja ole. Heillä on vain useimmin enemmän rohkeutta laittaa omat taitonsa peliin.



Meillä kotona haastellaan asiat aina välillä enkuksi, jotta oma reaktionopeus kehittyisi. Minulla on vielä vaikeutena se, että lauseet eivät tule kovin sujuvasti, vaan hitaasti sana kerrallaan.

Vierailija:

osaan paremmin kuin akateemiset. Tulevat minulta monesti kyselemään apua, ja ihan olen käytännössä huomannut asiakaspalvelutilanteissa ettei taidot riitä noilla " paremmin" koulutetuilla.

Sanat jotka eka sivulla on ihan hepreaa (tai tässä tapauksessa englantia) on ilman sanakirjaa kolmanteen kappaleeseen mennessä jo sinulle valjenneet. Asiayhteydestä hyvin äkkiä oppii sanojen merkityksen.



Esitelmät teen myös suomeksi aina etukäteen, ja harjoittelen ne useita kertoja, ihan niin kuin esittäisin sen. Otan aikaa ja myös laitan ylös mitä puuttuu tai mitä pitää tarkistaa. 5 kertaa seinille puhuttu esitelmä ei ole vielä mitään.

kun en uskaltanut puhua - luulin että muut olivat minua parempia ja jotenkin hävetti.. (syytän lukion opea joka huusi jos ei osannut puhua kieliopillisesti täydellisesti)

Töissä olen pystynyt vuosia välttelemään enkun puhumista vaikka olen kansainvälisessä firmassa töissä. Viime keväänä napsahti kun sain ulkomaalaisen pomon. Mutta huomasinkin että minähän osaa puhua englantia kun on pakko.... jotain esitelmiäkin olen joutunut pitämään mutta niitä yritän välttää. Mutta muuten olen ihan yllättynyt että enhän olekaan onneton puhuja

Vierailija:

Mä aloin jo ihmettelemään, että miten on onnistunut yliopistosta valmistumaan jos ei englantia osaa. Monella alalla kun lähes kaikki tenttikirjat ovat englanniksi.