Ex-mies jatkuvasti kylässä
Erosimme 3kk sitten eikä miehellä ole omaa asuntoa vaan asuu vanhempiensa luona. Liekö sellaista edes hankkimassa. 3v lapsi ollut tuolla yökylässä, mutta väsyy hälinästä jo yhdessä yössä. Myöskään mies ei sitä mieltä että vaarilassa olo lapselle hyväksi. Mies on todella paljon lapsen kanssa minun luonani ja minusta tuntuu kuin emme olisi eronneetkaan. Joudun silti jakamaan asuntoni hänen kanssaan eikä rajoja ole. Ja jos niitä asettaa ei niitä kunnioiteta. Eikä mies kykene ymmärtämään miksi pinnani alkaa olla kireällä. Jos haluaisin hänen kanssaan viettää aikaa emme olisi eronneetkaan. Lastenvalvojalle olen menossa, mutta mikä ratkaisu olisi paras tällaisessa tilanteessa? Haluan miehen ja lapsen välit pysyvän läheisinä mutta itse en halua miestä nähdä yhtään ylimääräistä.
Kommentit (9)
No sitten pitää sopia tapaamiset jonnekin muualle. Älä ole rajaton kynnysmatto. Mun kynnyksen yli ei exällä ole asiaa millään syyllä.
Eihän toi miehenkuvatus edes halua omaa kämppää vaan siipeilee joko sun tai vanhempiensa luona. Varmaan tarjoat sille safkatkin? Maksaako se ees elareita? Nyt valot päällä pälli!
Aseta rajat ja pidä niistä kiinni. Ei enää tapaamisia sun luona, koska olette eronneet. Ilmoitat selkeäsi että hän on tervetullut hakemaan lapsen sovittuina aikoina mutta sun luona ei oleskella. Tai sitten ilmoitat että tapaamiset ovat jäissä kunnes hemmolla on oma luukku. Ja siten pidät noista kiinni vaikka se kuinka ulisisi oven takana.Oma vikas jos olet antanut liikaa periksi mieslapselle.
Hah, toi nyt on vaan miehen juoni pysyä kiinni sinun elämässäsi. Ryhdistäydy, nainen! Sulla ei ole mitään velvoitetta päästää eksää kynnyksesi yli. Joustavuuttasi käytetään hyväksi törkeästi. Menkööt ulkoilemaan lapsen kanssa ellei ole kotia.
Onko lapsen etu hermostunut ja pahantuulinen äiti?
Kyllä se ylimielisyyttä vaatii, että pystyy katsomaan asiakseen arvostelemaan (vaikka sitten säälien) toisten elinoloja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ylimielisyyttä vaatii, että pystyy katsomaan asiakseen arvostelemaan (vaikka sitten säälien) toisten elinoloja.
Kuule, ihan realismi ja kokemus kymmenien vastaavien tapausten seuraamisesta vierestä riittää. Ylimielisyyttä ei tarvita.
Mua ei haittaa se että mies on täälä lapsen kanssa kun olen iltavuorossa kunhan lähtee nupisematta kun tulen. Näin lapsi saa olla kotona ja saadaan aamulla rauhassa herätä ja olla yhdessä. Mutta tuo että muutkin tapaamiset on täälä nii saa veren kiehumaan. Mies ei myöskään ymmärrä miksi ei esimerkiksi saa tulla mukaan serkkuni rippijuhliin. Tai miksi en halua tehdä kaikkea yhdessä. Ja hänen mielestään en ajattele lapsen etua kun en halua palata yhteen, koska kyllähän lapsi sitä haluaisi. Ap
Minun mielestäni jos rakastaa nii. Paljon että tekee kakaran, silloin pitää olla tahtoa hoitaa ongelmat muilla tavoin kuin rikkomalla perhe!
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni jos rakastaa nii. Paljon että tekee kakaran, silloin pitää olla tahtoa hoitaa ongelmat muilla tavoin kuin rikkomalla perhe!
Aina elämä ei mee niinku suunnittelee..
Mikähän oli ap:n syy eroon? Tylsistyi mieheen?
Itse toimin oman eroni aikaan kuten ap:n mies, koska elättelin toiveita siitä ettei välirikko olisi lopullinen. Ex-vaimo oli kuitenkin päättänyt toisin ja sai sitten yksi kaunis päivä oikein kunnon raivarit kun tulin tapaamaan lapsia ex-appivanhempien luokse (heidän luvallaan). Puhui rajojen asettamisesta, samalla tavalla kuin joku joka täällä tuossa aiemmin vaahtosi, ja ettei minulla ole asiaa enää hänen elinpiiriinsä. Tästä vähän ajan päästä ex-appivanhemmat sitten peruivat vierailumahdollisuuden jollain (teko)syyllä, ymmärsin heti eksäni tilittäneen heillekin. Ei siinä mitään, ex-appivanhempiin on asialliset välit enkä syytä heitä.
Passitat miehen lapsen kanssa ulkoilemaan, heti kun tulee.
Ja sanot, että alkaa hommata omaa asuntoa.