Lue keskustelun säännöt.
Kadehdin Kalastajan Vaimoa, Johannaa, koska uskalsi erota määräilevästä miehestään
29.09.2018 |
Luen Johannan tekstejä ja haastattelua kateuden- ja kiukunsekaisin tuntein. Ensin ärsyynnyin erouutisesta, se miten hän sen toi lukijoilleen (sugar coating) ja sitten uutta salamarakkautta, hehkutusta siitä. Uusi koti aiheutti vain haikeutta, hämärtyvät kesäillat uusien naapurien kanssa ja kaikesta tihkuva vapauden huuma. En jaksanut edes enää kadehtia.
Te, jotka ette ymmärrä, tuskin koskaan tulettekaan ymmärtämään.
Uskoakseni Johannan ex-mies on samanlainen kuin oma mieheni - kontrolloiva, määräilevä, kaikki päätösvalta miehellä. Vaimo myötäilee, mukautuu ja sopeutuu. Jälkeenpäin ajatellen tämä oli koko ajan näkyvissä blogissakin, ihan kuten meillä kotona. Mies päättää ja minä sitten mukaudun päätöksiin. Jotenkin se Kuuban matka oli kuvaava - noin se meilläkin menee.
Olen kateellinen ja surullinen - minäkin haluaisin uuden alun, vapauden, kivan pienen talon johon muuttaa. Kuten Johannakin kuvaa; aikaa on yhtäkkiä paljon enemmän ja siivoaminenkin tuntuu kivalta, kun siitä ei koko ajan huomautella! Näin juuri, tätä minäkin haluaisin.. Ja ostaa kaupasta vaikka joskus valmisruokaa (kuten Johanna sitä viljeltyä kalaa).
Ymmärrättekö yhtään...?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Mikset uskalla erota?
Ei pääse enää miehen lompakolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo me kuultiin pelkkä Johannan versio. Yleensä se joka haukkuu eksäänsä eron jälkeen on itseasiassa ollut se painajaiskumppani.
Miten lapsellinen oikein olet ap? Sinäkin haluat eron, koska joku puolijulkkis on eronnut. Oi ziisus.
Vierailija kirjoitti:
Mikset uskalla erota?
Koska pelkään miten mies sen jälkeen alkaa käyttäytyä (vrt. nyt esimerkiksi Johannan mies - mitä tekstiä julkisesti). Pelkään lasten puolesta, sekä itseni puolesta. Siis henkisesti, fyysistä uhkaa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsellinen oikein olet ap? Sinäkin haluat eron, koska joku puolijulkkis on eronnut. Oi ziisus.
En halua eroa KOSKA joku toinen on eronnut. Haluaisin erota, koska en voi hyvin tässä avioliitossa. Ja vertasin tilannetta ko. henkilöön, koska se vaikuttaa hyvin samanlaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se aivan ihkuu. Kunnes se uusi tyyppi jättää tai huuma sen kanssa haihtuu ja arki onkin ihan yhtä arkea, kuin eksän kanssa.
Todella huonoa makua haukkua entistä kumppania. Itselle tuo on aina varoitusmerkki. Se kertoo siitä, ettei itse ota vastuuta mistään siitä mikä epäonnistui viimeisessä suhteessa. Ja jos ei ota vastuuta, ei voi kasvaa paremmaksi ihmiseksi ja kumppaniksi.
En tiedä onko mtn järkeä koittaa takoa järkeä sellaisen ihmisen päähän, joka uskoo joihinkin blogikirjoituksiin jumalan sanana...mutta koitanpa kuitenkin.
Erot ovat kauheita. Etenkin jos on lapsia. Jos et ole rikas niin taloudellinen tilanne sen jälkeen on pepusta. Lapsiparat oireilevat. Sinkkumarkkinoille paluu kauheaa kun tajuaa, että kaikki hyvät viety.
Eron todellisuus on harvoin sitä millaista sen luulee olevan. Se on yksinäistä, stressaavaa ja vaikeaa.
Tän pinnallisen blogijulkkiksen versio on kaukana todellisuudesta. Hänen kuvauksensa ex-miehestä on todennäköisesti väritelty, koska hän haluaa esiintyä uhrina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset uskalla erota?
Koska pelkään miten mies sen jälkeen alkaa käyttäytyä (vrt. nyt esimerkiksi Johannan mies - mitä tekstiä julkisesti). Pelkään lasten puolesta, sekä itseni puolesta. Siis henkisesti, fyysistä uhkaa ei ole.
Jos hoidat homman itse asiallisesti, sinulla ei ole syytä pelätä toisen toikkarointia vaan voit jättää sen omaan arvoonsa, ehkä suhtautua jopa myötätuntoisesti. Lapset ymmärtävät ennemmin tai myöhemmin. Jos omatuntosi on puhdas, voit äänestää jaloillasi ja lähteä lätkimään koska tahansa vailla huolta.
Mikset uskalla erota?