Vaadinko mieheltäni liikaa? Kaipaan ulkopuolisen mielipidettä
Tilanne on se että olen aloittanut monen vuoden tauon jälkeen työelämän. Teen vuorotyötä joka on pitkälti iltavuoroa. Mies tekee normaalia työaikaa 7.00-15.00 arkisin, joskus joku lauantai saattaa olla extravuoroja. Meillä on kaksi lasta, molemmat päiväkoti-ikäisiä. Normaali viikko saattaa mennä niin että minulla on esim. maanantaina vapaa, sitten tiistai ja keskiviikkoa aamuvuoroa ja,to,pe,la iltavuoroa 15.00-23.00. Näinä iltavuoropäivinä vien lapset aamupäivästä päiväkotiin ja lähden töihin kello 13.00 jälkeen. Aamupäivän aikana olen laittanut ruuan valmiiksi, pessyt pyykit ja siivonnut. Mies hakee lapset ja viettää illat heidän kanssaan ja laittaa nukkumaan.
No taas tänä aamuna (meillä yleensä sunnuntait aina vapaat molemmilla) mies kysyi oikeasti maailman alakuloisimmalla äänellä; En tiedä kuinka kauan jaksan tätä. Meillä ei ole tukiverkkoja jotka auttaisia lasten kanssa tai minkään muunkaan kanssa. Eilinen oli taas sellainen päivä kun olin lasten kanssa päivän kun mies töissä ja läpsystä vaihto kun menin töihin neljään ja mies oli illan lasten kanssa.
Vaadinko liikaa mieheltäni että hän viettää aikaa omien lastensa kanssa? Jälleen kerran olin laittanut päivän aikana ruuan valmiiksi, käyttänyt lapset ulkona, pessyt ja viikannut pyykit, käynyt kaupassa ja apteekissa.
Tiedän itse että tämä on nyt tällainen vaihe kun lapset on pieniä, itse olen vasta palannut takaisin työelämään ja etsin paikkaani uudessa työpaikassa. Meidän molempien työ on fyysisesti rankkaa joten ollaan aina tosi zippi töiden jälkeen. Ja joskus iltavuoroissani työajat venyy ja saatan olla sängyssä vasta kello 2 yöllä ja lapset herättää kello 7. Mies ei näe tätä hetkeä pidemmälle, on tosi väsynyt ja kiroaa kun tekee töitä niska limassa eikä silti säästöön jää juurikaan per kuukausi. Tänään taas siis tul aiheesta puhe ja huokaisin että taasko tästä asiasta puhutaan enkä keksi mikä tässä tilanteessa olisi se ratkaisu? Työni kuitenkin on vuorotyötä.
Meillä ei ole kummallakaan mitään kummoisia kaveripiirejäkään, omaa aikaa vietetään salilla itseksemme kun siihen on aikaa.... yhteistä aikaa on iltaisin jos en ole töissä. Niin ja näin sunnuntaisin jos ei mökötetä niinkuin tänään.
Lapset on 6- ja 3 - vuotiaita.
Tosi masentavaa kun nautin itse työstäni ja olen tosi innoissani uudesta elämänvaiheesta kun saan tehdä omat rahat töitä tekemällä eikä miehellenikään oma työpaikka ole ihan itsestäänselvyys (takana vuosien vuosien työttömyys) mutta puoliso ei tätä iloa näe, tajua..... :(
Kommentit (52)
Onko rahaa ottaa joskus hoitaja? Tai mies hakee lapset hoidosta kerran viikossa vähän myöhemmin, että saa omaa aikaa välillä?
Et vaadi liikaa, mutta elämänne kuulostaa pelkältä työltä ilman mitään arkihauskaa.
Muksuthan on jo hyvässä iässä ja kyllä nyt noin valmiiksi pedatussa kodissa illat pitäisi pärjätä. Lakkaa tekemästä ruokaa valmiiksi, jätä pyykit viikattavaksi ja käske siivota muutamana päivänä, niin ehkä hoksaa miten paljon huonommin asiat voivat olla.
Siis mitä se mies ei jaksa? Niiden lasten kanssa oloa? Jos ymmärsin oikein, niin sillehän on kaikki muut asiat valmiina.
Mikä miehen ehdotus ratkaisuksi on?
Vierailija kirjoitti:
Muksuthan on jo hyvässä iässä ja kyllä nyt noin valmiiksi pedatussa kodissa illat pitäisi pärjätä. Lakkaa tekemästä ruokaa valmiiksi, jätä pyykit viikattavaksi ja käske siivota muutamana päivänä, niin ehkä hoksaa miten paljon huonommin asiat voivat olla.
lopeta myös seksi niin ehkä mies tajuaa miten paljon parempi on olla yksin.
Onko miehellä aikaa omiin harrastuksiin tai mahdollisuus nähdä kavereita? Saatteko lapsia joskus sukulaisille yöksi tai pariksi?
Kyllähän toi teidän arki aika ankealta kuulostaa.
Missä parisuhde aika? Muutenkin tuo tilanne on kestämätön. Ero on tulossa jos ajattelet vaan töiden tekemistä ja samalla jää suhde sivulle ja miehen tulisi olla ns. äiti.
Tiedän, että naiset eivät halua tätä totuutta kuulla, mutta siihen on syynsä miksi nyky-yhteiskunnassa varsinkinkin länsimaissa erot ovat erittäin yleisiä ja miksi ennen vanhaan ei erikoisemmin erottu.
T. Mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muksuthan on jo hyvässä iässä ja kyllä nyt noin valmiiksi pedatussa kodissa illat pitäisi pärjätä. Lakkaa tekemästä ruokaa valmiiksi, jätä pyykit viikattavaksi ja käske siivota muutamana päivänä, niin ehkä hoksaa miten paljon huonommin asiat voivat olla.
lopeta myös seksi niin ehkä mies tajuaa miten paljon parempi on olla yksin.
YH tunnistettu.
Vierailija kirjoitti:
Missä parisuhde aika? Muutenkin tuo tilanne on kestämätön. Ero on tulossa jos ajattelet vaan töiden tekemistä ja samalla jää suhde sivulle ja miehen tulisi olla ns. äiti.
Tiedän, että naiset eivät halua tätä totuutta kuulla, mutta siihen on syynsä miksi nyky-yhteiskunnassa varsinkinkin länsimaissa erot ovat erittäin yleisiä ja miksi ennen vanhaan ei erikoisemmin erottu.
T. Mies
Mitä ehdotat ratkaisuksi? t. eri
Outoa kysyä vaaditko sinä mieheltäsi liikaa, ei kai se jaksaako hän sillä mitata mitä sä siihen vaadit? Ei jaksa, vaikka et vaatisi. En ihmettele jos ei jaksa, kuulostaa kamalalta.
Ei kyse ole pelkästään lastenhoidosta. Teillä käytännössä ei ole mitään muuta elämää, kuin “läpsystä vaihto” eikä sekään aina samoina päivinä.
En minäkään sitä jaksaisi.
Jos miehesi on jotenkin vajaakykyinen, niin vaadit liikaa, mutta "normaali-ihminen" hyppis riemusta, jos sais vain olla lasten kanssa, eikä tarttis siivoilla ja kokkailla.
En ymmärrä kysymystä. Ei pointti ole se, että vaaditko liikaa vai et vaan se, että teidän elämä on liian ankeaa, ja mies masentuu siitä.
Huolenaihe on ettei mies tahdo jaksaa arkea. Vaimo pelkää työn sekä miehen menetystä. Pikkulapsi vaihe vie vielä muutaman vuoden. Nyt tehdään lasten ehdoilla sitä yhdessäoloa. Kouluun mentyään heillä on kavereita ja sinä ja miehesi saatte omaa aikaa. Poikamies/tyttönainen elämä on jo mennyttä aikaa. ei siihen enään palata. Niitä vapaailtoja molemmille harrastuksiin olisi tarvis molemmille. Yhteisille illoille. Saisitko lapsille hoitajan jostain? Siinä yksi huoli.
Lohdutan ei ne lapset kauan ole pieniä, sitten niistä pikkulapsivaiheista tulee kultaisia muistoja.
miten illat meni silloin, kun sinä et vielä ollut töissä? Oliko miehellä jotenkin enemmän omaa aikaa, hoiditko sinä lasten iltapäivähoidon ja iltatoimet ja mies lepäili töistä palautuen? Ja nyt hän on kolmena iltana viikossa vetovastuussa? Voiko se olla niin rankkaa, kun kumminkin neljänä päivänä viikossa sinä olet lapsista vastuussa? Kannattaisi selvittää tarkemmin, mitä se mies tarkemmin ottaen ei jaksa. Mielestäni tuo kuulostaa aika tavalliselta perhearjelta. Sen sijaan että sunnuntaina mökötettäisiin, kannattaisi käyttää sunnuntait koko perheen yhteisiin juttuihin, sellaisiin, jotka ovat kaikille kivoja rentouttavia. Tai huolehtia, että sunnuntaisin molemmat vanhemmat saavat mahdollisuuden tehdä ikiomia juttujaan, vuorotellen.
Mitä mies ei jaksa?
-lasten hoitamista?
-arkea noin yleisesti?
-työtään?
-sitä että on masentunut?
-sinua?
-parisuhdettanne?
-seksin puutetta?
-rahan vähyyttä?
-sitä että puuttuu kaverit ja harrastukset?
Vastaavassa tilanteessa äiti kyllä jaksaa olla illat lasten kanssa. Meillä oli mies vuorotyössä kun lapset oli pieniä ja hyvin jaksoin. Meillä ei ole koskaan ollut tukiverkostoa. Mutta onneksi oli äitikavereita, joiden kanssa tavattiin silloin tällöin. Illalla voi lähteä lasten kanssa pihalle, puistoon, kyläileen, kutsua vieraita. Kävin lasten kanssa lasten harrastuksissa, 4-vuotiaana aloittelivat uimakoulua ja temppujumppaa. Huom, eikä minulla ollut autoa mutta onneksi asuttiin lähellä kaikkea. Elämäni parasta aikaa itse asiassa.
En usko, että miestä vaivaa lasten hoito. Vastaavassa tilanteessa olleena ongelma oli elämän kutistuminen työn ja kodin välille. Korkeintaan kaupassa kävin tuon lisäksi. Ero siitä tuli. Tosin aivan muista syistä.
Koittakaa saada kasvattettua elämänpiiriänne ja saada järjestymään yhteistä ja myös omaa aikaa. Tsemppiä!
M45
Vierailija kirjoitti:
Missä parisuhde aika? Muutenkin tuo tilanne on kestämätön. Ero on tulossa jos ajattelet vaan töiden tekemistä ja samalla jää suhde sivulle ja miehen tulisi olla ns. äiti.
Tiedän, että naiset eivät halua tätä totuutta kuulla, mutta siihen on syynsä miksi nyky-yhteiskunnassa varsinkinkin länsimaissa erot ovat erittäin yleisiä ja miksi ennen vanhaan ei erikoisemmin erottu.
T. Mies
Jos nainen on ns. isä ja käy ansaitsemassa perheelleen elantoa niin siilloin miehen täytyy olla myös ns. äiti. Kenelle tulee yllätyksenä, että lapset tappavat hetkellisesti oman elämän täysin? Jos lasten kanssa on niin rankkaa, voisi olla asiallisempaa paneutua siihen, millaista se lasten kanssa olo on, kuin ottaa ero. Laskea elintasoa, jos on liian tiukkaa. Sama pätee parisuhteeseen. Tosi naiivia odottaa, että maailma tarjoaa jonkun ideaalielämän ilman, että sitä joutuu itse rakentamaan, tekemään valintoja ja kantamaan valintojensa seuraukset. Tervetuloa nykymaailmaan Mies.
Siis mies joutuu hoitaamaan 3 iltaa (eli muutaman tunin) viikossa lapsia? Eikä kestä?