Pienet lapset ravintolassa/teatterissa
Taas meni ateria pilalle, kaverin kanssa oltiin varattu pöytä, mutta viereisessä pöydässä lapsi kiljui jotain jatkuvasti.
Ja kerran teatterissa taapero juoksi näyttämölle.
Kommentit (9)
Pahimpia on ne aikuiset jotka tekee samaa tietoisesti. Mutta ne voi heittää ulos, lasta taas pitää vaan ymmärtää, joten lapset vie voiton ärsyttävyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Mekin oltiin ravintolassa syömässä, arki iltapäivällä klo 17. 1v ihmetteli peloissaan viereisen pöydän metelöivää=kovaan ääneen keskustelevaa isoa hyvin pukeutunutta aikuisseuruetta. Ja kyse ei ollut mistään Rossosta vaan yhden julkkiskokin suositusta hintavasta ruokaravintolasta.
Pitääkö se 1v viedä aikuisten paikkaan jos on noin arka?
Jos pystyn keskustelemaan seuralaiseni kanssa ravintolassa, ilman että tarvii koko ajan pyytää toista toistamaan, ovat lapset (myös puheliaat) minulle täysin OK
Sen sijaan bussissa ilman kuulokkeita YouTube videoita äänillä katsovat ala-aste ikäiset raastaa mun hermoja.
Se, että taapero juoksee näyttämölle, kertoo vanhempien vastuuttomuudesta
Vierailija kirjoitti:
Mekin oltiin ravintolassa syömässä, arki iltapäivällä klo 17. 1v ihmetteli peloissaan viereisen pöydän metelöivää=kovaan ääneen keskustelevaa isoa hyvin pukeutunutta aikuisseuruetta. Ja kyse ei ollut mistään Rossosta vaan yhden julkkiskokin suositusta hintavasta ruokaravintolasta.
K18 klo:18:00 jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Mekin oltiin ravintolassa syömässä, arki iltapäivällä klo 17. 1v ihmetteli peloissaan viereisen pöydän metelöivää=kovaan ääneen keskustelevaa isoa hyvin pukeutunutta aikuisseuruetta. Ja kyse ei ollut mistään Rossosta vaan yhden julkkiskokin suositusta hintavasta ruokaravintolasta.
Mitä henkilökunta sanoi, kun pyysitte että seurue voisi olla vähän hiljenpaa?
Kyllä on pienestä teidän elämä pilalla. Olkaa onnellisia jos tuossa on kaikki murheenne.
Kysyin äidiltäni että miten minä olen aina niin hyvin käyttäytynyt ravintolassa? tai teatterissa ja ruokakaupassa, vastaus oli yksinkertainen. Hän ei vienyt minua koskaan ruokakauppaan mukaansa itkupotkuraivarit ennalta ehkäisty. Teatteriin pääsin vanhempien kanssa vasta joskus ala-asteella, kummitädin kanssa olen ollut lasten teatterissa (eri asia kun siellä saa kiljua). Äitini muisteli että ravintoloihin minua ei viety kovinkaan usein kotimaassa, koska se ei ollut tarpeellista mutta ulkomaan reissuilla joko nukuin ravintolassa tai tein taiteellisia teoksia kunhan ravintolasta löytyi paperia. Olin ilmeisesti hiljainen lapsi.
Ehdoton NOU pikkulapset yhtään missään. Kauhea metakka ja huuto.
Mekin oltiin ravintolassa syömässä, arki iltapäivällä klo 17. 1v ihmetteli peloissaan viereisen pöydän metelöivää=kovaan ääneen keskustelevaa isoa hyvin pukeutunutta aikuisseuruetta. Ja kyse ei ollut mistään Rossosta vaan yhden julkkiskokin suositusta hintavasta ruokaravintolasta.