Kysymys: maistraattiin naimisiin eka ja ensi kesällä vasta hääjuhla

Ihan ok, noin moni pari tekee. Teette niin kuin parhaaksi näette, suku ja ystävät nikottelevat jos haluavat nikotella.

Ihan hyvä, me mentiin maistraatissa naimisiin talvella ja hääjuhla oli seuraavana kesänä. En kovin paljoa mieti mitä muut ihmiset asiasta ajattelevat, meidän elämä ja valinnat.

Jälkeenpäin ajateltuna maistraatti olisi riittänyt minulle. Se oli herkkä ja intiimi tilaisuus, mistä jäi hyvät muistot. Siunaustilaisuus ja hääjuhla vaati tolkuttomasti suunnittelua ja rahaa. Koko kesä meni järjestellessä ja stressatessa häitä, sen ajan olisi voinut käyttää niin paljon paremmin kun oli vielä nuori ja rakastunut. Rahat olisi ehdottomasti kannattanut käyttää kunnon häämatkaan. En elä elämääni sukulaisille, joten heidän mielipiteensä ihan sama.

Jos miehesi menee vielä ihan vapaaehtoisesti kahdesti naimisiin niin nappaa se uros äkkiä! Mun miestä en taida ikinä saada alttarille. Sanoo vaan että "mehän ollaan jo yhdessä!" Joka tapauksessa ei kannata suvun mielipiteistä hirveästi välittää, teiän elämä.

Ei mitään järkeä.

(Kysyit mielipidettä, tässä sellainen.)

Mietitkö aina ensimmäisenä mitä muut ajattelee? Grow a spine.

Ajattelitteko, että ette kertoisi tästä siviilivihkimisestä vai olisiko se kuitenkin kaikkien tiedossa ja se, että juhla on myöhemmin? Monelle voi olla vähän "tårta på tårta" innostua kahta kertaa saman parin naimisiinmenosta. (siis vaikkette sitä odottaisikaan, jotkut saattaisivat tuntea, että pitää antaa häälahja tms silloin kun varsinaisesti menette naimisiin ja sitten ensi vuonna tälläytyä juhliin) Mutta muuten se on ihan hyvä ajatus mennä naimisiin ja juhlia myöhemmin.

Ohiksena kommentoin. Mikä syy on järjestää juhlat sukulaisille? Teko syy vetää takapuolet olalle vai oikeasti ihmisten kanssa viettää ihana hetki juhlimassa teitä ilman järkyttävää määrää alkoholia?

Ihan uteliaisuudesta, toisen ketjun innoittamana.

Kun on niin nähty. Tekosyy humalan hakemiselle.

Miksi haluatte nopeammin naimisiin? Oletko raskaana? Ymmärrän ihmisiä jotka haluavat ennen lapsen syntymää olla naimisissa maistraatin kautta ja pitävät hääjuhlat myöhemmin kun on enemmän jaksamista. 

Jos jaottelulle ei ole mitään syytä, miksi tekisi niin, jos kuitenkin haluaa juhlia? Eikö maistraatti sitten riitä pelkästään? 

Me menimme naimisiin maistraatissa talvella, se oli meidän kahden juttu, ensimmäinen (ja viimeinen) avioliitto, vain muutama läheinen paikalla todistamassa. Kaunis talvipäivä, kuulas hetki, rauhalliseen ravintolaan syömään ja siitä heti häämatkalle kahdestaan, hieno päivä. Naimisiinmenosta ei kerrottu kuin läheisimmille, kerrottiin myös, että juhlitaan sitten kunnolla loppukesästä.

Loppukesästä pidettiin isommat juhlat kartanolla ja syötiin, juotiin, tanssittiin ja juhlittiin kesän päättymistä, tuoretta avioliittoa sekä molempien tasavuosia. Tälläisen juhlan vain kerran kokea saa.

Jälkeenpäin olen ollut tyytyväinen, että teimme asiat omalla tavallamme. Liitto oli meidän kahden ja saimme keskittyä vain toisiimme, nauttia fiiliksistä rauhassa ja sulatella asiaa, että olimme löytäneet toisemme, tehneet päätöksen ja lupauksen, nyt loppuelämä yhdessä. Sitten puolen vuoden päästä emme olleet niin onnemme nupulla vaan riehakkaampi juhlinta oli paikallaan ja kestimme paremmin järjestelyt ja muut ihmiset, hälinän, naurun, onnittelut, kaiken juhlinnan.

Hääpaikka ja tarjoilut, bändi oli varattu jo etukäteen, se kävi muutamalla soitolla ja yhdellä käynnillä, samalla suunniteltiin menu. Hääjuhla oli 50 ihmiselle, järjestelyihin varattiin pari viikkoa ja se riitti hyvin. Alkukesään tuli muutama reissu lisää mm. Tallinnaan, joten kaikesta järjestelystäkin jäi hyvä mieli, ei stressiä. Piti vain miettiä viihde ja ohjelma (bändin vetäjä hoiti), tarjoilut (paikka ja pitopalvelu, todella hyvä), koristelut ja kutsut, eipä siinä muuta ollut, helppo nakki. Maistraattikin varattiin netistä :D

Onneksi en mennyt naimisiin alle kolmekymppisenä, olisin varmaan mennyt sen pitkän ja raskaan kaavan mukaan kuin sata muuta, eipä se liittokaan olisi kestänyt. Hyvä näin.

Jos mennään talvella maistraatissa naimisiin, niin en ollenkaan ymmärrä, miksi sitten kesällä HÄÄjuhla. Eikö voisi juhlia ihan muuten. Ai niin, lahjat...

Vierailija kirjoitti:

Jos mennään talvella maistraatissa naimisiin, niin en ollenkaan ymmärrä, miksi sitten kesällä HÄÄjuhla. Eikö voisi juhlia ihan muuten. Ai niin, lahjat...

Idiootti. Jos kesällä on järvet sulat niin miksi ihmiset sitten käyvät talvella uimassa? Ai niin, koska he voivat tehdä niin kuin haluavat..

Olet näitä yhden ajatuksen tyyppejä, massaa.

Ettehän te suvun takia naimisiin mene vaan itsenne. Ensin maistraatti ja sitten kaikki paukut häämatkaan. Kerrotte suvulle sitten joulukinkun äärellä.

Se on ihan sama jos tätizilla tai anoppizilla saa *skahalvauksen kun ei ole hääjuhlaa/ei pääse kiristämään että Eeva-täti on pakko kutsua/vetää  herneet nenään kun pihtiputaan isoisotätiä (jonka on morsian on nähnyt viimeeks vuonna -83) ei kutsuta häihin/tykyttää omaa kamalaa huntuaan vuodelta -75/lisää tähän oma esimerkki. Appizillakin säilyy selvinpäin eikä markoserkku lopuillasta ensin mottaa vaimoaan ja sitten kieri lattialla nolaten itsensä ja pilaten bileet. Niiden mieliksi ei kannata mitään järkätä ja ne jäävät henkiin vaikkeivat saakaan kakkua.

Unohtakaa ne  juhlat, satsatkaa itseenne

Me tehtiin myös noin. Mutta jos siunaus ei ole teille tärkeä, voitte hyvin jättää sen myös pois, jos se ei uskonnollisen elämän kannalta ole tärkeää ja pitää ihan vain juhlat naimisiinmenon kunniaksi. Jos ette ole uskonnollisia, on vähän outoa kutsua pappi vielä erikseen siunaamaan.

Meillä maistraatissa oli mukava tilaisuus johon tuli muutama ystävä, sen jälkeen syötiin kakkua meillä kotona. Sitten myöhemmin siunaustilaisuus papin kanssa vanhempieni maatilalla, ja vähän sen jälkeen oli vielä "häät" miehen seurakunnan tiloissa. Kuulun itse siis ev. lut. kirkkoon, mutta mieheni kuuluu kristilliseen seurakuntaan jota ev. lut. kirkko ei tunnusta. Ellei tämä olisi ollut niin vaikeaa, oltaisiin varmaan pidetty vain yhdet häät. :D Mutta meillä on pieni lähipiiri jossa ei tapahdu ikinä mitään, ja tapahtumat olivat pieniä eivätkä vaatineet vierailta mitään, joten ihan hyvin meni tämäkin. 

Minusta kuulostaa hölmöltä. Mutta mitäs sen on väliä, teette niinkuin tykkäätte.

Toimiva ratkaisu ainakin lähipiirissä. Nuoripari sai myöhemmin järjestettyyn hääjuhlaan kauempanakin asuneita läheisiään ja sukulaisiaan.

Ymmärtämättömät ihmiset eivät tule koskaan ymmärtämään toisten ihmisten erilaisia tapoja elää heidän omaa elämäänsä, joten miksi hukata heihin ajatustakaan?

Minä otan häissä aina askeleen sivummalle jos kuulen lauseita "mitä ne oikein luulee itsestään" ja "mutta näin on tehty aina" tai "pitää haravoida", ja mielellään vielä baaritiskin luokse. Mielummin lasi kuohuvaa itsekseen kuin hetkeäkään tympeiden, ajatusmaailmaltaan ahdasmielisten ja pahansuopien ihmisten kanssa.

Ehkä soittelisin mahdollisille häävieraille ja kertoisin mitä olette suunnitelleet, heidän kommenttiensa perusteella on huomattavasti helpompi miettiä viralliset hääkutsut :D

Onko muuten Suomessa tapana viettää lapsettomien häiden tapaan myös mulkvistivapaita tai idioottivapaita häitä?

Meillä oli maistraatissa häät talvella, eikä kerrottu niistä kuin lähimmille. Mies ei kuulu kirkkoon. Kesällä meillä oli avioliiton siunaustilaisuus kirkossa ja lähinnä minun sukulaiseni paikalla. Vielä yhdet juhlat pidimme miehen suvun kanssa, jotka asuvat toisessa päässä Suomea. Ystäville ei järjestetty juhlia, joka vähän harmittaa, mutta ei ollut vara kestitä satoja ihmisiä.

Minusta naimisiinmenossa pääpaino on vihkimisellä ja juhlat sitten kiva bonus siihen perään. Osallistuminen pelkkään hääjuhlaan ilman vihkimistä ei mielestäni ole kauhean hohdokasta. Siitä puhumattakaan, että ei edes juhlittaisi parin naimisiinmenoa, vaan naimisissaoloa. Siksi en oikein ymmärrä häitä, joita juhlitaan vasta siinä vaiheessa, kun pari on ollut jo naimisissa kuukausia (jotkut jopa vuosia). Varsinkin, jos juhlaan kuuluu morsiuspuvut, kakunleikkaukset, häävalssit, yms. tuoreeseen aviopariin liitetyt perinteet. Puhumattakaan siitä, että isä taluttaa kuukausia naimisissa olleen vaimon miehelleen alttarille siunattavaksi...

Siksipä en omia häitä juhlinutkaan tällä tavalla, koska en koe sitä millään muotoa omakseni. Muut toki tehkööt tavallaan.

Pari, joka juhlii häitään kuukausia myöhemmin kun heidät on vihitty voi olla sata kertaa rakastuneempi kuin pari, joka on vihitty ja joiden juhlat on tanssittu yhtenä päivänä.