Leukemia??
Oon ollu täs alkuvuodesta tosipaljon kipeenä on ollu flunssaa sitte influenssaa ja taas flunssaa on ollu viikko tai pari ku oon ollu ihan terve. Mulla on koulusta paljon poissaoloja ollu mut ne jotkut on vaa niitä etten oo jaksanu mennä enkä viitti sanoo sitä äitille ku se on huolestunu niinku luokanvalvoja ja terveydenhoitajakin ne yhessä päätti varata mulle ajan perus verenkuvaan ja kilpirauhasen vajaa toiminnan,sokerin ja suolan veren mittauksiin. Multa on siis katottu hemoglobiini ja oon ollu tulehdusarvoja mittaamassa pari kertaa aina on ollu ihan lievästi koholla. Pointti on se että tulehdukset ovat sinnikkäitä ja parantuvat vaikeasti. Oon ainoo joka epäilee mitään vakavaa, muut vaan sanoo että mun vastustuskyky on huonontunut huonojen elämäntapojen myötä joka on sinänsä totta koska syön epäsäännöllisesti ja joskus epäterveellisesti ja urheilen paljon. Ei ole mustelmia tai mitään verenvuotoja ollut. Yleiskunto on hyvä, ei ylimääräistä väsymystä. Mutta on ollut kerran tosikipeät jalat, se kesti sen 30min ja lääkkeellä parani. Oli siis molemmat jalat lonkasta polviin. Nyt on vähän selkäkipua ihan lievää. Loppuun haluun vielä sanoo että oon tosi vainoharhainen ja oon epäily kaikkia syöpiä ja hysteerisoin ja oon aina 100% varma että nyt mulla on oikeesti syöpä ja ketään muita ei huoleta vaan sanoo että oon luulosairas. Mutta nyt kun äiti varas mulle ne verikokeet nii se pysäytti mut miettii et mun muut epäilyt on ollu ihan turhia ja nyt oikeesti oon sairas. Oon puhunu näistä ammattilaiselle mutta ei se oo oikeen auttanu. monen mielestä tää kuulostaa turhalta mut mua ahdistaa ja toivon että joku auttaa!😭 oon siis 13v
Kommentit (5)
Taasko itket tästä jutusta? Olet luulosairas.
Oletko syönyt paljon antibiootteja? Vievät hyvän mikrobiston ja siinä menee about pari vuotta että on ennallaan. Niin se vain on että elimistö tarvitsee monipuolista ravintoa jotta jaksaa toimia. Myös nuoren ihmisen aineenvaihdunta on paljon vilkkaampaa ja keho tarvitsee paljon rakennusaineita kasvamista varten. Syö terveellisesti ja urheile, nyt tekemäsi valinnat tuntuvat sitten aikuisena ja voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vakavempia sairastumisia. Hyvä että pääset verikokeisiin, niistä kyllä selviää jos joku on hätänä.
Voin itse tässä kertoa että sain joku aika sitten syöpädiagnoosin ja tuli aika puun takaa mutta elämä jatkuu ja ei tässä auta muu kuin olla onnellinen joka päivästä ja nauttia. Hyvät on ennusteet mutta eipä sitä koskaan tiedä, olishan tässä kiva vielä 50 vuotta elellä. :)
Vierailija kirjoitti:
Oletko syönyt paljon antibiootteja? Vievät hyvän mikrobiston ja siinä menee about pari vuotta että on ennallaan. Niin se vain on että elimistö tarvitsee monipuolista ravintoa jotta jaksaa toimia. Myös nuoren ihmisen aineenvaihdunta on paljon vilkkaampaa ja keho tarvitsee paljon rakennusaineita kasvamista varten. Syö terveellisesti ja urheile, nyt tekemäsi valinnat tuntuvat sitten aikuisena ja voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vakavempia sairastumisia. Hyvä että pääset verikokeisiin, niistä kyllä selviää jos joku on hätänä.
Voin itse tässä kertoa että sain joku aika sitten syöpädiagnoosin ja tuli aika puun takaa mutta elämä jatkuu ja ei tässä auta muu kuin olla onnellinen joka päivästä ja nauttia. Hyvät on ennusteet mutta eipä sitä koskaan tiedä, olishan tässä kiva vielä 50 vuotta elellä. :)
Söin yhen kuurin joka loppu n. 2vk sitten ja nyt oon siis taas flunssassa. Mutta voimia sulle❤️
Leukemian oireita on mm. mustelmaherkkyys, todella väsynyt, vetämätön olo, nenäverenvuodot, pahoinvointisuus, eli oksentelee ja vatsakivut ja voimakas laihtuminen, kuumeilee koko ajan ja välillä runsasta hikoilua erit. öisin.
Mulla on myös toi sarauksien pelko hallinnut elämää aika paljon. Yleensä se pelko ja itsensä tutkiskelu alkoi aina kun oli muutakin stressiä. Mä sain hillittyä tilannetta sillä, että mä aloin katsoa mallia itseäni "järkevämmistä" ihmisistä. Eli aloin miettiä, että mitä "normaali" ihminen tekis tässä tilanteessa: antaisko se ajan kulua ja tarkkailis tätä luomea, möykkyä tms. kiinnittäiskö se edes huomioo siihen. Sitten mä aloin pohtia omaa touhuani realistisesti, että viime viikolla mä pelkäsin, että mulla on se ja se sairaus, tänään mä löysin itseltäni taas uuden sairauden, joten minkä niistä mä valitsen? Kolmas hyvä konsti oli, että "otin lomaa" itseni tarkkailusta ja pelkäämisestä. Tietoisesti päätin, etten ainakaan kuukauteen tarkkaile itseäni mitenkään ja keksi itselleni sairauksia. Lopetan heti sairauksien pohtimisen ja jatkan sitten kuukauden päästä pohtia niitä uudestaan. Se olikin niin miellyttävää olla "lomalla", että päätin jatkaa sitä. Huomasin, että tulen vallan hyvin toimeen ilman että, pelkään ja pohdin sairauksia. Jätä myös kaikki sairauksia koskevat netti-sivut ja telkkariohjelmat väliin ja keksi jotain hauskempaa puuhaa.