Mitä tehdä jatkuvalle herkunhimolle? Apua :(
Olen taistellut tämän ongelman kanssa jo vuosia. Minulla on herkkuihin (varsinkin suklaaseen ja berliininmunkkeihin) samanlainen addiktio kuin röökin polttajilla siihen röökiin. Välillä syön himooni ja välillä ahdistukseeni. Muutama kilo ylipainoakin on kertynyt tämän takia.
Syön kunnonruokaa ja juon paljon vettä ja yritän usein korvata herkut marjoilla ja rusinoilla mutta se ei vaan auta!! Kaikki keinot on kokeiltu enkä enää tiedä mitä pitäisi tehdä!
Joten oisko kellään mitään vinkkejä tähän?
Kommentit (18)
Sokeri on kuin huumetta. En ole itse keksinyt vastausta :( Pystyn viikon maksimissaan olemaan ilman herkkuja ja sitten sorrun taas. Tai sitten aloitan aamun hyvin että pystyn olemaan ilman herkkuja mutta iltaa kohden koko homma lähteekin sitten käsistä ja ahmin sitten koko päivän edestä karkkia ym epäterveellistä.
Sokerikoukku. Se pitää katkaista ja kestää vieroitusoireet. Jos jatkat mässytystä entiseen malliin, et pääse siitä eroon. Mitä enemmän syöt makeaa ja ylipäätään hiilihydraattijuttuja, sitä enemmän niitä tekee mieli. Syö kunnon ruokaa, jossa on tarpeeksi rasvaa.
Joo siis tuntuu suorastaan että alan tärisemään jos en saa herkkuja kun tekee mieli. Enkä saa silloin muutenkaan ajatuksiani pois niistä herkuista. Voin oikein jo maistaa sen berliininmunkin vaaleanpunaisen sokerikuorruteen suussani!! Ahh namm!!!
Ja tiedän tää kuulostaa niin sairaalt mut minkäs sille voi ku on tällane possu xd pikkuhiljaa tässä yritän vaikken kyllä ole koskaan onnistunut....
Ap
Mulla tuo ongelma ratkesii vanhanaikaisesti tahdonvoimalla. Lopetin yhdessä vaiheessa tupakanpolton, ja onnistuin siinäkin, vaikka vieroitusoireet oli kovat. Niinpä päätin, että ei voi olla niin että yksi surkea herkkuhimo, joka ei ole edes samalla tavalla fysiologinen riippuvuus kuin tupakka, hallitsee minua silti. Ja lopetin vaan, päätin kärvistellä kunnes pahin himo menee ohi. 3 viiikkoa oli erittäin vaikeaa, sen jälkeen helpotti.
Nykyään syön herkkuja silloin tällöin ilman että ne laukaisevat ihmeempiä himoja. Tosin ehkä surullisena tai kovin stressaantuneena en uskaltaisi niitä syödä, silloin en ole varma onnistuisiko itsekontrolli.
Syötkö riittävästi sitä kunnon ruokaa? Luulin itse olevani vähintään jossain sokerikoukussa, mutta kun aloin syödä _riittävästi_ kunnon ruokaa, niin mieliteot väheni ihan radikaalisti.
Nykyään hillitön herkkuhimo on itselleni merkki siitä, että olen syönyt liian vähän. En välttämättä just sinä päivänä kun herkkuhimo iskee, mutta yleensä edeltävän viikon / edeltävien päivien aikana. Lääkkeenä tähän se, että syö enemmän.
Yleensähän herkkujen syöminen johtaa siihen, että yritetään syödä "kevyemmin" tai vähemmän, jotta jotenkin mukamas kompensoitaisiin ne edellisen illan berliininmunkit. Tästä sitten seuraa nälkää, joka kostautuu uutena entistä pahempana herkkuhimona, jota taas kompensoidaan kevyemmällä syömisellä --> kierre valmis.
Voihan olla, että sinulla on kyse jostain muusta, mutta ennen kuin sanot että ei ole niin kokeile edes: Syö sitä kunnon ruokaa vähän enemmän (mielellään alkupäiväpainotteisesti, ts. aamiaisella ja/tai lounaalla vähän enempi kuin tähän asti) ja katso mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.
Syö purkkaa jos sulla on oraalinen addiktio.
ex-sokerihiiri kirjoitti:
Syötkö riittävästi sitä kunnon ruokaa? Luulin itse olevani vähintään jossain sokerikoukussa, mutta kun aloin syödä _riittävästi_ kunnon ruokaa, niin mieliteot väheni ihan radikaalisti.
Nykyään hillitön herkkuhimo on itselleni merkki siitä, että olen syönyt liian vähän. En välttämättä just sinä päivänä kun herkkuhimo iskee, mutta yleensä edeltävän viikon / edeltävien päivien aikana. Lääkkeenä tähän se, että syö enemmän.
Yleensähän herkkujen syöminen johtaa siihen, että yritetään syödä "kevyemmin" tai vähemmän, jotta jotenkin mukamas kompensoitaisiin ne edellisen illan berliininmunkit. Tästä sitten seuraa nälkää, joka kostautuu uutena entistä pahempana herkkuhimona, jota taas kompensoidaan kevyemmällä syömisellä --> kierre valmis.
Voihan olla, että sinulla on kyse jostain muusta, mutta ennen kuin sanot että ei ole niin kokeile edes: Syö sitä kunnon ruokaa vähän enemmän (mielellään alkupäiväpainotteisesti, ts. aamiaisella ja/tai lounaalla vähän enempi kuin tähän asti) ja katso mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.
Tätä kunnonruoan syöntiä on jo kokeiltu. Syön päivän aikana riittävästi kunnonruokaa mutta silti! Mulla taitaa kyse olla jostain muusta :))
Ap
Vaihda munkit juustoriisikakkuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda munkit juustoriisikakkuihin.
No en niistä hirveesti pidä. Ja niissäkin on huimasti kaloreita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vaihda munkit juustoriisikakkuihin.
Näitä aina ihmiset ehdottelee mutta jos nyt vaikka tekisi suklaata mieli niin ei mulla ainakaan auta yhtään syödä jotain ankeaa juustoriisikakkua. Tai hedelmää. Ainoat mitkä edes vähän joskus auttaa on makeat kevytlimsat, tai sitten varisnkin kesällä makea mehujää, jossa kuitenkin on varsin vähän kaloreita.
ex-sokerihiiri kirjoitti:
Syötkö riittävästi sitä kunnon ruokaa? Luulin itse olevani vähintään jossain sokerikoukussa, mutta kun aloin syödä _riittävästi_ kunnon ruokaa, niin mieliteot väheni ihan radikaalisti.
Nykyään hillitön herkkuhimo on itselleni merkki siitä, että olen syönyt liian vähän. En välttämättä just sinä päivänä kun herkkuhimo iskee, mutta yleensä edeltävän viikon / edeltävien päivien aikana. Lääkkeenä tähän se, että syö enemmän.
Yleensähän herkkujen syöminen johtaa siihen, että yritetään syödä "kevyemmin" tai vähemmän, jotta jotenkin mukamas kompensoitaisiin ne edellisen illan berliininmunkit. Tästä sitten seuraa nälkää, joka kostautuu uutena entistä pahempana herkkuhimona, jota taas kompensoidaan kevyemmällä syömisellä --> kierre valmis.
Voihan olla, että sinulla on kyse jostain muusta, mutta ennen kuin sanot että ei ole niin kokeile edes: Syö sitä kunnon ruokaa vähän enemmän (mielellään alkupäiväpainotteisesti, ts. aamiaisella ja/tai lounaalla vähän enempi kuin tähän asti) ja katso mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.
Tämä. On hirveän tärkeää että ruoasta tulee kylläiseksi ja kokee että se on hyvää, eli saa sitä tyydytystä jota muuten hakisi herkuista.
(Lisäksi mulla on auttanut se, että verikokeessa näkyi korkea kolesteroli (sukuvika) ja lääkäri kehotti jättämään höttöhiilarit pois, sekä refluksin itsehoito eli rasvaiset herkut pois. Kun terveys on kyseessä on helpompi ainakin minun pysyä tiukkana. Ja sitten toisinaan voi herkutellakin :-) )
Minä olen välillä puolikin vuotta ilman herkkuja mutta mieliteko ei häviä.
Itselläni auttoi vaihtaa edes vähän karkkia ja muita herkkuja ananaspurkkiin jne. Mutta herkunhimoni on yhteydessä ahdistuneisuuteen ja yksinäisiin iltoihin. Sinnittelen vastaan vaan ei ole helppoa kyllä. Nämä addiktiot kun saisi jotenkin kytkettyä pois kuin valot katkaisijasta mutta ei riitä aina tahdonvoima.
Vierailija kirjoitti:
Karppaaminen auttaa mulla.
Samoin minulla. Ei tee enää mieli hedelmiä eikä leivonnaisia. Pidän kuitenkin hyvin paljon tummasta suklaasta (yli 70-prosenttisesta), ja syön aina yhden palan laatusuklaata lounaan ja illallisen jälkeen. Toinen vaihtoehto on syödä hieman vadelmia ja/tai mansikoita. Minulle nämä herkut riittävät varsin hyvin.
Berliininmunkissa taisi olla 400kcal, joten syöt yhden sellaisen aina kun tekee mieli. (mulla oli noihin sama addiktio). Söin yhteen aikaan lähes päivittäin ja olin laihiksella. Tosiaan, noi on super täyttäviäkin, joten yksi päivässä riitti mulle. (ei nyt ihan joka päivä, mut melkein) :D Sitten tosiaan lisäsin liikkumista kotona (tein jumppaa 30min) ja katsoin loppupäivän syömisiä jonkun verran, etten ahmi sitten ruokaa ihan liikoja kun munkki on vedetty, ja onnistuin silti laihtumaan.
Tässä siis yksi vaihtoehto jos on ihan mahdoton luopua noista. Mulla oli mahdoton ja toimin näin. Saattaa olla kyllä pska neuvo, mutta mulla toimi onneksi. Ja edelleen on sokerihimo, ja syön varmaan 100g karkkia päivässä :o
Paras keino on jättää ne herkut kaupan kassalle.
Jos on ihan pakko antaa periksi, niin sitten ostat vain yhden munkin kerrallaan.
Nostaa kynnystä ahmia herkkuja, kun kotona ei ole.