Nolo ihastus

Ei kehtaa enää kohta näyttäytyä harrastuksessa. Siellä on mies, jota olen kuolannut jo pitkään tosi avoimesti. Siis tarkoittamatta olemasta niin ilmeinen, mutta minulla on huono pokerinaama ja kaikki tunteet näkyvät päälle päin. Kumpikin on varattuja, joten en ome tehnyt mitään asian eteen, enkä tietenkään mennyt juttelemaan tms. Mutta... mies on tietysti huomannut tunteeni ja nauraa minulle ihan avoimesti. Ei varmaan pahantahtoisesti vaan lienee imarreltu ja suunnattoman huvittunut. Myös muut vakkarina paikallakäyvät ovat huomanneet ja alkaneet tuijotella minua. Tämä on jo ihan sietämättömän noloa. Ikää on jo rutkasti, ei olla teinejä. Miten koota itsekunnioituksen rippeet? Olen kuin joku nolojen tilanteiden komediahahmo siellä jo. Onko harrastuksen lopettaminen ainoa mahdollisuus? Vai pitääkö vain purra hammasta ja hyväksyä tämä jo aika äärimmilleen kehittynyt nolous ja muiden huvittuneisuus?