Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Liian 'läheiseksi' pyrkivät ihmiset?!Vastavuoroisuus
Cocoabutter
05.08.2018 |
Olen vasta aikuisiällä alkanut todella kuuntelemaan omia rajojani paremmin. Ja koenkin kasvaneeni paljon niin ihmissuhteissa kuin muutenkin omassa elämässäni viimevuosina. Elämä on selkeämpää ja seesteisempää, tiedän mitä haluan ja mitä en halua elämääni.
Mikä kuitenkin välillä ahdistaa on se, että vaikkapa työpaikalla tai omassa sosiaalisessa elämässä sitä kohtaa välillä ihmisiä, joiden läheisyys tai tapa tulla lähelle ei tunnukkaan hyvältä. Täälläkin oli pari ketjua vastaavasta aiheesta.
Puhutaan, että terve itsekkyys sitä kannattaa tavoitella, ja olen samaa mieltä.
Mutta asiaan, siis minkalaisia kokemuksia teillä muilla on ihmissuhteissa nimenomaan ihmisistä, jotka jollain tapaa pyrkivät liian läheiseksi jo ihmissuhteen alussa?
Yleensä alussahan ihmistä ei tunne, mutta tutustuessa ja nähdessään eri tapoja toimia ja käsitellä asioita. Toisesta ihmisestä huomaa luonnollisesti uusia piirteitä, osa miellyttää ja osa ei.
Kuulisin vaan kokemuksia, onko teillä ollut ihmissuhteita joista olettekin halunneet vetäytyä pois, ette ole voineet tai halunneet henkilölle sanoa, että tämä ei enää nyt natsaa.
Puhutaan myös intuitiosta tai vaistosta, tulee tunne että haluattekin ottaa etäisyyttä henkilöön, tai että henkilö ei ehkä olekkaan niin vilpitön. Lopuksi ihmisestä paljastuukin asioita, ja vaisto onkin kertonutkin jo etukäteen, että ota etäisyyttä. Joku ei ole kohdallaan, mutta ette osaa selittää että mikä.
Saiskohan tällaisesta aiheesta keskustelua aikaan?
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Telefuuna kirjoitti:
Takertuminen, takertujat!
No haluaa tietää ajatukset koko ajan. Pienetkin asiat pitää selvittää sanatarkkaan; missä olet, mitä teit, oliko joku hätänä. Itsenäisyys puuttuu täysin. Pienistä asioista tehdään ongelmia, eikä ongelmaa edes ole, mutta kuitenkin saadaan syyllistetty olo jostain ihan tavallisesta asiasta, kun taas tervejärkinen ihminen ohittaisi asian olan kohautuksella. Onhan näitä!
Lähes poikkeuksetta alun innokkuuden ja suoranaisen mielistelyn takaa on paljastunut päsmäröivä, itsekeskeinen ja ajoittain jopa moukkamainen tyyppi. Olen yksin viihtyvää tyyppiä mutta saamani palautteen mukaan hyvä kuuntelija ja tämä yhdistelmä näköjään vetää puoleensa liian lähelle tunkevia pomotyyppejä. Ilmeisesti tulkitsevat asian niin, että olen kaikkeen taipuva jees-nainen, jolla ei omaa persoonallisuutta edes ole. Välirikkoja on tullut, kun heille on paljastunut, että minusta ei ole heille egonpönkittäjäksi ja maskotiksi.
En ole ruvennut muuttamaan persoonallisuuttani "räväkämmäksi", koska sellainen en ole, mutta otan hyvin äkkiä takapakkia, jos joku alkaa uida liiveihin ja lirkutella, kuinka iiihana tyyppi heidän mielestään olen. Käyttäydyn perusystävällisesti ja asiallisesti mutta en paljasta itsestäni mitään henkilökohtaista enkä lähde tapaamaan heitä vapaa-ajallani. Tämä seulontamenetelmä on tuottanut tulosta, sillä aika usein nämä liiveihin uijat ottavat nokkiinsa "ylpeydestäni" ja jättävät minut lopulta huomiotta. Ihan hyvä niin.
Alue: Aihe vapaa
No monestikkin, mutta ei sitä heti siinä alussa voi hahmottaa, vasta jälkikäteen ymmärtää kokonaisuutena, että ahaa tai ajattelee miten en tätä huomannut.
Omassa elämässä hälytysmerkki ihmisessä voi olla vaikka se, että henkilön seurassa koen monia eri tunteita tai tunnen itseni varovaiseksi, vaikka en heti osaa selittää mistä johtuu. Tulee tunne, että ihmiseen ei kannata täysin luottaa, tai olo on painostettu..joku velvollisuus olla ihmisen seurassa..omalla kohdalla nuo on ainakin olleet hälytysmerkkejä. Ehkä liika uteliaisuus ja jos ihminen ei kuitenkaan itse kerro koskaan itsestään mitään.
Yleensä ihmiset keiden kanssa on hyvä olla, niin ilmapiirikin on hapekas, ei liian intensiivinen. Mikään ei tunnu pakolta, saan olla oma itseni eikä ole tunnetta, että minulta vaaditaan koko ajan jotain.
Nyt ei tule mieleen mitään tiettyä esimerkkiä.