Olen ollut töissä päiväkodeissa ja päiväkerhoissa ja huomannut:
Kotihoidossa olevat (päiväkerhoissa käyvät) eivät osaa perustaitoja. 5-vuotiaat eivät osaa leikata saksilla, kynäotetta, leikata viivaa pitkin, syödä haarukalla (monilla pitää olla lusikka), pukea itse, jotkut eivät osaa edes käydä itsenäisesti wc:ssä. Eivätkä tunne värejä, viikonpäiviä, numeroita ym. Suurin osa ei osaa kirjoittaa omaa nimeään. Nämä kaikki pitää osata eskariin mennessä.
Lisäksi monilla kotihoidossa olevilla on vaikeuksia puheen muodostamisessa, karkea- ja hienomotoriikassa, ryhmässä toimimisessa jne.
Suurin osa kerhossa olevista 3-4-vuotiaista käyttää edelleen vaippoja. Monien vanhemmilta tulee pyyntöjä, että lapsilta ei vaadittaisi ”niin paljon”. Osa 3-4-vuotiaista ei osaa pissata pottaan, eikä pöntölle. Päiväkodissa suurin osa alle 4-vuotiaista ja osa alle 3-vuotiaista on jo sekä päivä- että yökuivia.
Tämä teksti ei ole teksti kotihoitoa tai kotihoidossa olevia lapsia vastaan, vaan yhden lastenohjaajan havainto kahden paikkakunnan n. 8 toimipaikan perusteella.
T. Lastenohjaaja
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös ollut 15 vuotta. En ollenkaan yhdy edelliseen viestiin.
Oletko ollut seurakunnan päiväkerhoissa?
Ap
Onkohan tuo kerho jollekin erityisryhmälle? Ainakin käytännössä, vaikka ei virallisesti?
Kun olin äitiyslomalla nuorimman kanssa, niin 3- ja 4-vuotiaat vanhemmat lapseni saivat leikkipuiston lastentarhanopettajalta nimenomaan kehuja siitä, että he käyttävät poikkeuksellisen taitavasti saksia ikäänsä nähden. Toki myös nimen kirjoittaminen, kirjainten tunteminen ym. jutut sujuivat. Lapset eivät olleet olleet päivääkään päiväkodissa siihen mennessä.
Ei liity ap:n asiaan, mutta havainto tämäkin. Minun lapseni kävi seurakunnan päiväkerhossa. Kotiin tuli todella komeita askarteluja. Sääli vain, että esimerkiksi kukkien terälehdet olivat valmiiksi leikattuja, ja liimaamisessakin täti ilmeisesti auttoi. Kerhossa oli paljon muitakin kummallisuuksia.
Päiväkotiin mentyä alkoi askartelujälki heti näyttää yhtä kömpelöltä kuin kotonakin. Ja tämä on ehdottomasti kehu päiväkotia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös ollut 15 vuotta. En ollenkaan yhdy edelliseen viestiin.
Oletko ollut seurakunnan päiväkerhoissa?
Ap
Olen ollut. Tosin vain pari vuotta. Ja siellä pienten 3-vuotiaiden ryhmässä ja perhekerhossa.
Mutta toisaalta ihan yleinen viesti koulun puolelta meille varhaiskasvatukseen on, että lasten motoriset taidot ovat heikentyneet.
Juuri noinhan se on. Jokainen lto huokaa helpotuksesta, jos omaan eskariryhmään ei ole tulossa montaa kotihoidettua lasta. Mutta eihän näistä saa puhua, kun kotihoito on lapselle aina paras ja kotihoito kovaa työtä vanhemmille!
En usko. Ainakin omat lapseni kehittyivät kotihoidossa vähintään yhtä taitaviksi kuin mitä olisivat tarhassa kehittyneet. Eskarinkin he kävivät seurakunnan kerhossa eivätkä opettajat koulussa huomanneet eroa "oikean" eskarin käyneisiin verrattuna. Kaikki olivat täysin kuivia viimeistään 2-vuotiaana ja lukivat ja kirjoittivat virheettömästi jo ennen eskari-ikää. Eivätkä he olleet mitään poikkeustapauksia.
Voisiko älypuhelimen käyttöä vähentää ja antaa aikaa lapsille enemmän.
Paljon tietysti vaikuttaa se, miten paljon vanhemmat viitsivät ja jaksavat opettaa. Myös isommilta sisaruksilta oppii. Ollaan paljon puhuttu kerhossa siitä, kun suurin osa vanhemmista ei vain viitsi, eikä jaksa, eikä halua vaatia. Joku äiti olikin sanonut, että hän ei halua pakottaa lasta mihinkään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voisiko älypuhelimen käyttöä vähentää ja antaa aikaa lapsille enemmän.
Tämä!
Voin myöntää sen, että lapseni itsenäistyä hirveästi päiväkotiin 4-vuotiaana mentyään. Sitä ennen harvoin puki itse ja muutenkin moneen asiaan tarvitsi henkiseksi tueksi minua eli äitiään. Ei ollut lähelläkään lukemisen tai kirjoittamisen oppimista, piirtämistaidotkin laahasivat muita ikätovereita jäljessä. Mutta hän myös oli keskimäärin muita päiväkodin lapsia empaattisempi, reilumpi, tasapainoisempi, luottavaisempi ja ennakkoluulottomampi.
Kuka arvostaa kognitiivisia taitoja, kuka tunnetaitoja. En minä ole mikään sanomaan, että kummat on elämässä tärkeämpiä.
Sielläpä se aloitti kympin todistuksella just Ressun lukiossa, tumpula kokonaan kotihoidettu esikoiseni.
no tietysti päiväkodissa oppii väkisinkin tällaisia teknisiä taitoja, kun niitä aktiivisesti ja säännöllisesti harjoitellaan. kotona askartelu on paljon satunnaisempaa, eikä mitenkään järjestäytynyttä saati pedagogisesti suunniteltua. koti on eri asia kuin päiväkoti. kotona ollaan turvassa, saadaan läheisyyttä ja hoivaa ensisijaiselta hoitajalta, mikä vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin ja itsetuntoon. Päiväkodissa opetellaan kyllä ahkerasti kouluvalmiuksia, mutta lapsen henkiset tarpeet saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Nämä motoriset taidot onneksi jokainen kyllä oppii ajallaan, vaikka myöhemmin aloittaisikin niiden harjoittelun. eipä kukaan enää koulussa ole vaipoissa, ja saksikin varmaan jokainen ekaluokkalainen osaa jotenkin käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Sielläpä se aloitti kympin todistuksella just Ressun lukiossa, tumpula kokonaan kotihoidettu esikoiseni.
Lapsi parka. Ettei vaan tipahtaisi jalustalta, voi vaikka hajota.
Vierailija kirjoitti:
En usko. Ainakin omat lapseni kehittyivät kotihoidossa vähintään yhtä taitaviksi kuin mitä olisivat tarhassa kehittyneet. Eskarinkin he kävivät seurakunnan kerhossa eivätkä opettajat koulussa huomanneet eroa "oikean" eskarin käyneisiin verrattuna. Kaikki olivat täysin kuivia viimeistään 2-vuotiaana ja lukivat ja kirjoittivat virheettömästi jo ennen eskari-ikää. Eivätkä he olleet mitään poikkeustapauksia.
Hmmm.... mitähän tässä mahtaa tarkoittaa "virheettömästi"?
Kaikkein vaikeimpia, olen huomannut, ovat nämä mummujen ja pappojen paapomat ja hoitamat vasta 5 vuotiaana tarhaan tulevat.
Koko siihen asti eletty lapsuus on mennyt isovanhempien palvomana eikä mitään olla raaskittu kieltää. Ryhmässämme on jälleen kerran yksi tällainen lapsi. Kiukuttelee, määräilee sekä lyö ja kiusaa tovereitaan. Mitään ei tottele eikä sopeudu ryhmään, ainoastaan huutaa vastaan, ettei häntä saa määräillä. Raskasta muille lapsille ja lisää lastentarhaopettajien työmäärää huomattavasti, joka pois sitten muilta lapsilta.
Minä tiedän lapsen joka meni alle vuoden ikäisenä päiväkotiin, oppi kuivaksi vasta lähmpänä neljää ikävuotta, eikä vielä neljävuotiaanakaan osaa kynäotetta. Toisaalta on todella lahjakas puhuja.
Huono päiväkoti? Vai ihan vaan omanlaisensa yksilö joka kehittyy omaan tahtiin niinkuin kaikki muutkin?
Tietenkin kotihoidetuilta puuttuu se vertaisesimerkki joten esim. itsenäinen pukeminen voi tulla myöhemmin, mutta kyllä kaikki ne tarvittavat taidot oppii ellei ole jotain oikeeta häikkää.
Itse olen (äitinä) huomannut vähän samaa. Oma lapseni oli 1v3kk-2v8kk päiväkodissa, kunnes meni kerhoon kun meille syntyi vauva. Päiväkodissa oppi tosi itsenäiseksi. Osasi pukea pääosin itse alle 2 vuotiaana ja myöskin vaippa jäi pois alle 2v päiväkodin ahkeran potatuksen ansiosta. Tavallaan joo tosi hienoa, mutta kyllähän esim. nuo upeat pukemistaidotkin johtui siitä, että jo pienestä siellä päiväkodissa oli pakko itse...
Kerhossa taas tutustuin moneen kotihoidettuun, joilla samoja taitoja ei ollut, kun vanhemmille ei ollut tullut mieleen, että jo 2-3 -vuotiaalta voi vaatia monia juttuja. Jotenkin sitä itsellä helposti hämärtyy se, kuinka iso se oma ”vauva” jo on. Itsekin sain päiväkotiaikana monia ahaa-elämyksiä, kun päiväkodista ihan ystävällisesti vinkattiin, että lapsen kanssa vois hyvin alkaa jo harjoitella sitä, tätä ja tuota. En siis sanoisi, että useinkaan on kyse on laiskuudesta, vaan ei jotenkin vaan tule mieleen. Se on vähän kaksipiippuinen juttu. Kotihoidettu saa olla pidempään lapsi, kun päiväkotilainen on varhain taitavampi ja itsenäisempi. Kumpi sitten parempi, en tiedä.
Että tämmöistä tällä kertaa!😃😂🤣😆😁
0/5
Minä oon 50-vuotias maisteri eikä mulla ole kynäotetta...
Minä olen myös ollut 15 vuotta. En ollenkaan yhdy edelliseen viestiin.