Väite että "mykkäkoulu" (siis niin hirveä asia kuin HILJAISUUS) on henkistä väkivaltaa...

Sua ei ookaan vähään aikaan näkynyt.

Vieläkö ilkeät ekstrovertit moikkaavat ilkkeyttään julkisissa kulkuvälineissä vieden kaiken energiasi?

Vierailija kirjoitti:

Ekstrovertit ovat siis nyt keksineet, että on pakko puhua. Hienoa, milloinkohan alkavat laittaa introverttejä keskitysleireille suojellakseen itseään tuolta hiljaisuuden henkiseltä väkivallalta...

Älä leiki tyhmää. Tiedät tasan tarkkaan mitä mykkäkoululla tarkoitetaan.

Se että on hiljainen muuten vaan on ihan eri asia kuin se että ei suostu sanomaan puolisolleen/muille yhtään mitään siksi että on vihainen.

Mykkäkouluun kuuluu myös monenlaista muuta oheistoimintoa, kuten esim. ovien kolisuttelua, äänekästä huokailua ja kädet sylissä hämärässä istuskelua keittiössä sillä aikaa kun muut esim. istuvat aterialla.  Tätä kun parikin viikkoa kestää, niin kyllä se alkaa ottaa aivoon. 

Vierailija kirjoitti:

Sua ei ookaan vähään aikaan näkynyt.

Se on ollut pitämässä mykkäkoulua.

Voin kertoo, et tuntuu aika pahalta, kun kysyt täysin tavallisia asioita mieheltäsi ja se ignooraa sut totaalisesti, päivästä toiseen, ilman syytä. Miksi helkkarissa ei voi vastata siihen, että tarviitko kaupasta jotain? Tai onkohan tää sähkölasku jo maksettu? Ei edes katsettakaan tähän suuntaan. Sit kun toistat kysymyksen, kun aattelen, ettei kuullut, niin tiuskitaan no vittu, joojoo! Kun joku pahainen teinipoika. Siinä alkaa ajallaan päässään kelaamaan, et teinkö jotain väärin, olenko tyhmä, kun kysyin tätä ja vielä pidemmällä ajalla itsetunto murenee. Hitto, että ottaa tollanen käytös päähän.

Vierailija kirjoitti:

Ekstrovertit ovat siis nyt keksineet, että on pakko puhua. Hienoa, milloinkohan alkavat laittaa introverttejä keskitysleireille suojellakseen itseään tuolta hiljaisuuden henkiseltä väkivallalta...

Sulla on termit sekaisin. Introverttiudella ja mykkäkoululla, jossa tarkoituksellisesti ja tietoisesti kieltäydytään keskustelemasta puolison kanssa eripuraa aiheuttavasta asiasta ei ole mitään tekemistä keskenään. Ilmeisesti   myös sanan "introvertti" merkitys on sinulle hämärä koska  käytät sanaa ihan väärässä paikassa.

Mykkäkoulu ON henkistä väkivaltaa.Mykkäkoulu ei  tarkoita samaa kuin hiljaisuus.Mykkäkoululla eli  toisen kanssa keskustelusta kieltäytymällä ei saavuta mitään  eikä  siitä ole mitään hyötyä. Olen itse introvertti  ja nautin toisinaan hiljaisuudesta. Parisuhdettani en aio vaarantaa mököttämällä vaikka työn alla olisi kovastikin erimielisyyksiä aiheuttava juttu. Se vaan pitää käsitellä pois. Toisen jättäminen vaille vastausta ja viikkokausien mököttäminen jos ei saa tahtoaan läpi  on törkeää käytöstä ja vallankäyttöä, ei  introverttiyttä.

Oletko tosissasi?

Mykkäkoulu on eri asia kuin hiljainen luonne. Hiljaisuudessa ja introverttiydessä ei ole mitään pahaa. Sen sijaan mykkäkoulu eli puhumasta kieltäytyminen suuttuneena on epäkypsää käytöstä. Se todellakin on eräänlaista henkistä väkivaltaa, huomionhakua ja vallankäyttöä. 

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkouluun kuuluu myös monenlaista muuta oheistoimintoa, kuten esim. ovien kolisuttelua, äänekästä huokailua ja kädet sylissä hämärässä istuskelua keittiössä sillä aikaa kun muut esim. istuvat aterialla.  Tätä kun parikin viikkoa kestää, niin kyllä se alkaa ottaa aivoon. 

Sellaiset voi laittaa ulkoruokintaan.Niinku  24h mököttämisen alkamisesta.

Mä olen introvertti, mutta en pidä mykkäkouluja.

Se että ihmisten seurassa oleminen vie voimat ei ole sama asia kuin hiljaa murjottaminen kun kaikille helpompaa olis puhua auki että missä vika ja mitä sille pitäis tehdä

Se, että mielenosoituksellisesti kieltäytyy puhumasta toiselle/toisille ja tahallaan passiivisaggressiivisesti hankaloittaa elämää on aikalailla eri asia, kuin se että on vähän vähemmän äänekäs ja menevä ihminen.

Äläpä viisastele mykkäkoululla. Jokainen lapsi, jonka vanhempi on pitänyt satunnaisen säännöllisesti viikon mykkäkouluja, tietää kyllä, miten asia kylmää mieltä vielä aikuisenakin. 😥

Meillä ei harrasteta mykkäkoulua kumpainenkaan. Tosin mun lapsuudenkodissa se oli normiarkea. Pisimmät hiljaisuudet taisi olla luokkaa kolme kuukautta. Itsellä siis on runsaastikin harjaannusta asiaan ja tietty se introverttius siinä vielä osansa tekee, koskapa en pelkää hiljaisuutta. Mun mies on ekstrovertti ja kun hänellä keittää yli hän antaa sen kuulua ja sitten mököttää jonkun 10 minuuttia. Sen pitempään hän ei pysty olemaan hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen introvertti, mutta en pidä mykkäkouluja.

Minulla on introvertti mies, joka osaa pitää myös mykkäkouluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekstrovertit ovat siis nyt keksineet, että on pakko puhua. Hienoa, milloinkohan alkavat laittaa introverttejä keskitysleireille suojellakseen itseään tuolta hiljaisuuden henkiseltä väkivallalta...

Sulla on termit sekaisin. Introverttiudella ja mykkäkoululla, jossa tarkoituksellisesti ja tietoisesti kieltäydytään keskustelemasta puolison kanssa eripuraa aiheuttavasta asiasta ei ole mitään tekemistä keskenään. Ilmeisesti   myös sanan "introvertti" merkitys on sinulle hämärä koska  käytät sanaa ihan väärässä paikassa.

Mykkäkoulu ON henkistä väkivaltaa.Mykkäkoulu ei  tarkoita samaa kuin hiljaisuus.Mykkäkoululla eli  toisen kanssa keskustelusta kieltäytymällä ei saavuta mitään  eikä  siitä ole mitään hyötyä. Olen itse introvertti  ja nautin toisinaan hiljaisuudesta. Parisuhdettani en aio vaarantaa mököttämällä vaikka työn alla olisi kovastikin erimielisyyksiä aiheuttava juttu. Se vaan pitää käsitellä pois. Toisen jättäminen vaille vastausta ja viikkokausien mököttäminen jos ei saa tahtoaan läpi  on törkeää käytöstä ja vallankäyttöä, ei  introverttiyttä.

Osaatteko sitten määritellä missä ajassa ja millä tavalla puheliaampi tai ei-suuttunut puoliso voisi oikeutetusti pakottaa suuttuneen keskustelemaan vasten tahtoaan? Ihmisellä ei siis saa olla oikeutta olla suuttunut ja hiljainen vaan lyhyt vihaisella on oikeus pakottaa toinen keskusteluun?

Vierailija kirjoitti:

Äläpä viisastele mykkäkoululla. Jokainen lapsi, jonka vanhempi on pitänyt satunnaisen säännöllisesti viikon mykkäkouluja, tietää kyllä, miten asia kylmää mieltä vielä aikuisenakin. 😥

Mulle se oli lähinnä helpottavaa.

Ei tarvinnut kuunnella sitä normaalia valitusta ja jurnutusta siitä kuinka kaikki oli aina huonosti. Normaalisti sain kuunnella juttuja siitä mikä ennen on ollut huonosti ja mikä nyt on huonosti ja mitä uhkia pitää tulevaisuudessa pelätä.

Sain kuulla mm. kuinka äidin sisko sai hienommat luistimet kuin äitini. Se sisko oli kuollut jo ennen syntymääni, mutta luistimista piti silti olla kateellinen. Ja kuinka joku koulukaveri oli katsonut pahasti 20 vuotta sitten. Kuinka mies (siis isäni) oli huono ja vääränlainen ja kuinka naimisiin meneminen oli ollut hirveän suuri virhe, ja miten äiti ottaa eron sitten kun lapset on isoja.

Mykkäkoulu oli aina suuri helpotus.