Kaverin vauva ei kiinnosta
Auttakaa mammat, tässä tilanteessa on varmaan ollut jokainen. Kaveri sai vauvan muutama kuukausi sitten. Olen hurja onnellinen perheen puolesta ja olin jo varautunut, ettei kaverista kuulu vähään aikaan kun asettuvan pojan kanssa kotiin ja viettävät perhearkea. Mutta vielä mitä. Nyt saan lähes päivittäin vauvakuvia ja videoita häneltä, eikä oikeasti jaksa kauheasti kiinnostaa. Jotain on pakko kommentoida, mutta oikeasti tekisi mieli vain olla vähän aikaa niinkuin koko vauvaa ei olisi. Ja tietenkin jokaisille treffeille pitää ottaa vauva mukaan, vaikka mies olisi kotona. Kaikki perheelliset eivät onneksi ole samanlaiseksi muuttuneet, mutta miten nyt toimia tämän yhden kanssa? Luulin, että esittämällä riittävästi kiinnostunutta, saisin hänet huomaamaan kuinka meidän keskusteluaiheet pyörii vain vauvassa, mutta taisin vain heittää vettä myllyyn. Voiko asiasta puhua suoraan loukkaamatta ketään?
Kommentit (46)
Mun ystävällä on vauva ja onneksi meillä on muutakin puhuttavaa. Tietää sen itsekin, että ei kukaan jaksa pelkkiä vauvapuheita.
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävällä on vauva ja onneksi meillä on muutakin puhuttavaa. Tietää sen itsekin, että ei kukaan jaksa pelkkiä vauvapuheita.
Onneksi kaikki ei muutukaan kotihöperöksi. Luulin, että vauva-arjen keskellä kaipaisi kuka tahansa muuta keskusteltavaa, mutta ehkä näin ei kaikilla ole. Voisihan sitä aloittaa vaikka parin viikon somelakon, jos hän keksii sillä välin jonkun muun kenelle laitella videoita...ap
Samaa mieltä, ei muakaan ole kiinnostanut. Mutta jokusen vuoden kuluttua äidille tulee tarve muihin aikuisiin ja olenkin saanut ystäväni takaisin!
Vastaile silleen "joo" "heh" "kiva" tyylisesti niin ehkä tajuaa.
Ei minuakaan kiinnosta muiden penikoiminen. Olen jättänyt ystäväni vauva-ajaksi ja ottanut takaisin sen jälkeen, kun heillä taas pää pelaa. Kun itse sain vauvan, varoin visusti sanomasta hänestä yhtään mitään oma-aloitteisesti, ja jos kaveri kysyi, vastasin nopeasti ja siirryin muihin aiheisiin.
Ei vauvojen äitien kuulu edes nähdä kavereitaan. Heidän kuuluu olla kotona lapsen kanssa.
Tää olisi voinut olla niiiiiiiin mun kirjoittama! Tai no itselläni on pari lasta, mutta silti surettaa "lapsiin menetetyt" ystävyydet. Tuntuu niin pahalta, kun pääset vaippavuorten keskeltä tapaamaan hyvää ystävää, ja sitten pitäisikin jauhaa vaan vauvoista, pas*asta ja soseista. Miksei vaan voida olla niin kuin ennen? Miehelläni ei tätä samaa ongelmaa ole. Hänellä ystävyyssuhteet ovat jatkuneet vauvojen jälkeen entisellään.
Ja toki lapsista on välillä mukava keskustella, mutta näistä tulee yleensä juteltua äippäloman aikana tutuiksi tulleiden kanssa, joilla samanikäisiä lapsia. Toki heidänkin kanssa parasta jutella jostain ihan muusta :D
Tunnen välillä olevani outo äiti. Rakastan lapsiani yli kaiken, mutta janoan muuta kaiken vastapainoksi.
Toinen ärsyttävien ryhmä on mummot. Joo-o, ihan kiva, mutta ei pätkääkään kiinnosta teidän lapsenlapset, mutta niistä jaksetaan jauhaa koko tapaamisen ajan.
Itselläkin on, mutta tajuan ettei vois vähempää kiinnostaa muita.
Käyty aikoinaan kaikki ikäryhmät jo omien kanssa, eikä yksikään jonkun tenavan tekeminen ole niin ainutkertaista, että kiinnostaisi.
Ei sitä vauvaa noin vaan jätetä parikuukautisena kotiin isälleen, sillä äiti on lapsen ruokavarasto.
Jos ei voi jättää kotiin ilman äitiä, niin pysyisi sitten äitikin kotona ja ottaisi sitten yhteyttä kun muutkin asiat kuin vaipat ja soseet kiinnostaa. Niinhän ap just kirjoitti.
Vierailija kirjoitti:
Toinen ärsyttävien ryhmä on mummot. Joo-o, ihan kiva, mutta ei pätkääkään kiinnosta teidän lapsenlapset, mutta niistä jaksetaan jauhaa koko tapaamisen ajan.
Itselläkin on, mutta tajuan ettei vois vähempää kiinnostaa muita.
Käyty aikoinaan kaikki ikäryhmät jo omien kanssa, eikä yksikään jonkun tenavan tekeminen ole niin ainutkertaista, että kiinnostaisi.
Itsekin kahden lapsen mummina allekirjoitan täysin tuo mummojutun!! Älypuhelimien aikaan esim. meidän senioreiden lounastapaamiset menevät välillä liiallisuuksiin kun katsot mitä pete-liisat taas ovat tehneet,katso nyt miten suloinen ym ym :( "Parasta" oli kun eräs mummo kertoi juurtajaksain lapsenlapsen (3v) ummetuksesta ja miten hän antoi peräruiskeen.....Hyvää ruokahalua ! Oli kiva nähdä !
Tuskin sekään on sinusta kiinnostunut.
En uskonut että tällaista tapahtuu mutta kyllä... Kun kaverin lapsi oli vielä vauva, kaveri kertoi minkäväristä kakkaa tulee kun vauva on syönyt sitä ja minkäväristä kun syönyt tätä. :-DD Hän oli meillä käymässä ja oltiin ruokapöydässä, siitä kai se kakan väri tuli mieleen....
Surullista. Minun isäni odottaa koko viikon, jotta pääsee kertomaan hoitajalleen lapsenlapsiensa saavutuksista ja näyttämään kuvia. Mutta hoitajaa saattaakin vituttaa, kun ei ole hänen kiinnostuksensa aihe. Minulla on vauva. Toivottavasti en ole puhunu hänestä kellekään jota ei kiinnosta, koska vittuako minun kiinnostuksen aiheet kiinnostavat ketään. Ei tässä neljän seinän sisällä paljon puheenaiheita synny ja tämä on nyt elämääni. ystäväni baarireissut ja miesongelmathan on tietysti tärkeämpiä. Vaikka se aihe ei olekaan punainen vaate, niinkuin vauvat. Kyllä ihmiset on pahoja. Tosi ystävä, kun ei voi olla onnellinen toisen puolesta
Hei, tuo on paha paikka saada sanottua jotain niin ettei äiti loukkaannu. 2 kk vauva-arkea on niin uutuutta ettei vanhemmat edes itse halua muuta kuin uppoutua siihen ja samalla upottaa ympäristöä.
Kyllä vauvaa imettävä äiti voi lähteä ulos, ilman vauvaa. Rintapumppuakaan ei tarvitse ostaa, koska rinnat voi lypsää käsin. On kyse tahtooko poistua vauvan luota, eikä kumpikaan valinta ole väärin.
Kannattaa alkaa pyytää ystävä mukaan. Ja kysellä hoitaako isä lastaan. Rohkaista.
Pyydä ystävä mukaan vaikka lenkille kanssasi kahden. Aluksi vaan lyhyesti. Kyllä se aika vähitellen pitenee.
Kuuntele niitä juttuja vauvasta. Se on kuitenkin hänen uusi elämä. Voit kääntää keskustelut uusiin aiheisiin. Mutta aluksi hän varmasti tahtomattaan alkaa taas puhua lapsestaan.
Me äidit ollaan sellaisia huomaamattammekin että otetaan lapsi puheeksi. Sain oman esikoiseni 24- vuotiaana ja kaverit sitä monesti sanoi että paljonkohan puhut lapsesta meille ja se tuntui hiukan pahalta, koitan yhä tavatessa näitä ystäviä välttää puhumasta lapsistani koska heillä ei ole lapsia.
Minusta ystävä kuuntelee toisen arkea, vaikka ei itsellään samanlainen ole.
Sano sille suoraan, että mua ei kiinnosta sun vauva, niin katsotaan, miten kauan sinulla on enää tuo ystävä. Mietipä itse, jos ystäväsi sanoisi, että pidä parisuhdeongelmasi omana tietonasi, tai älä jauha siitä äitisi sairaudesta tai ihastuksesta tai työpaikan ongelmista. Niin. Mieti sitä.
No siis joo kyllä minuakin, kahden lapsen äitiä, ärsyttää jos joku puhuu vain lapsistaan aina kun tavataan.
Mutta siis ap:n ystävä on saanut lapsen pari kuukautta sitten? On täysin normaalia jos ystävän elämä pyörii nyt sen vauvan ympärillä. Ihan jo hormoonit vaikuttaa äitiin sillä tavalla ja esim. ero vauvasta voi olla todella vaikeaa vielä tuossa kohtaa, vaikka siellä olis isät, mammat ja mummit reservissä odottamassa.
Hyvä ystävä kyllä mielestäni pystyy sen vauvavuoden sinnittelemään toisen vauvakuplaa. Jos kaveri puhuu vain lapsensa kakasta vielä silloinkin kun lapsi on 3v niin sitten vähän huolestuisin.
Mä en ole koskaan ollut kiinnostunut muiden vauvoista, joten mä vaihdan sujuvasti keskustelun aihetta "niin vauvan kuulumiset onkin jo kuultu, mitäs sulle kuuluu?"
Jotkut vaan hurahtaa lapseensa niin totaalisesti, että yök. Pikku hiljaa sitten lipuvat taustalle ja ehkä jossain vaiheessa palailee elämään takaisin tai ei.