Uusi suhde eron jälkeen?
Olen miettinyt, kuinka nopeaan elämässä kannattaa mennä eteenpäin eron jälkeen. Milloin on valmis. Tiedän, että asia on yksilöllinen, mutta siltikin mietityttää. Erosin viime talvena, syynä miehellä ollut suhde työkaveriin, lapsia on. Yhdessä ehdimme olla 18v. Olin ajatellut olla jonku vuoden ilman mtn säätöä, mutta niinpä olen tavannut kivan oloisen ihmisen..on muutamasti tavattu ja yhdessä on helppo ja mukava olla.
Kommentit (3)
Olin 5 vuotta naimisissa, ja eroa käsittelin paljon jo yhdessä olon aikana. Nukuttiin vuosi erillään ja elimme erikseen arjessa. Miehen muutettua pois, en jäänyt kaipaamaan yhtään. Olin vain onnellinen, kun se oli viimein ohi. 4kk siitä tapasin nykyisen vahingossa. En ollut tinderissä tms, vaan törmättiin ulkona ja siitä se alkoi. Kaikki tuntui luonnolliselta. Nyt yhdessä kolmatta vuotta, enkä ole miettinyt edellistä miestä laisinkaan.
Joillekin se ero taas on todella kova paikka, ja siitä ylipääsemiseen tarvitaan aikaa, ja heille uusi ihminen voi olla se "apu" siihen, mutta eivät ole valmiita sitoutumaan heti toiseen. Itse taas olin halunnut erota jo pari vuotta, mutta en halunnut tehdä sitä heti, vaan mutusteltiin, mietittiin ja erottiin, kun oltiin täysin valmiita ja irti toisistamme.
Olin jo muutaman vuoden tyytymätön. Puhuin asiasta myös ex:lle, myös mahdollisesta erosta. Ex ei ollut valmis eroamaan ja itse ajattelin, että lapset kasvaisi. Ja hyviäkin hetkiä oli melko loppuun saakka, myös seksiä. Perheenä tekeminen ei ollut mielestäni kuitenkaan aitoa vaan "asiaankuuluvaa", josta lapset nauttivat.
Eron hetkellä ja ensimmäiset kuukaudet surin ja huoletin lasten puolesta todella voimakkaasti. Elämä kahdessa kodissa ei ollut öasten toive. Exää kohtaan en ole tuntenut kaipuuta, alkuun pettymystä siitä, miten toiata voi kohdella. Nyt en enää ole kokenut sitäkään. Tavatessamme ei nouse mtn tunteita, ei vihaa, ei kaipuuta eikä muutakaan. En joudu pinnistellä ollakseni neutraali ja asiallinen. Tapaamiset/asioista sopimiset tuntuvat ihan ok:lta itselleni. Ex taas on katkeran oloinen ja hänelle tekemisissä okeminen on vaikeampaa. Yrittää kyllä. Hänen suhdettaan työkaveriin en ole yrittänyt sabotoida, en ole ollut missään tekemisissä tuon naisen kanssa. Olen ottanut lapset esim. vk-loppuisin "isän vuoroilla", vaikka tietäisin exän menojen liittyvän tuohon naiseen. Olenpa itse saanut olla lasteni kanssa. Alkuun toki kielsin tutustuttamasta lapsia tuohon naiseen, mutta myöhemmin olen todennut exälle etten voi määrätä asiasta ja jos uusperheen haluaa, se on hänen asiansa enkä aio alkaa hankalaksi.
-ap
Jos ajattelee tavanneensa kivan ihmisen niin on varmaan valmis. Itse vaihdoin myös lennosta eli rakastuin työkaveriin ja ero välittömästi. Herättää varmaan paheksuntaa ja jälkeenpäin harmittelin etten ollut eronnut huonosta suhteesta aiemmin. Olisi moiselta kolmiodraamalta säästynyt.