Lue keskustelun säännöt.
Miehelle koko ajan tärkeämpää remontit yms miesten työt kuin perhe- tai parisuhdeaika! Onko muilla tällaista?
26.07.2018 |
Miehellä siis koko ajan kiire hoitamaan jotain talon tai auton kunostukseen liittyvää asiaa, eikä siksi ehdi olla perheen tai minun kanssa. Ei ehdi meidän kanssa rannalle tai lomatekemisiin, kun kiire motonettiin tms. Jos tulee mukaan on näreissään, kun tärkeämpiä asioita olisi hoidettavana jotain remonttihommista tms. Tilanne ollut päällä miehellä viimeiset 5 vuotta ja loppua ei näy. Aina keksii tärkeämpää kuin perhe tai parisuhdeaika... iltaisin kun lapsi nukkuu on tallissa autoa tms laittamassa eikä minun kanssa. Olen todella yksinäinen ja harmissani kun mies ei ”ehdi” olla perheensä kanssa. Onko muilla samanlaista? Olisin kiitollinen kommenteissanne!
Kommentit (153)
Lisäys vielä, että lapsen kanssa viettää aikaa lähinnä niin, että lapsi mukana askareissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo no onhan sullakin kiire siivoamaan, pyyhkimään lapsen suu tai laittamaan ruokaa. Olisit tyytyväinen kun on mies joka tekee. Mutta ei, aina on valitettava.
Vierailija kirjoitti:
Lisäys vielä, että lapsen kanssa viettää aikaa lähinnä niin, että lapsi mukana askareissaan.
Eikö tällainen ole juuri sitä luontevaa ja parasta aikaa lapsen kanssa? Pitäisikö isän olla jokin ohjelmatoimisto? Mitä, jos mies ei huolehtisi talon ja auton remonteista, et olisi tyytyväinen silloinkaan.
Toisin kuin romanttiset komediat esittää, miehet eivät nauti viinin juonnista villapaita olkapäillä.
Ehdottomasti suurin osa miehistä on suorittajia jotka mieluummin rakentavat jotain. Se on niiden käsitys onnesta.
Olisi hyvä jos naiset alkaisi vähitellen ymmärtää tämän sen sijaan että toivovat miesten muuttuvan naisiksi käytökseltään.
Vierailija kirjoitti:
Jo no onhan sullakin kiire siivoamaan, pyyhkimään lapsen suu tai laittamaan ruokaa. Olisit tyytyväinen kun on mies joka tekee. Mutta ei, aina on valitettava.
Ymmärrän, että miehen toimeliaisuudella on hyvätkin puolensa, mutta minua alkanut häiritsemään tunne, että mies ei juurikaan vietä aikaa meidän kanssa, ja varsinkaan minun kanssa. Vältteleekö seuraani, kun aina ”pakenee” puuhiinsa vai eikö arvosta kiireetöntä yhdessä oloa? Onko muilla vastaava tilanne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei todellakaan ole. Mun mies ei tee mitään ns. miestentöitä. Viettää aikaa perheen kanssa 100%. En ottaisi tuollaista miestä.
muuttakaa kerrostaloon ja myykää kaikki koneet ja laitteet. Mielellään mies myös työttömäksi niin riittää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanlaista. Sillä me tää okt ostettiin että miehellä on mieleköstä tekemistä. Motonetissä ja rautakaupassa käyn minä.
Mies viedään pari kertaa vuodessa jonnekin jossa ei ole rempattavaa eikä työkaluja, silti se jossain kohtaa tsekkaa öljyt ja putsaa ötököitä tuulilasista.
Miehen sisko kävi terapiassa avautumassa riittämättömyydestään kun isänsä arvosti vain työntekoa ja vain työstä sai kehuja. Vähän olen omaa miestä tästä muistutellut, että ihan vaan leikkii välillä sen lapsen kanssa eikä aina jotain mustikanpoimintaa, vaikka metsäretket on kivoja.
Nii. Ja jos mies lipittäisi kanssasi viiniä rannalla, niin sen jälkeen valittaisit juoppomiehestä joka ei tee remonttia. Talokin murenee käsiin kun mies vaan ryyppää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep,kyllä vaan oli vaan ei ole enää. Ex lisäksi vielä yksityisyrittäjä eikä koskaan aikaa olla perheen kanssa. 10-15v katselin enkä mitään ole katunut niin paljon kuin reilua viittä loppuvuotta. Siis miksen lähtenyt aikaisemmin. Pitäisi järjenkin sanoa,että jos olet aviopuolisosi tärkeysasteikolla AINA numerolla nolla niin eihän sitä parempaa aikaa kannata odottaa. Exällä itku ja parku alkoi vasta kun lähdettiin ;nuorin oli enää kotona. Nyt toistakymmentä vuotta on ollut elämäni parasta aikaa. Miehiä en osaa edes kaivata koska minulla ei ole mitään muistijälkiä hellyydestä,välittämisestä...... Aika surullista toisaalta mutta toisaalta sitä mitä ei ole saanut,ei osaa myöhemminkään kaivata. Pelkkänä masturbointialustana olemista en kaipaa. Sitähän avioliitto oli viime vuodet.
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin romanttiset komediat esittää, miehet eivät nauti viinin juonnista villapaita olkapäillä.
Ehdottomasti suurin osa miehistä on suorittajia jotka mieluummin rakentavat jotain. Se on niiden käsitys onnesta.
Olisi hyvä jos naiset alkaisi vähitellen ymmärtää tämän sen sijaan että toivovat miesten muuttuvan naisiksi käytökseltään.
Kiitos tästä kommentista. Tosiaankin tämä kuvaa miestäni, että hän selkeästi tykkää tehdä koko ajan jotain projektiaan ja selkeästi on tympääntynyt jos joskus minua miellyttääkseen istahtaa illalla katsomaan TV:tä seurakseni (tapahtuu harvoin). En voi sille silti mitään, että koen monesti itseni yksinäiseksi ja että mies välttelisi seuraani...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitähän jos menisit sinne talliin pitämään miehelle seuraa ja osallistumaan. Varmaan hän ihmettelee miksi pitäisi olla sohvalla tyhjänpanttina tuijottamassa sontaluukkua, kun yhtä hyvin voi tehdä jotain hyödyllistä perheen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Jep,kyllä vaan oli vaan ei ole enää. Ex lisäksi vielä yksityisyrittäjä eikä koskaan aikaa olla perheen kanssa. 10-15v katselin enkä mitään ole katunut niin paljon kuin reilua viittä loppuvuotta. Siis miksen lähtenyt aikaisemmin. Pitäisi järjenkin sanoa,että jos olet aviopuolisosi tärkeysasteikolla AINA numerolla nolla niin eihän sitä parempaa aikaa kannata odottaa. Exällä itku ja parku alkoi vasta kun lähdettiin ;nuorin oli enää kotona. Nyt toistakymmentä vuotta on ollut elämäni parasta aikaa. Miehiä en osaa edes kaivata koska minulla ei ole mitään muistijälkiä hellyydestä,välittämisestä...... Aika surullista toisaalta mutta toisaalta sitä mitä ei ole saanut,ei osaa myöhemminkään kaivata. Pelkkänä masturbointialustana olemista en kaipaa. Sitähän avioliitto oli viime vuodet.
Ja millä tavalla sinun elämä tästä nyt on sitten parantunut? Eihän se mies sinua enää häiritse, mutta eihän se häirinnyt aiemminkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep,kyllä vaan oli vaan ei ole enää. Ex lisäksi vielä yksityisyrittäjä eikä koskaan aikaa olla perheen kanssa. 10-15v katselin enkä mitään ole katunut niin paljon kuin reilua viittä loppuvuotta. Siis miksen lähtenyt aikaisemmin. Pitäisi järjenkin sanoa,että jos olet aviopuolisosi tärkeysasteikolla AINA numerolla nolla niin eihän sitä parempaa aikaa kannata odottaa. Exällä itku ja parku alkoi vasta kun lähdettiin ;nuorin oli enää kotona. Nyt toistakymmentä vuotta on ollut elämäni parasta aikaa. Miehiä en osaa edes kaivata koska minulla ei ole mitään muistijälkiä hellyydestä,välittämisestä...... Aika surullista toisaalta mutta toisaalta sitä mitä ei ole saanut,ei osaa myöhemminkään kaivata. Pelkkänä masturbointialustana olemista en kaipaa. Sitähän avioliitto oli viime vuodet.
Tällainen olo minullakin tosiaan on, että parisuhdeaika on miehen tärkeysasteikolla alhaalla. Tärkeintä on edistää näitä omia projektejaan, ylitöitä ei tee. Seurusteluvaiheessa tehtiin asioita yhdessä. En vaadi ihmeitä esim leffailta, kun lapsi nukkumassa olisi kiva. Miestä ei tunnu kiinnostavan. Kaikki yhteiset (harvat) lapsivapaa reissut on minun järjestämiä viimeisen 5 v aikana. :( Ehkä hän ei enää rakasta minua? On yhdessä vain lapsen takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin romanttiset komediat esittää, miehet eivät nauti viinin juonnista villapaita olkapäillä.
Ehdottomasti suurin osa miehistä on suorittajia jotka mieluummin rakentavat jotain. Se on niiden käsitys onnesta.
Olisi hyvä jos naiset alkaisi vähitellen ymmärtää tämän sen sijaan että toivovat miesten muuttuvan naisiksi käytökseltään.
Kiitos tästä kommentista. Tosiaankin tämä kuvaa miestäni, että hän selkeästi tykkää tehdä koko ajan jotain projektiaan ja selkeästi on tympääntynyt jos joskus minua miellyttääkseen istahtaa illalla katsomaan TV:tä seurakseni (tapahtuu harvoin). En voi sille silti mitään, että koen monesti itseni yksinäiseksi ja että mies välttelisi seuraani...
No, ihan lähtökohtaisesti kannattaa miettiä asiaa siltä kannalta, että jos sinun tarjoama seura on lähinnä television katselua, niin ihan varmasti tuollainen tekevä mies ei siihen halua aikaansa käyttää. Ruvetkaa yhdessä tekemään jotakin niin se voi onnistua. Ei tuollainen passiivinen töllön tuijotus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep,kyllä vaan oli vaan ei ole enää. Ex lisäksi vielä yksityisyrittäjä eikä koskaan aikaa olla perheen kanssa. 10-15v katselin enkä mitään ole katunut niin paljon kuin reilua viittä loppuvuotta. Siis miksen lähtenyt aikaisemmin. Pitäisi järjenkin sanoa,että jos olet aviopuolisosi tärkeysasteikolla AINA numerolla nolla niin eihän sitä parempaa aikaa kannata odottaa. Exällä itku ja parku alkoi vasta kun lähdettiin ;nuorin oli enää kotona. Nyt toistakymmentä vuotta on ollut elämäni parasta aikaa. Miehiä en osaa edes kaivata koska minulla ei ole mitään muistijälkiä hellyydestä,välittämisestä...... Aika surullista toisaalta mutta toisaalta sitä mitä ei ole saanut,ei osaa myöhemminkään kaivata. Pelkkänä masturbointialustana olemista en kaipaa. Sitähän avioliitto oli viime vuodet.
Tällainen olo minullakin tosiaan on, että parisuhdeaika on miehen tärkeysasteikolla alhaalla. Tärkeintä on edistää näitä omia projektejaan, ylitöitä ei tee. Seurusteluvaiheessa tehtiin asioita yhdessä. En vaadi ihmeitä esim leffailta, kun lapsi nukkumassa olisi kiva. Miestä ei tunnu kiinnostavan. Kaikki yhteiset (harvat) lapsivapaa reissut on minun järjestämiä viimeisen 5 v aikana. :( Ehkä hän ei enää rakasta minua? On yhdessä vain lapsen takia?
Eihän tässä rakkaudesta ole kyse, älä käännä asiaa niin. Asia on yksinkertainen, mies on tekevä ja puuhaileva. Mene sinä mukaan niihin puuhiin älä yritä pakottaa miestäsi johonkin mihin se ei taivu.
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin romanttiset komediat esittää, miehet eivät nauti viinin juonnista villapaita olkapäillä.
Ehdottomasti suurin osa miehistä on suorittajia jotka mieluummin rakentavat jotain. Se on niiden käsitys onnesta.
Olisi hyvä jos naiset alkaisi vähitellen ymmärtää tämän sen sijaan että toivovat miesten muuttuvan naisiksi käytökseltään.
Kiitos! Loistava kommentointi!
Vierailija kirjoitti:
Mitähän jos menisit sinne talliin pitämään miehelle seuraa ja osallistumaan. Varmaan hän ihmettelee miksi pitäisi olla sohvalla tyhjänpanttina tuijottamassa sontaluukkua, kun yhtä hyvin voi tehdä jotain hyödyllistä perheen eteen.
En ole yhtään kiinnostunut autoista, saatika että osaisin tehdä jotain hyödyllistä. Olisin varmaan vaan tiellä.
Hei koittakaa puhua asiaa kunnolla auki, jotta tiedätte millainen merkitys tekemisellä/yhdessäololla kummallekin on. Ja voisitko itsekin mennä joskus miehen kanssa puuhailemaan? Yhteinen tekeminen yhdistää. Jos et osaa remppoja erityisemmin tehdä, niin mies saattaa nauttia suuresti, kun pääsee sua opastamaan. Ja jos taas tykkää enemmän tehdä itsekseen, voit sinä puuhata jotain omiasi siinä vieressä.
Mutta kannattaa puhua, sillä pitkän päälle tuollainen erilläänolo saattaa hajottaa koko perheen. Sitä mieskään tuskin toivoo, teidän eteennehän hän asioita tekee. On kait sekin tiettyä tapaa osoittaa rakkautta?
Up