Lue keskustelun säännöt.
Muita joille masennuslääkkeet eivät tehoa? Mitä tehdä?
25.09.2018 |
Mulla nyt kokeilussa neljäs masennuslääke kolmen vuoden sisään. Mikä on kun mikään ei tehoa? Jos tämäkään uusi lääke ei tehoa, en aio kokeilla enää yhtäkään lääkettä. Tämäkin lääke kolme kertaa kalliimpi kuin edellinen, vtuttaa maksaa pienituloisena kun ei muutenkaan ole varaa mihinkään, niin sitten vielä maksaa jostain mikä ei edes tehoa :( Myöskään terapia ei ole tehonnut. Haavani ovat niin syvällä etten usko että mikään voi auttaa tällaista ihmisrauniota enää.
Kommentit (46)
Oletko kokeillut muita kuin ssri tai snri lääkkeitä? Itselleni ne eivät sopineet, vaan sain ummetusta, unettomuutta, lihasjumeja ja mielettömän viinanhimon. Nyt jo pidempään ollut käytössä moklobemidi. Ei mitään haittoja. Alussa oli päänsärkyä, mutta se helpottaa nopeasti. Oletko saanut sähköä tai ketamiinia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syötkö liian lyhyen kuurin? Vaikutus voi alkaa todella vasta vuoden päästä.
Onko tällaisesta jotain tutkimustietoa vai oma kokemuksesi? Yleensähän sanotaan, että vastetta voi odottaa viikkojen kuluessa tai kannattaa vaihtaa lääketta.
auttaahan ne kun löydät itsesi ambulanssista kuolleena
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut muita kuin ssri tai snri lääkkeitä? Itselleni ne eivät sopineet, vaan sain ummetusta, unettomuutta, lihasjumeja ja mielettömän viinanhimon. Nyt jo pidempään ollut käytössä moklobemidi. Ei mitään haittoja. Alussa oli päänsärkyä, mutta se helpottaa nopeasti. Oletko saanut sähköä tai ketamiinia?
En ole saanut kumpaakaan, ei ole ollut edes puhetta psykiatrien kanssa. Psykiatrikin mulla muuten vaihtunut kolmesti, sekin ärsyttää.
Liikkuminen auttaa tutkimusten mukaan paremmin kuin masennuslääkkeet, jotka voivat lisätä masennusta. Auttoi minulla ja toivottavasti auttaa sinullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulla kaikki ole auttaneet viikoissa kuin vähän. Kuukausia menee ennen kuin näkee kunnolla. t. nr 1
Täällä.
Sähköhoitolähete torpattiin, koska on jo valmiiksi kipuja ja muistivaikeuksia. TMS ei toimi, Ketamiinikokeiluun lääkäri sanoi etten pääse.
Kokeiltu on kaikkea neurolepteistä Voxraan. Ainoa joka todellisesti tehoaa on Lyrica päivittäisenä ja rauhoittavat tarvittaessa ahdistukseen, aikaisemmin sekin oli ihan järjetön.
Masennus vain on ja pysyy. Olen uupunut, yritän pysyä kynsin hampain kiinni elämässä, samailla ynnäillen plussia ja miinuksia eloonjäännin suhteen. Kauanko ihmisen kuuluu jaksaa?
Taidanpa kysäistä lääkäriltä Ketamiinista. Onko se jo yleisemmässä käytössä vai tutkitaanko vielä? Se toisi toivoa, jota rehellisesti ei paljon enää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikkuminen auttaa tutkimusten mukaan paremmin kuin masennuslääkkeet, jotka voivat lisätä masennusta. Auttoi minulla ja toivottavasti auttaa sinullakin.
Oletettavasti tässä puhutaan vähän eri tason masennuksesta? Tosin olen sitä mieltä, vaikeasti masentuneena, että jos mitenkään jaksaa niin kannattaa lähteä metsäkävelylle. Se saattaa tuoda hyvänolontunteen, kuten myös kevyet kotityöt. Ainakin itsellä, kun on niin pitkiä aikoja kun kumpaankaan ei oikeasti kykene.
T. Menen pian laittamaan tiskit koneeseen ja siistimään olkkarin ja keittiön
En tiedä, olen miettinyt ihan samaa. Vuosien mittaan kokeiltu SSRI-lääkkeet, SNRI-lääkkeet, moklobemidi, ketipinor, voxra (tällä hetkellä käytössä, mutta taidan lopettaa). Lyrica auttoi ahdistuneisuuteen, mutta jouduin lopettamaan sen silmäongelmien takia. Muistakin lääkkeistä seurasi vain paljon sivuvaikutuksia mutta ei hyötyjä. Suurin osa vain pahensi oloa vaikka käytin niitä sinnikkäästi viikkokaupalla jotta vaikutus alkaisi.
Nyt ajattelin josko lopettaisin tuon voxrankin ja koettaisin pärjätä ilman. En halua enää kokeilla mitään lääkkeitä. Ainoastaan opamox silloin tällöin pahimpiin oloihin. Kävin ostamassa arsenaalin vitamiineja: B-vitamiinia, D-vitamiinia, kalaöljyä ja rautalisän. Tuskinpa nuokaan merkittävästi oloon vaikuttavat, mutta kokeillaan nyt kuitenkin. Ulos myös yritettävä raahautua aina kun pystyy.
Tästä ei tainnut olla mitään apua, mutta ainakaan et ole yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parantuminen lähtee masentuneesta itsestään, lääkkeet ja terapiat vaan auttavat siinä. Jos olet alun alkaen tuollainen "mikään ei auta" niin tuskin ne auttaakaan.
Masennuksesta ei pääse eroon, jos ei päästä siitä irti. Oma asenne ratkaisee. Täytyy rohkeasti päättää alkaa elämään ns. "uutta elämää" ja miettiä mitkä asiat tuo mielihyvää ja tehdä niitä. Pois ajatuksista mun on pakko tai kaikki tekee näin. Oman elämän eläminen tuntuu paljon paremmalta. Se voi olla vaikeaa, mutta kannattaa kokeilla ja yllättyä. Lääkkeeillä et tee mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mullakaan auttanut ja sain niistä outoa ihottumaa jopa.
Bentsot väsyttivät liikaa.
Sitten hain luontaistuotekaupasta Depremin-tabletteja ja kuukauden jälkeen ahdistus- ja paniikkioireet olivat lähes poissa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Polta kannabista :DDDDDDddd
Kokeiltu, ei toiminut. Tulin todella vainoharhaiseksi ja sekavaksi enkä muistanut MITÄÄN.
Lopeta ryyppääminen, niin auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Masennuksesta ei pääse eroon, jos ei päästä siitä irti. Oma asenne ratkaisee. Täytyy rohkeasti päättää alkaa elämään ns. "uutta elämää" ja miettiä mitkä asiat tuo mielihyvää ja tehdä niitä. Pois ajatuksista mun on pakko tai kaikki tekee näin. Oman elämän eläminen tuntuu paljon paremmalta. Se voi olla vaikeaa, mutta kannattaa kokeilla ja yllättyä. Lääkkeeillä et tee mitään.
Mitä jos tämäkään ei auta? En ole negatiivinen. Masennus tuo toki muassaan omat negatiiviset ajatusmallit, sen tiedän.
Yritän levätä ja tehdä sen mitä kykenen. Olen yrittänyt lisätä rasitusta pienissä askelissa osallistuen kursseille (mm rentoutuminen ja eräs rakastamani harrastus). Käydä metsälenkeillä, rauhallisilla. Rauhoittaa elinympäristöni, poistaa elämästäni negatiiviset ihmiset mikäli pystyn.
Kuitenkin uuvun, uuvun ihan liikaa. Rasituskynnys on todella matala. Asenteesta tämä ei ole kiinni, joskin jatkuva epäonnistuminen nakertaa koko ajan. Se nuoruuden "v* tästä mitään tuu kun oon niin kauhee ja p*, voisin yhtä hyvin kuolla" -asenne on onneksi selätetty aikoja sitten. En enää tiedä miten toimia.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta ryyppääminen, niin auttaa.
Tänä vuonna olen juonut kolme kertaa että tuskinpa mä yhtään sen onnellisempi olisin vaikka olisin nuo kerrat jättänyt väliin.
Mikään lääke ei auta, jos kyse on traumoista ja menneisyyden asioista. Noissa auttaa vain se, että on valmis muuttumaan ja näkemään menneisyyden uudesta näkökulmasta ja ymmärtämään asioita. Jos olet jämähtänyt ajattelemaan samalla tavalla ja et suostu muutoksiin, niin mikään lääke tai hoito ei tule koskaan auttamaan.
Syötkö liian lyhyen kuurin? Vaikutus voi alkaa todella vasta vuoden päästä.