Sinä pitkähiuksinen joka olet kerrasta pätkäissyt hiuksesi lyhyeksi, kaduttiko tekosi jälkikäteen?
Vai olitko iloinen että sait vihdoinkin uutta ilmettä hiuksiisi?
Itse haluaisin lyhyemmät hiukset, pitkään on ollut jo alaselkään saakka mutta pelkään että jos leikkaan hiukset lyhyemmiksi tulenkin katumapäälle.
Toki hiukset kasvaa aina takaisin mutta kyllä siihen aina useampi vuosi taas kasvatushommissa menee jos haluaa uudelleen pitkät hiukset.
Kommentit (96)
Olen kahdesti pätkäissyt pitkät hiukset tyylikkääseen lyhyeen malliin enkä ole katunut. Ensimmäisen kerran 8- vuotiaana kun äitini jätti minut kampaajalle ja lähti itse asioille, toisen kerran rippikoulun jälkeen kun minulla oli omaa rahaa jolla mennä leikkauttamaan hiukset. Sen jälkeen huolehdinkin aina siitä että minulla oli omaa rahaa, vanhempani eivät olisi kustantaneet minulle kuukausittaisia mallin ylläpitoleikkauksia kalliissa kampaamossa.
Olen teininä leikkuuttanut yli puoleen selkään olleet hiukset ihan lyhyiksi. Mietin tuota kyllä pitkään ja sitten vaan kampaajalle - ajatuksella, että kyllä ne kasvaa takaisin jos ei ole hyvät. Kivat tuli ja viihdyin lyhyttukkaisena useamman vuoden.
Lyhyt tukka on wt. Miehetkään ei tykkää.
Sehän se on pääasia että itse tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt tukka on wt. Miehetkään ei tykkää.
Siinähän ne kaksi tärkeintä pointtia tulivatkin. Älä ap ihmeessä kuuntele itseäsi kun teet valintaa, vaan kuuntele ehdottomasti ylempää sosiaalista kastia sekä tuntemattomia miehiä. Sitten olet varmasti tyytyväinen ulkonäköösi.
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt tukka on wt. Miehetkään ei tykkää.
Moinen ajatusmalli on hyvin wt. Sillä ei ole väliä mitä muutenkaan joku mies ajattelee toisten hiuksista.
Teen sen muutaman vuoden välein. Sitten annan taas kasvaa. Ihana nauttia vähän aikaa lyhyestä tukasta.
Ei ole kaduttanut.
Pitkät paksut letit lähti, kun olin 9-v.
Ihana keveys ja vapauden tunne.
Tosi pitkä tukka on vaan hankala ja tylsä.
Olen leikannut vyötärölle tai lähelle sitä olevan tukan kolmasti todella lyhyeksi. Tykkäsin, ja ainahan se on kasvanut, tälläkin hetkellä annan tukan kasvaa, ja pari vuotta lyhyellä menneenä tuntuu se jo pitkältä, vaikkei yllä edes olkapäille. Kertaakaan ei ole kaduttanut, leikkaaminen tai kasvattaminen.
Eipää juuri. Arrmeijaddsa oli pakko surrruttaa päää verille joka päivä. Siiinä jäii minussta jotaaakin henkeeen ja vereeen liittyyvää sellaissta nosstalgilsta ajan patinaaa tuonne jonnekkin homehhtuvann hermorauunioon.
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt tukka on wt. Miehetkään ei tykkää.
Miehet voivat pitää tukkansa pitkänä. Korkokenkiä saa myös kaupasta.
Kyllä surettaa lukea tällaisia ketjuja. :( vastaajilla on varmaan myös tatuointeja ja roimasti ylipainoa. Pitkä tukka naisella on kaunein.
Pätkäisin teininä paksut ja taipuisat hiukseni lyhyiksi, ja kyllä kadutti, kun pää näytti pieneltä nupilta. Tosin leikkaus oli tosi huono, enkä osannut silloin käyttää mitään muotoilutuotteita, joilla hiukset olisi saanut pöyhkeämmäksi ja pyörteet kuriin.
Kannattaa miettiä kokonaisuutta, ja sitä miten hiukset taipuvat. Lyhyissä hiuksissa voi olla isompi työ pestä ja muotoilla kuin pitkissä.
Teininä leikkautin kun oli pakko permiksen jälkeen. Vuosia oli lyhyt tukka, siis tosi lyhyt ja pitkästä aina haaveilin. Oki niin iso homma kasvattaa lyhyestä mallista edes polkkaa.
Onneksi kasvatin. Ja siitä kasvatin pitkät hiukset. En raaskinut leikata ollenkaan ja olikin sitten aika rumat pitkät kun latvoissa yli kymmenen senttiä hiirenhäntää.
Sitten kolmekymppisenä leikkasin. Oli tarkoitus olla polkka mutta kampaaja kyni kananperseen vai mikä kouvolatukka se oli.
Itkin kuukauden oikeasti!
Sitten vaan kasvattamaan ja aina polkkamittaan leikkautin kun hapsut piteni. Sitten kun oli hyväkuntoinen ja tasamittainen niinolen antanut kasvaa mutta leikkauttanut latvat pari kertaa vuodessa.
Nyt on pitkä ja vahva tukka. Nyt mietin itsekin että pitäisikö leikata pitempi polkka. Tykkäsin siitä ja sopi minulle mutta myös mietin että jos kaduttaakin. Tosin minulla kasvaa aika äkkiä hiukset ja saisi kunnolla latvoja pois ja terveet hiukset. Ainakin reippaasti saa latvoja ottaa kun menen. Ehken kuitenkaan leikkaa sitä polkkaa 😀
Hiuksiani kehutaan niin paljon ja itsekin kyllä tykkään.
Viime kesänä leikkautin long bobin, tukka oli melkein alaselkään asti. On helppo harjata ja ei jää selän alle jumiin kun makaa sängyssä:D Nyt kyllä kasvatan takaisin, keväällä kävin vähän lyhentämässä jo kasvanutta, mutta onhan se pitkä tukka kivalla värillä hyvännäköinen :) Oon värjäyttänyt kasviväreillä kuparin väriseksi, silloin kun vielä kävin tavallisella kampaajalla, ja tukka oli pitkä, oli tukka leiskuvan punainen.
Ei. Ihanaa olla ilman sitä painoa ja kauhean pitkää pesu- ja kuivausoperaatiota suihkussa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä surettaa lukea tällaisia ketjuja. :( vastaajilla on varmaan myös tatuointeja ja roimasti ylipainoa. Pitkä tukka naisella on kaunein.
Ja sinulla on varmaan kikuli haarojen välissä ja roimasti vajavaisuutta korvien välissä.
Puolesta selästä ihan lyhkäsiks (ei nyt mikään siili), päivääkää en ole kadunnu. Tykkään kyseisestä lyhyestä mallista
Aluksi ei kaduttanut, koska rakastin sitä uusien hiusten tunnetta. Se näyttikin pukevan minua. Mutta kun aika kului, niin aloin taas kaipaamaan pitkiä hiuksiani takaisin. Ketutti, kun tajusin, että on vain yksi tapa saada pitkät hiukset. Odottelu. Kuitenkin sanoisin, että kannattaa kokeilla, edes kerran elämässään lyhyttä tukkaa. Ehkä rakastut täysin uuteen lookiisi etkä halua palata entiseen.