Te paljon työmatkoja tekevät
Kommentit (28)
On. Se on odottelua lentokentällä, jonottamista, samanlaisia hotellihuoneita ja kiiruhtamista kokouksiin. Olet Pariisissa, mutta et ehdi edes käymään kahvilla.
Kokoajan on stressi päällä. Ehdinkö lennolle, ehdinkö asiakkaalle..
Mitään kivaa en ehdi nähdä. Enkä mihinkään ehdi mennä.
On tosi kiva herätä aamukolmelta, että ehtii lennolle ja palata puoliltaöin takaisin suomeeen ja sitten ajaa pitkä matka kotiin nukkumaan.
Ihmiset vetää pitkää keikkaa oman terveytensä ja jaksamisensa äärirajoilla.
Juhlaa. Hienot hotellit ja verottomat päivärahat jotka yöllä maksullisiin.
Kukaan ei tuota kadehtisi, jos kokeilisi samaa perässä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset vetää pitkää keikkaa oman terveytensä ja jaksamisensa äärirajoilla.
12-16 h työpäivä on ihan normi. Ne työmatka-osuudet (matkustusaika siis) on perseestä.
Kaukana ovat ne ajat, jolloin oli aikaa viihtyä myös poolilla ja kierrellä nähtävyyksiä. Näkyy onneksi ainakin mulla liksassa tämä työn määrä.
Me äiditkin tehdään just noita työmatkoja.
Mä olen vetänyt yli 24h samoilla silmillä.
Vähän pelotti ajaa autolla kotiin.
Olen kuullut firmoista, jotka jakaa piristäviä
Työntekijöilleen näissä tilanteissa.
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset vetää pitkää keikkaa oman terveytensä ja jaksamisensa äärirajoilla.
12-16 h työpäivä on ihan normi. Ne työmatka-osuudet on perseestä.
Kaukana ovat ne ajat, jolloin oli aikaa viihtyä myös poolilla ja kierrellä nähtävyyksiä. Näkyy onneksi ainakin mulla liksassa tämä työn määrä.
On oma valinta olla töissä valmetilla, bmh :lla tmv.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vetänyt yli 24h samoilla silmillä.
Vähän pelotti ajaa autolla kotiin.
Eihän tuo ole vielä mitään...
Matkusteli vapaa-aikana on kivaa, mutta työmatkustelu ei. Olen valtiolla virkamiehenä ja työhön kuuluu paljon reissaamista, vaikka luojan kiitos osan pystyy hoitamaan etänä.
Moni kohdemaa ei ole vielä niin pitkällä omassa kehityksessä, että tämä olisi heille teknisesti tai henkisesti mahdollista. Se tarkoittaa pitkiä lentoja, jet lagia, poissaoloa perheen luota, turvonnutta olemusta ja litratolkulla kahvia. Kun myös mies reissaa, onhan se sumplimista. Onneksi tiimini on huippu eli heidän kanssaan on hyvä reissata. Koska pahimmillaan työmatkustelu on silloin, kun matkakumppani on joku hermokimppu idiootti...
Mutta joo. Työstä käy.
Tein aiemmin parisen vuotta työtä, jossa jouduin reissaamaan Suomessa. Omaa autoa ei saanut käyttää (tai sai, mut siitä ei maksettu kilometrejä) ja pitkästäkin matkustuspäivästä (lähdit kotoa klo 4.30 ja olit kotona klo 23) sait työaikaa vain sen 7h30min. Toki päivärahat sai, mutta riistolta tuntui kuitenkin. Työnantajan näkemys oli, että pitäisi olla kiitollinen, kun pääsee työnantajan laskuun matkustamaan. Jouduin yksin järjestämään isoja tapaamisia yhteistyökumppaneille ympäri Suomea. Kostoksi aloin yöpymään paremmissa hotelleissa. Niiden käytöstä ei tullut koskaan sanomista. No joo. Pari vuotta tosiaan jaksoin. Tähän lisättynä huono työilmapiiri lähimmässä tiimissä, päätin lähteä muualle. Nyt työmatka 30 min. suuntansa eikä juuri työmatkoja. Minkä rahassa häviän, sen vapaa-ajassa voitan. Arvostan!
Lentomatka nro 241, ei p....ää voisi olla.
Ei ole kivaa. Matkustan kerran viikossa toiseen kaupunkiin Suomessa ja siirtymisiin kotoa junalle ja kohteeseen menee 3 h. Olen myös yötä paikan päällä. Hotellit varataan firmassa keskitetysti ja aina hotelleissa ei ole edes aamiaista. Illat vieraalla paikkakunnalla tosi yksinäisiä. Soittelen iltaisin perheelle, mutta ei se ole sama asia kuin olla paikan päällä. On sanottu, että junassa teet töitä, mutta työni on vähän sellaista, että ei se oikein onnistu (vaatii todella paljon keskittymistä ja rauhallista ympäristöä). Vieruskaverit pomppii veskiin ja ravintolavaunuun. Lisäksi työilmapiiri firmassa yleisesti aika kehno ja vähän joutuu munankuorilla kävelemään. Palkka on kohtuullinen, mutta ei sellainen, että tällaista jaksaisi loppuelämäänsä. Olen ajatellut sinnitellä ja katson koko ajan muita töitä.
Pitkiä päiviä että saa perjantain vapaaksi ja on mahd tehokas. Ei enää ikinä.
On.