Miten yksin jäit kun erosit?
Vai oliko sinulla taustavoimia?
Suku, perhe, ystävät, kaverit, puolison suku?
Kommentit (6)
En oikeastaan jäänyt kovin yksin. On ystäviä, lähisukulaisia, joille sain tilittää tuntemuksistani ja jotka oli mun puolella. Tuntui lohdulliselta silloin. Tietynlainen yksinäisyys silti vaivasi alussa, tuntui kuin itsestä olisi lähtenyt pala pois tms.
Aika yksin olen ollut, mutta niin olin avioliitossakin. Omista sukulaisista ei ole oikein koskaan ollut tueksi missään asiassa. Yhdelle ystävälle olen vähän olojani kaatanut.
En ole koskaan ollut yksinäinen.
Samaan aikaan erosi 2 ystävätärtä joten näiden perheiden kanssa jatkoimme tapaamisia lähes päivittäin tai pidimme muuten yhteyttä. Perhe asui lähellä ja tapasimme viikoittain. Työkavereissa oli myös ystäviä. Talossamme asui samaan aikaan 4 yh äitiä lapsineen joten heistäkin oli päivittäistä seuraa, lapset liikkuivat laumana kodista toiseen:) Nuo lasten ystävyyssuhteet on vielä olemassa 25v jälkeenkin.
Lisäksi 3 vuoden aikana 3 laastarisuhdetta joita ei esitelty kotona.
En kokenut jääneeni yksin, vaikka minulla ei mitään ihmeellisiä tukijoukkoja ollutkaan!
Oli kaksi lasta, kolme kissaa ja koira. Me olimme kokonainen perhe, miestä en kaivannut hetkeäkään, päin vastoin kuvittelin kauhuskenaarioita jos joutuisin ottamaan sen takaisin!
Omat muutoksensa ero tuo väistämättä. Monta asiaa pitää suunnitella uudestaan, mutta mitään negatiivista en kokenut. Kenellekään en erityisesti eroani tilittänyt, eteenpäin mentiin jo lastenkin takia. Suku ja perhe pysyivät, samoin ystävät. En tuntenut tarvetta minkäänlaiseen olkapäähän jota vasten itkeä, kun ero oli vain suuri helpotus.
Uutta miestä ei ollut varalla eikä jälkeenpäin ilmestynyt. Tarpeeksi siitä lajista.
Täysin yksin sillä mulla on hirveät narsistiset lapsenhakkaajavanhemmat, ovat aina vahingoniloisia ja missään eivät auta. Kaikesta syyttävät minua ja retostelevat vaikeuksillani.
Ystäviä vähän, vain pari kaukana asuvaa. Vaikean lapsuuteni takia on vaikea luottaa ihmisiin ja saada ystäviä.
Oli ennnen kaikkea paljon ystäviä, työkavereita ja sukuaisiakin tietysti. Pelkään symbioosi-suhdetta, jossa hylätään oma elämä.