Onko muilla puolisoa joka EI vaan osaa keskustella asioista, varsinkin kipeät ja vaikeat asiat kuitataan suurinpiirtein olankohautuksella....
....tai ne vain "lakaistaan maton alle." Ja ennemmin vaikka erotaankin kuin prkl keskustellaan!
Mistä ihmeestä tämmönen johtuu?!
Nimim. Tuppisuun vaimo 🤐
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Mä oon sellainen. Terv. tuppisuu
Miksi?!
Ap
On joo. Vakiokommentteja mieheltäni vaikeisiin asioihin:
-"tarviiko kaikesta jauhaa" (ennen kuin on ehditty puhua edes kahta lausetta aiheesta)
-"minun puolestani asia on loppuunkäsitelty" (vaikka ei käsitelty sitä vielä ollenkaan eikä kumpikaan tiedä toisen kantaa tai mielipidettä vielä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon sellainen. Terv. tuppisuu
Miksi?!
Ap
Olipa raivokas kysymys. Mitäpä itse kuvittelet? Johtuisko vaikka siitä, että en osaa puhua asioistani?
Miksi asioista sitten pitäisi jauhaa?
Joo, on näitä enemmänkin. Minun mies joko hyökkää (älä s**tana aina valita tms.) tai pakenee (menee toiseen huoneeseen katsomaan telkkaria tai painuu pihalle) ja hyvässä lykyssä mököttää monta päivää. Useimmiten siis hermostuu ja/tai suuttuu kun yrittää ottaa jonkun vaikean asian käsittelyyn. Huoh!
Miten hemmetti te naiset pariudutte tällasten miesten kanssa? Ja te luulette vielä, että sellanen mies on miehekäs mikä jöröttää ja lutkuttaa paskamahallaan olutta? :D
Vierailija kirjoitti:
Miksi asioista sitten pitäisi jauhaa?
Joskus vaan täytyy.
Miesvainaani oli tuollainen. Mistään ei saanut keskustella. Keskusteltiin lähinnä säistä.. Erokorttia tosiaan vilauteltiin herkästi, jos olisin halunnut puhua meistä.
Taitaa olla yleinen vitsaus miehillä. Eivät pidä "vatvomisesta".
Vierailija kirjoitti:
Miten hemmetti te naiset pariudutte tällasten miesten kanssa? Ja te luulette vielä, että sellanen mies on miehekäs mikä jöröttää ja lutkuttaa paskamahallaan olutta? :D
Oikein hyvä kysymys! 😂. En osaa vastata?
En olisi ottanut sellaista puolisoa. Ja jos puolisoni muuttuisi sellaiseksi, en jatkaisi parisuhdetta sen kanssa. Parisuhteessa pitää puhua asioista.
Miten olet mennyt naimisiin tuppisuun kanssa? Vai tuliko tuppisuu häiden jälkeen?
Tuppisuun pakottaminen puhumaan on henkistä väkivaltaa.
Miehellä on vähän tällaista piirrettä. Mitään suurta kriisiä ei ole ollut, mutta kaikesta negatiivisesta keskustelu on hyvin vaikeaa. Esim. Riitoja ei pysty selvittämään, kun mies sulkeutuu täysin. Ihan sama mitä minä sanon, kysyn tai vaikka huudan, niin vastassa on miehen puolelta pelkkä hiljaisuus. Hänelle ei ole mikään ongelma mennä riidoissa nukkumaan, minusta se taas on kamalaa. Yleensä suostuu sanomaan sen verran, ettei jaksa keskustella tästä just nyt. Saattaa mennä pari päivääkin, että mies vain käyttäytyy niin kuin mitään ei olisi, ja minä kihisen kiukusta, kun toinen ei suostu keskustelemaan ja selvittämään riidan aihetta. Kiukkuni tietysti vain kasvaa sitä mukaa mitä pudempään homma jatkuu. Sitten jossain vaiheessa mies yllättäin pyytää anteeksi, tai selittää oman kantansa hyvin vähäsanaisesti. Ristiriitaista tästä tekee vielä se, että toisinaan jos en ole vihainen, mutta sanon jotain kovemmalla äänensävyllä vaikka ihan vahingossa, niin mies alkaa ärjyä, että mitä oikein raivoan, mistä olen vihainen.. tosi tilanteessa taas ei reagoi ”raivoamiseeni” mitenkään.. niin ja olen todella todella harvoin vihainen oikeasti mistään.
Mä juttelen mielummin mukavista asioista!
Vierailija kirjoitti:
Miten hemmetti te naiset pariudutte tällasten miesten kanssa? Ja te luulette vielä, että sellanen mies on miehekäs mikä jöröttää ja lutkuttaa paskamahallaan olutta? :D
Entäs me naiset, jotka emme osaa puhua vaikeista asioista?
Täällä on tuo olankohautus ihan kirjaimellisesti käytössä. Ja se tulee heti, kun kysyy jotain vaikeampaa kuin "onko sinulla jo nälkä". Ja joskus tuo nälästä kysyminenkin saa aikaan olankohautuksen.
Sanoo itse, että vaikeista asioista puhuminen on vaikeaa tai mahdotonta. Mutta se ei ole minulle selvinnyt, että mistä tuo johtuu. Mutta aika lailla sitä mieltä olen, että jotain lapsuuden olosuhteissa on tuon aiheuttanut.
Vierailija kirjoitti:
On joo. Vakiokommentteja mieheltäni vaikeisiin asioihin:
-"tarviiko kaikesta jauhaa" (ennen kuin on ehditty puhua edes kahta lausetta aiheesta)
-"minun puolestani asia on loppuunkäsitelty" (vaikka ei käsitelty sitä vielä ollenkaan eikä kumpikaan tiedä toisen kantaa tai mielipidettä vielä)
No juuri näin!
Ap
On joo. Pitkään pidin ihan tunnevammaisena, kun oletin sen hiljaisuuden olevan sellaista "Ihan sama, ei kiinnosta" -asennetta.
Nyt sitten kahdeksan vuoden aikana olen viimein oppinut, ettei mies vaan osaa puhua noista asioista. Tai siis että kyllä hän kuuntelee, mutta hän ei vain tiedä mitä sanoa. Joten tyydyn nykyään siihen, että mieltä painavissa asioissa pidän sen parin minuutin monologin miehen nyökkäillessä välillä hyvin ymmärtäväisen näköisenä :D
Mä oon sellainen. Terv. tuppisuu