Anoppilassa syömässä (ov)

Matkaa 140km ja meinaa olla aina nälkä kun siellä ollaan. Kahvia keitetään (itse) ja ehkä voileipää tehdään (itse). Mitään ei tarjota. Vähän vaikeaa lasten (4v. ja 1v.) kanssa...

ap:n anopilla vaan ei ole mielikuvitusta keksiä erilaisia ruokalajeja ja salaatteja ynnä muita lisukkeita...?



mun anoppi kutsuu syömään (meidät ja tyttärensä perheen) ehkä 3-4 kertaa vuodessa silleen oikeen hienosti (=anopille hienosti) ja aina on kyllä montaa eri lajia ja salaattia jälkiruokineen ja kahveineen ja kakkuineen. mut se on sitä karjalaista vieraanvaraisuutta ehkä.... joka paikassa ei ole samanlaista..

Yleensä kutsuttuna on meidän perheemme (viisi henkeä) lisäksi mieheni kaksi siskoa puolisoineen, eli yhdeksän henkeä yhteensä. Ruoalle on varattu yksi litra maitoa, kahvia varten anopin pitää käydä kaupasta hakemassa uusi purkki. Laittaa aina ensin kahvin tippumaan ja lähtee sitten kauppaan (lähikauppa sunnuntaisinkin auki), sitä seissyttä kahvia sitten juomme.

Meillä viihtyy kyllä syöden hyvin.

rkkuviipaleita mutta yleensä on majoneesipohjaisia kaupan punajuuri- ym. salaatteja.

anoppilaan on matkaa reilut sata kilsaa joten se on lasten kanssa useimmiten päivänreissu. Joskus anoppi laittaa käristystä tms. mutta nyt viime aikoina ruuat ovat olleet pelkkiä nakkia ja lihapullia. Omat eväät sais melkein mukaan ottaa jos meinaa koko päivän pärjät. No eipä ole tullut käytöä anoppilassa puoleen vuoteen eikä hekään meillä muuta kuin oven takana. Ei olla riidoissa tms. mutta se on heidän tapa.

Siis heillä syödään ruualla hirveästi leipää, mutta itse ruokaa voi olla tosi vähän. Sama määrä minkä teen itse nelihenkiselle perheelleni on anoppilassa 10-12 syöjälle.

mutta ikäväähän se toki on, jos nälkä jää kun on vieraaksi pyydetty =/ Ehkä kaikki ei osaa arvioida ruuan määrää isommalle porukalle?

Asuvat reilun 200 km päässä, joten aina jäämme yöksi. Ruoka on ihan perusruokaa yleensä, mutta maittavaa ja sitä on reilusti. Jos olis etukäteen arvattavissa, että ruoka ei riitä, niin veisin jotain suolaista jälkiruokaa mennessäni. Jotkut eivät vaan tajua tai sitten ei ole varaa.

ehkä osaa arvioida enää ruokamäärä isommalle porukalla. Meidän äiti, joka oli kolmen lapsen yh sanoi vuosien ajan tehneensä liikaa ruokaa, kun me olimme lentäneet pesästä. Vasta nyt osaa tehdä heille oikean määrän ja vastaavasti sitten oikean määrän, kun taas kaikki olemme paikalla.

Kutsuu yleensä meidän perheen ja miehen veljen tyttökaverinsa kanssa syömään. Eli aikuisia on kuusi ja lapsia kaksi. On ruokana karjalanpaistia, sellainen 700 g rasia. Saa oikein laskea monta lihapalaa uskaltaa ottaa. Perunoita on 1..max 2 per nenä. Olenkin oppinut, että varaan kotiin tarpeet ja teen melkein heti perheelle ruokaa kun tulemme takaisin kotiin ;) Ja rahasta ei ole anopilla kiinni..en ymmärrä..

Vierailija:

jooo kaikilla ei tarjota ruokaa. kyllä sitä voi vieraissa muutenkin käydä.

pöydän notkumaan ihania herkkuja, ja siellä me syödään melkein viikoittain.

Meillä suvussa melkein kaikki jotenkin ruoan kanssa tekemisissä ammatillisesti ja se näkyy notkuvissa pöydissä. Meissä on myös miehen kanssa tota kulinaristin vikaa. Miehen vanhemmat ei oikeestaan tartte muuta kuin pari perunaa ja aina samaa lihakastiketta. Siellä kun syödään, niin näkee tasan tarkkaan, että anoppi on laskenut perunamäärät niin, että jokaiselle kaksi perunaa ym. Jos ovat kutsuneet saunomaan, niin saunan jälkeen ei oo koskaan mitään tarjolla. Ollaankin opittu ottamaan omat ruoat mukaan tai sitten käydään kotimatkalla esim. pizzalla.

ja siellä kun käydään niin tarjoo pelkkää kahvia ja mulle joka en juo kahvia niin ei ole mitään. Todella harvoin on ruokaa tarjolla, no huvittavinta oli tässä lähiaikoina, niitä siis 2 henkilöö ja meitä 6 ja anoppi oli just tehnyt ruokaa -3 broilerinkoipee ja riisiä. Pyysi sitten meitäkin pöytään. Eipä siitä olis paljon syötävää yhdelle jäänyt. Ja ei sielläkään salaatteja yms. tuoretta käytetä, se on sitä majoneesipohjaista valmissalaattia. Ja syövät todella paljon vaan pelkkää leipää -ja sitä kahvia..

Kävimme tässä kylässä ja mummo kysyi olemmeko syöneet, hänellä olisi karjalanpiirakkaa (ruokaa emme odottaneetkaan). Vastasin että kyllä kelpaa, ostin sattu,malta itsekin matkalla paketin karjalanpiirakoita koska lähdimme heti aamupalan jälkeen ajelemaan (matkaa n. 80 km). No, karjalanpiirakoita oli mummolla kolme kpl (meitä 2 aikuista ja 3 lasta), ja päivämäärä oli mennyt yli kaksi viikkoa sitten! Ja mummolla ei ole pakastinta, joten jääkaapissa oli säilytetty. En kehdannut mummolle sanoa etteivät kelpaa, hän kyllä itse varmasti tiesi ostaneensa ne useita viikkoja sitten. Lämmitin ne mummon kolme piirakkaa, joista mummo söi yhden, ja meille lämmitin pari jokaiselle omasta paketistamme.



Seuraavana päivänä radiosta haikeana kuuntelin YleX:n aamutiimiä kun juttelivat että mummolaan mennessä ei SAA syödä ennakkoon, koska mummoillahan aina pöytä notkuu herkkuja ja koko ajan tyrkytetään lisää. Voi kunpa meilläkin...



T. se sama, jonka anoppi (eli tämän mummon tytär) varaa yhden litran maitoa yhdeksälle hengelle

Sama pätee kahviin, sitä ei keitetä vieraille vaan siihen aikaan, kun heillä on kahvit. Pöytää ei koskaan kateta, vaan esim. kahvileivät kaivetaan suoraan pussista jne.



Asumme yli 300 km:n päässä ja monesti kun perille päästään, on oikeasti nälkä. Mutta ei tätä usein tarvitse kärsiä, kerran vuodessa käydään heillä.

Varsinkin jos siellä ois tehty ruokaa, mutta vähän. Mä en kehtais!

Omat vanhempani kutsuvat meidät kerran tai pari vuodessa syömään ja eivät millään meinaa oppia, kuinka mahdottomasti ruokaa uppoaa kolmeen koululaiseen ja kahteen aikuiseen ;-)



Asumme kaikki samalla paikkakunnalla.

Yleensä siellä mennään yhdessä ensin kauppaan ja sitten tehdään ruoka yhdessä. Ruokaa on aina enemmän kuin tarpeeksi. Ja se on hyvää. Anoppi opettaa työkseen kokkeja.