Miksei Suomessa käytetä synnytyksessä jalkatukia?

Ei väsy jalat.

Niitä vasten ponnitin ja välillä potkin kätilöitä, kun sattu niiin perkeleesti

Mulla oli haaveena synnyttää pystyssä tai vähintään jakkaralla, mutta supparit oli niin kovat, etten pystynyt liikkumaan saati istumaan / seisomaan. Pystyin vain makaamaan ja huutamaan ja kätilöt repi jalkoja auki mun ollessa selällä

pari vuotta sitten kättärillä. Ei tosin jalkaterille, vaan jalat oli polvista niiden päällä.

oli vaikea ponnistaa ,mutta raukka kun en tajunnut sitä ,esikoista kun pukkasin. Tokalla kertaa oli ilman niitä ja vauva tuli helpommalla.

ei yksi tuki mitään auta siinä konkurssissa

Kun sanotaan et pidä sukista kiinni.. niin ekaa synnyttäessä se olis ollutkin hyväjuttu tai tuntui hyvältä ajatukselta, joka ei koskaan toteutunut.. syy: sukat ei pysynyt jalassa... siisn kellä muka pysyy sukata jalassa jos ottaa niistä kii ja vetää ja ponnistaa... Mä oisin kaivannut jotkut narut/remmit nilkkojen ympärille ja sieltä ottanut voimaa.. Tai oisin kuvitellut et se olis auttanut kun voimaa ei ollut pitää jaloista kii..b tai ote lipes koko ajan

ja mieluummin vielä kyljellään. Kannattaa pitää kiinni kyynärtaipeellaan polvitaipeestaan. Se ei rasita samalla tavalla ja asento on parempi. Jos et siis ole kovin jäykkä tai pullea. Kokeile siis, että onnistuuko tämä jo kotona.

Kätilöt oli ihania, pitivät itse mun jaloista kiinni

Nyt kuudennen synnytykseen jäi omat sukat ja välillä ne ahdisti mut ei sinä kerenny niitä riisumaan. Muutaman sekunnin ajatus vaan käväs pari kertaa mielessä et pitäis saada ne sukat pois :).

Saako vain Tammisaaressa olla täysin alasti?

Synnyttääkö muut alasti ilman rihman kiertämää?

Mulla perinteinen sukka-asento ei ollut hyvä vaan olin kyljelläni toinen jalka ylhäällä koukussa. Siten sain lapsen maailmaan.

Hiki virtaa ja koko kroppa muutenkin hiestä märkä. Samoin pääsee helpommin suihkuun ja ammeseen lieventämään oloa

Sukista vain piti pitää kiinni siihen saakka ja sitten pieni hentoinen kätilö yritti pitää jaloista samalla. Sitten kun lopulta telineet sain, pystyin mielestäni vasta kunnolla ponnistamaan. Jäi ihan kauhufiilikset tuosta synnytyksestä ja nyt kun kohta pitäisi toista alkaa pukkaamaan maailmaan, haluan ehdottomasti ne telineet heti ponnistuksen alusta. Olen ihmetellyt tätä samaa hommaa ja nyt meinaan kyllä vaatia ne siihen kun tiedän että niiden kanssa saan ihan toisenlaista poweria siihen työntöön.

jalkatuet, polvista tukivat, koska vauva oli niin iso, niin oli helpompi ponnistaa. Ja väitän, että auttoivat minua. Kättärillä ainakin joka kerta minulla on ollut vaatekaapu päällä ja sukat jalassa synnyttäessä. Ei ole tullut mieleenkään pyytää olla alasti, ei ole kerennyt sellaisia asioita miettimään.

en oikeastaan edes muista miten mun jalat oli synnytyksessä, ne vaan " lojui" jotenkin sängyllä. Ei tullut mieleenkään että oisin ottanut sukista kiinni. Minä siis ponnistin puoli-istuvassa asennossa käsilläni niin että peppu nousi ilmaan! Kädet olivatkin sitten kipein paikka synnytyksen jälkeen... =o)

Ja jalat menivät niissä kyllä kramppiin kun se tuki tulee tosiaan polven alle.

Käsittääkseni niisä tuissa on se juttu, että synnytystä avustavan on helpompi auttaa kun jalat ovat kunnolla pois tieltä. Jossain vaiheessahan tämä asento tukineen oli se ainoa oikea ettei lääkäri(miesten) selkä rasittunut.

Vaikeahan siinä on ponnistaa.

Enkä itse edes pyytänyt niitä. Olen tosin aika lyhyt, sellainen alle 160 cm ja vauvat reilu nelikiloisia.

Vierailija:

Niitä vasten ponnitin ja välillä potkin kätilöitä, kun sattu niiin perkeleesti