Oletko tehnyt koskaan/teetkö yötyötä? Onko se kovasti raskaampaa kuin päivätyö?
Kommentit (10)
ei koskaan eli riippuu henkilöstä. itse tehnyt kauankin ennen lapsia ja silloin sopi, nyt kun lapset pieniä niin en missään nimessä tekisi. On toki ns rankempaa koska nukut kaikki päivät joten rajoittaa työpäivinä sosiaalista elämää, sekä palautuminen öiden jälkeen takaisin normi rytmiin kestää kauemmin. Joillakin aiheuttaa niin pahoja fyysisiä oireita etteivät pysty valvomaan.
ja omalla kohdalla pääsin paljon helpommalla yötyössä, olin kotona lasten kanssa enemmän ja muutenkin kotona enemmän sain aikaan kuin nyt.
ja kuukautiset loppui kokonaan. Palasivat normaaleiksi parin kuukauden päästä kun vaihdoin säännölliseen päivätyöhön.
tein 4-vuorotyötä ja yövuorot olivat mun lemppareita! Jos sai valita vuoron niin tein ehdottomasti yön!! Olen sellainen yökyöpeli että öisin kyllä virtaa riittää, toisin kuin aamuvuoroissa jolloin olin aina ihan koomassa!
Tiedä sitten olisiko tilanne vielä sama.
ainakaan yöt sovi. en ota ku max kaksi yötä kerrallaan. maha menee sekasin ja muutenkin sellanen epätodellinen olo
Ensimmäiset 3v meni hyvin, neljäntenä olin niin uupunut että ainoa vaihtoehto oli irtisanoutuminen. Nykyisessä työssä olen tehnyt silloin tällöin 1-6 yötä ja se vielä menee kun se ei ole jatkuvaa.
olen tehnyt pelkkää yötyötä 1 1/2 v ja en päivä töihin vaihtais. valvominen ei pahemmin rasita ja kotiin mennessä painun pehkuun ja samantien nukahdan, kellon laitan soimaan klo 14. Kerkeän tekemään kotona paljon enemmän asioita kuin päivätöissä. Mulla rytmin vaihtokin käy tosi hyvin, herään viimeisen yön jälkeen jo klo 12 illalla menen sitten nukkumaan normaaliin aikaan joka on n. 24-01.
Mutta kun työhöni kuuluu työvuoro, joka alkaa aamulla kello 8 jatkuen illan ja yön ajan, ja loppuu seuraavana päivänä klo 13. Eikä nukkua ehdi välillä.
valvontahommia kolmivuorotyössä. Kello neljän jälkeen olin kyllä aika zombiena, en tiä mitä olis tapahtunut jos olisi tullut häiriöitä jossain päin tehdasta. Onneksi ei tullut..
Kyllä oli minusta tosi raskasta. Varmaan ajan myötä tottuu, mutta koko kroppa tuntui aivan puolikuolleelta, päivät menivät ihan hukkaan ja sosiaalista elämää oli vaikea järjestellä. Nukuin paljon vähemmän, koska en saanut nukuttua päiväsaikaan.