Narsistinen ex-ystävä
Siis en oikeesti tajua kuinka tälläisiä ihmisiä on olemassa ja miten en tajunnut aikasemmin kuinka pimeä tää tyyppi on. Mä luulen, että tämän ihmisen narsismi on pahentunut vain vuosien aikana. Todella uuvuttava ihminen kyseessä. Hänen maailma horjuu kahden ääripään välissä eli joko hän on sankari tai olosuhteiden uhri. Hänen käytöksessä ei ole koskaan mitään vikaa. Hän on omasta mielestään maailman taitavin, kaunein ja laittautuu 2 tuntia peilin edessä keimaillen ennen baariin lähtöä. Sitten, kun ollaan jo kaupungilla, niin haukkuu muita läskeiksi ja rumiksi. Päästin vuosien aikana paljon yhestä korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta nyt olen tajunnut paljon tämä ihminen oikeesti vaikutti, myös minun maailmaani. Tietysti olihan sillä myös se "hyvä" puoli, joka sai tätä ystävyyttä jatkamaan. Tai sitä puolta hän jatkuvasti korostaa kaikille.
Hän kohtelee miehiä kuin saastaa. Monesti sanoin, että et sä voi noin tehdä tai kohdella miehiä noin. Hän esim. poisti poikaystävänsä fb:sta naispuoleisia ystäviä ja sano niitä huoriksi. No se suhde päättyi aikamoiseen farssiin, josta hän lähetti mulle kaikki kuvakaappaukset heidän riidoista ja riiteli vielä miehen äidinkin kanssa. No uudet miehet, jotka tämän jälkeen tuli kuvioihin, niin ei he kauan hänen rinnallaan pysyneet. Hän kertoi minulle kuinka oli kännissä soittanut videopuheluita uudelle miehelle ja näyttänyt, kuinka joku ruma mies oli häntä ollut baarissa iskemässä. Hän, myös tonki hänen luokseen matkustaneen miehen matkalaukun varmistaakseen, että kyseessä ei ole joku hullu. Aina kun mies lähti, niin se oli tämän miehen syy tai sitten hän vaan käytti niitä hyväkseen. Kun ei enää mieheltä saanut tarvitsemaansa, niin dumppasi todella kylmästi ja lähetti kuvakaappaukset miesten epätoivoisista viesteistä.
Hän on jatkuvasti myös kuvaillut minulle ihannoimiaan rakkaussuhteita ja hänen unelma parisuhdetta. Ne sen jatkuvat utooppiset kuvailut rakkaudesta sai mut jopa epäilemään, että omasta liitosta puuttuu jotain, kun ei ole tollasta pilvilinnaa.
Olin ihan liian kiltti tälle ihmiselle ja annoin hänen muakin tallata. Vaikka hän ei varsinaisesti mua koskaan haukkunut, vaan piilevällä tavalla polki alas ja käytti hyväkseen. Mä olin sen tramboliini, josta sai vauhtia yläilmoihin. Kun hän pomppas ilmaan, niin minä putosin jatkuvasti alemmas. Huomasin, että olin viime vuosina jo muuttumassa yhtä tuomitsevaksi ja negatiiviseksi, kuin hänkin. Olen super onnellinen, että pääsin eroon kyseisestä ihmisestä, mutta kyllä se aikaa vie et hänen maailmansa saa pois mun päästä. Olisi kiva kuulla, et onko muilla vastaavanlaisia ystäviä tai entisiä ystäviä, jolla on ollut vaikutusta omaan elämään.
Kommentit (15)
Narsisti on nykyään liian käytetty ilmaisu, ehkä kaveri vaan paikkaa huonoa itsetuntoa tuolla tavalla, mutta samalla hän tekee vaan hallaa itselleen, tosiaan ne omat ongelmat vaan pitää uskaltaa kohdata, jotta voi saada tasapainon elämään. Ehkä en kuitenkaan suosittele jatkavan ystävyyttä, jos se sinulle aiheuttaa enemmän stressiä kuin iloa.
Tuskin itsekään ihan normaali olet jos tuollaisen kanssa olet hengannut. Kuulostatte WT-porukalta. Äo 93 ja alkoa kuluu.
Vuodatuksestasi saa sen kuvan, että tämä ex-kaverisi oli paljon kauniimpi kuin sinä? Ja tämä myöskin ahdisti sinua. Menikö oikein?
Kuulostaa mun entiseltä ystävältä. Just toi kuvakaappailu exän ja uusien exien kaiksta veisteistä. Vaikka pyysin, että hei, en halua tietää, älä levittele toisten asioita. Niitä piti analysoida, mutta ei niissä mitä.n analysoitavaa ollut. Ymmärsin ekan kerran, kun näytti jonkun exän viestin, siinä oli pohtimista ja lohduttamista, mutta sitten se tapa jäi päälle.
En ole kertonut hänelle, etten enää pidä häntä ystäväni, niin saan olla rauhassa hoitamassa kotona pieniä lapsiani, hän keräilee uusia ystäviä koko ajan, juoksee ottamassa botoxia huuliinsa mutta kiistää sen nykyisin, postaa säälittäviä yliposeeraavia profiilikuvia, on aikuinen, maisteri, hyvässä duunissa, äiti.
Somessa esiintyy uusien (nuorten, kauniiden) ystäviensä (lue tuttujensa) ylimmäisenä ystävänä. Sitten kun joskus tutustuin sattumalta yhteen tällaiseen uuteen ystävään työelämässä, mainitsin, että ai joo, näinkin tosiaan sinusta kivoja kuvia tuttavani somessa, niin tämä ihminen oli ihan vaivaantunut ja kävi ilmi, että tää mun "ystävä" on tutuntutuntuttu, joka jossan samoissa työpaikan kesäjuhlissa ollut samassa kuvassa, joutunut face-kaveriksi ja nyt tää esiintyy näyttävänä parhaana ystävättärenä esim ylitsevuotavin synttärionnittleuin somessa yms. "Me ollaan kerran tavattu osana suurempaa seuruetta ja hän oli kiva ja seurallinen, mutta mua hämmentää tää some-huomio häneltä, mut kun ei hän mitään pahaakaan tee, niin en tiedä mitä tehdä, ihan kuin hän vain haluais esiintyä mun ystävänä näyttääkseen muille kuuluvansa johonkin" Niin juuri. Mun teoria: haluaa esiintyä miesten silmissä osana nuorten kauniiden naisten menevää joukkoa.. on itse hyvännäköinen ikäisekseen, mutta kuitenkin pitkälti yli 40.
Oli eksentrinen ja hauska, mutta alkoi väsyttää jatkuva toisten arvistelu, esim bestisten haukkuminen mulle, varmasti haukkui mua niille. Vieraista ihmisitä arvosteli aina paksuja reisiä, kunnes huomautin, että hei, sulla on itsellä suuret reidet ja se on ihan ok, mutta voidaanko puhua muusta ja tehdä muuta kuin arvioida kaikkea ulkonäön kannalta. Aina piti keksustella hänen meilistään, kampauksestaan, vaatteistaan ja siitä, onko hän nyt varmasi nuoremman näköinen kuin ikäisensä. Valehteli kaikesta. Pakkokuvaa lapsiaan koko ajan someen, vaivaantuneena esiteinit kuvissa, haluaa esiintyä hyvänä äitinä, vaikka lapset lähinnä isällään. Täynnä itseään. Kauhea seläntakanapahanpuhuja.
Siis oikeasti luulen, että tunnen ap:n kuvaaman ihmisen. Jokainen kohta täsmää, mietin vain kukayhteisistä tutuistamme ap on. Tuttuja tällä ylisosialaisella ihmisellä on paljon. Vikme vuosina huvittanut esiintyminen kulttuuri-ihmisenä, koska kokenut sen olevan muodikasta. Musta tää alkoi silloin, kun yksi hänen entisistä ystävistään meni naimisiin yhden lahjakkaan kulttuurivaikuttajan kanssa ja alkoi enemmän pyöriä alan ammttilaisten kanssa, arvatenkin kyllästyneenä hänen meikki/reisi/miehet-juttuihinsa ja hyvällä äitiydellä ratsastamiseen, koska sekin oli muodikasta,
Joo tosi hyvä et voit keskittyä elämässäsi tärkeimpään eli lapsiisi. Joo toi some on myös hänellä aivan ehdoton kanava. Jos ei saa omalla naamalla tarpeeksi huomiota, niin otetaan kissat selfiekuviin, niin tykkäyksien määrä lisääntyy. Myönnän, että hän on ihan kaunis nainen. Kyllä mun oma itsetunto on ihan terveellä pohjalla, et voin muita naisia sanoa kauniiksi. Mun kaveri ei sentään vielä ole kauneusleikkauksiin sortunut tai mistä minä tiedän.
Ja mikä tulee muiden arvosteluun, niin mun kaverikin varmaan haukkuu ylipainosia, koska itsekin vähän pyöreämpi. Joo muiden tuttujen haukkuminen on kans tuttua. Hän syytti ex-poikaystävää vaikka mistä. Myönnän, että en uskonut puoltakaan sen jutuista. Nyt sen ex on menossa naimisiin ja näyttää niin onnelliselta, ei kyl ollut mun kaverin kanssa :(. Mä veikkaan, et hän nyt haukkuu kans mua ihan huolella, mutta en kyl jaksa välittää. Jos saa sen olon paremmaksi, niin antakoon mennä.
Mä jopa hiukan säälin tätä mun entistä ystävää, jos näkis vaan oman käytöksensä. Ei tolla tavalla rakkautta saa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa mun entiseltä ystävältä. Just toi kuvakaappailu exän ja uusien exien kaiksta veisteistä. Vaikka pyysin, että hei, en halua tietää, älä levittele toisten asioita. Niitä piti analysoida, mutta ei niissä mitä.n analysoitavaa ollut. Ymmärsin ekan kerran, kun näytti jonkun exän viestin, siinä oli pohtimista ja lohduttamista, mutta sitten se tapa jäi päälle.
En ole kertonut hänelle, etten enää pidä häntä ystäväni, niin saan olla rauhassa hoitamassa kotona pieniä lapsiani, hän keräilee uusia ystäviä koko ajan, juoksee ottamassa botoxia huuliinsa mutta kiistää sen nykyisin, postaa säälittäviä yliposeeraavia profiilikuvia, on aikuinen, maisteri, hyvässä duunissa, äiti.
Somessa esiintyy uusien (nuorten, kauniiden) ystäviensä (lue tuttujensa) ylimmäisenä ystävänä. Sitten kun joskus tutustuin sattumalta yhteen tällaiseen uuteen ystävään työelämässä, mainitsin, että ai joo, näinkin tosiaan sinusta kivoja kuvia tuttavani somessa, niin tämä ihminen oli ihan vaivaantunut ja kävi ilmi, että tää mun "ystävä" on tutuntutuntuttu, joka jossan samoissa työpaikan kesäjuhlissa ollut samassa kuvassa, joutunut face-kaveriksi ja nyt tää esiintyy näyttävänä parhaana ystävättärenä esim ylitsevuotavin synttärionnittleuin somessa yms. "Me ollaan kerran tavattu osana suurempaa seuruetta ja hän oli kiva ja seurallinen, mutta mua hämmentää tää some-huomio häneltä, mut kun ei hän mitään pahaakaan tee, niin en tiedä mitä tehdä, ihan kuin hän vain haluais esiintyä mun ystävänä näyttääkseen muille kuuluvansa johonkin" Niin juuri. Mun teoria: haluaa esiintyä miesten silmissä osana nuorten kauniiden naisten menevää joukkoa.. on itse hyvännäköinen ikäisekseen, mutta kuitenkin pitkälti yli 40.
Oli eksentrinen ja hauska, mutta alkoi väsyttää jatkuva toisten arvistelu, esim bestisten haukkuminen mulle, varmasti haukkui mua niille. Vieraista ihmisitä arvosteli aina paksuja reisiä, kunnes huomautin, että hei, sulla on itsellä suuret reidet ja se on ihan ok, mutta voidaanko puhua muusta ja tehdä muuta kuin arvioida kaikkea ulkonäön kannalta. Aina piti keksustella hänen meilistään, kampauksestaan, vaatteistaan ja siitä, onko hän nyt varmasi nuoremman näköinen kuin ikäisensä. Valehteli kaikesta. Pakkokuvaa lapsiaan koko ajan someen, vaivaantuneena esiteinit kuvissa, haluaa esiintyä hyvänä äitinä, vaikka lapset lähinnä isällään. Täynnä itseään. Kauhea seläntakanapahanpuhuja.
Kuulostat itse ihan samanlaiselta. Halusit esiintyä hänen kaverinaan, vaikka oikeasti vihaat häntä?
Taidatte olla molemmat aika tyhjäpäisiä idiootteja. Ja yli 40-vuotiaita vielä?! :D
Onko suurin osa näistä katkerista avautujista aina "se ruma kaveri"? Kysyn mielenkiinnosta, olen huomannut tällaisen ilmiön olemassaolon tietynlaisten naisten porukoissa.
Ei sillä ole merkitystä onko kaveri omaa itseä kauniimpi. Sillä on, kuinka ilkeä hän on ja millainen henkinen painolasti hän on.
Minullakin on samanlaisia kokemuksia. Olen kyllä aika ruma, mutten ole koskaan liikkunut tämän paremman näköisen ystäväni kanssa miehiä metsästämässä tai itseäni esittelemässä. Kuitenkin olen ollut ”pakotettu” kuuntelemaan sitä ulkonäön arvostelua ja itsensä vertailua muihin aina kun olemme olleet yhdessä viihteellä tai vaikka pelkästään kahvilla käyneet. Omaa naamaa piti aina pyntätä ja ihailla monta tuntia ennen lähtöä ja hakea varmistusta muilta, että näyttää varmasti hyvältä. Miehiä piti narrata kännissä, vaikka olikin parisuhteessa.
Myös ikäviä kommentteja ystävien ulkonäöstä niin suoraan kuin selän takana oli oikeus laukoa.
Ja tosiaan kaikista puhuttiin pahaa. Mustamaalattiin aina joku viaton syypääksi omaan pahaan oloon. Ja kateellisena mulkoiltiin itseään paremman näköisiä ihmisiä kadulla. Todella kiitän onneani, että löysin ulkomailta unelmieni työpaikan ja muutin sen perässä sinne. Enää näemme vain todella harvoin ja se on hyvä.
No, minä äitiyslomalla olija en kauhesti mieti ulkonäköasioita, olen kuitenkin opiskeluvuoteni elättänyt itseni mallina, joten ehkä safe to say, en ole susiruma.
Tämä ihminen oli nuorena erilainen, tunnen hänet yhteisten tuttujen kautta pitkän ajan takaa. Silloin hönen itsetuntonsa ei rakentunut ainakaan ääneen meikkauksille, botoxille, nuorekkuudelle eikä somea ollut, joten se itsensä esittely ei näkynyt. Ero miehestään teki hänestä ehkä sellaisen, että itsetunto rakentuu ulkonäköön, toisia on haukuttava yms. Epärehellisyys näkyy nyt ja kun oma elämäni on nyt mielekkäästi kauan toivotuissa lapsissa, en jaksa enää ollenkaan ymmärtää hänen tarvettaan avautua, laitoin sen pitkään erokriisin piikkiin.
Noin yleensä tää palsta on mennyt tosi alas, kun jokaiseen aloitukseen yritetään aina vain ampua ap alas sen sijaan, että keksusteltais, että ai jaa, tällanen juttu, itsellä tällainen näkökanta. Niin täällä ennen tehtiin. Jos elömä on sitä, että keskustelupalstoille tulee mollaamaan aloittajia ja usein aika surkeasti kuten täällä, kannattaisi etsiä apua ja järkevää tekemistä.
Ja kuten sanoin, oma ex.ystäväni on koulutettu, menestynyt ihminen. Tietty itsekkyys näyttäytyi nuorena enemmänkin itsevarmuutena, vääntynyt nyt ihme pätemiseksi ja haukkumiseksi. Kolmen pikkuisen äidillä ei ole aikaa eikä halua sellaiselle seuralle, aina kun käy meillä istuu vaan ja paapattaa kuinka rumia voivat olla ihmiset, en halua, että kolmivuotiaani kuulee sellaista ajattelua ollenkaan, en kutsu enää. Mutta ei häneläkäänhalua tulla enää. Hyvä, molemmille parempi,
Aika huvittavia nämä ulkonäkökritiikit täällä. Jokainen tekee omat johtopäätökset ihan itse, mutta mulla ei ole minkäänlaista tarvetta hakea huomiota muilta miehiltä tai sosiaalisesta mediasta. Mulle riittää, että oma naama ja vartalo miellyttä itseäni ja miestäni. Tuollainen pinnallinen maailma ei kyllä minua kiinnosta millään tavalla. En koe olevani millään tavalla ruma ja vaikka olisinkin, niin oikeuttaako tämä entisen kaverini käytöksen? Olen urheilullinen ja saan usein kehuja miehiltä ja naisilta, mutta ei sillä ainakaan mulle ole mitään merkitystä. Mun egoa se ei pönkitä, eikä vaikuta muhun millään tavalla ihmisenä. Olen itsevarma nainen, joka on tyytyväinen just sellaisena, kuin olen. Ulkonäkö ei tee ketään paremmaksi tai huonommaksi. Ja se on todella surullista millainen nykymaailma on naisille tai nuorille tytöille. Kumma, kun teinitytöt kärsii pahoista itsetunto-ongelmista. En usko, että olen näin itsevarma aina ollut ja kun huomasin kasvaneeni ihmisenä, niin en enää sietänyt lapsen tasolle jäänyttä ulkonäkökeskeistä kaveria.
kyllä tuo kuulostaa enemmän epävakaalta persoonallisuudelta.
Kuulosti väjän siltä että sinun ex ystävällä olisi kaksisuintainen mieliala häiriö ja siihen vielä narsismi. Kuulostaa kauhealta ihmiseltä. Mutta jos on sairas niin tarvitsisi apua.
Varmasti on monellakin kokemusta ihan riittämiin. Sun kaveri ei kyllä silleen kuulosta narsistilta, sillä niistä ei pääse eroon ei sitten millään, saattaa kulua useampi vuosikin, että ero on totta...