Miksi Suomi välttyi Musta surma epidemialta?
Kommentit (33)
Eihän välttynyt. Helsingissä on edelleen ruttopuisto, jonne on haudattu mustan surman uhreja. Helsingissä kuoli kyseiseen tautiin yli puolet kaupungin asukkaista.
Ei välttämättä säilynytkään. Musta surma eli paiserutto lienee ulottunut Suomeenkin 1300-luvun puolivälissä ja se on mahdollisesti autioittanut täällä silloisia yhdyskuntia.
Kirjallisia tietoja Suomessa riehuneista kulkutaudeista on säilynyt vasta 1500-luvulta alkaen. Vakavia kulkutauteja ei osattu suinkaan aina erottaa toisistaan ja niistä käytettiinkin useimmiten nimitystä rutto.
Ruttoa ilmoitetaan esiintyneen maassamme mm. vuosina 1564–1565, 1570–1571, 1588, 1603, 1629 ja 1657, joista ainakin viimeinen epidemia oli ilmeisesti paiseruton aiheuttama.
Koska meillä on yleinen se geenimuunnos joka suojelee muutamalta muultakin taudilta. Tai ne joilla oli se, säilyivät hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän välttynyt. Helsingissä on edelleen ruttopuisto, jonne on haudattu mustan surman uhreja. Helsingissä kuoli kyseiseen tautiin yli puolet kaupungin asukkaista.
Ruttopuisto ei liity mustaan surmaan, vaan myöhempään ruttoon.
1300luvulla pidettiin rajat kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä säilynytkään. Musta surma eli paiserutto lienee ulottunut Suomeenkin 1300-luvun puolivälissä ja se on mahdollisesti autioittanut täällä silloisia yhdyskuntia.
Kirjallisia tietoja Suomessa riehuneista kulkutaudeista on säilynyt vasta 1500-luvulta alkaen. Vakavia kulkutauteja ei osattu suinkaan aina erottaa toisistaan ja niistä käytettiinkin useimmiten nimitystä rutto.
Ruttoa ilmoitetaan esiintyneen maassamme mm. vuosina 1564–1565, 1570–1571, 1588, 1603, 1629 ja 1657, joista ainakin viimeinen epidemia oli ilmeisesti paiseruton aiheuttama.
Sitäkin on muistaakseni epäilty, että jos musta surma levisi myös Suomeen, se olisi levinnyt nimenomaan idästä eikä lännestä.
Vierailija kirjoitti:
1300luvulla pidettiin rajat kiinni.
Ei pidetty, silloinkin länsiraja vuoti, vaikka eräskin Lalli laittoi kirveineen pystyyn henkilökohtaisen rajat kiinni -mielenosoituksen.
Suomessa taisi olla tuolloin alle 70 000 ihmistä. Harva teki kauppaa suomalaisten kanssa ja asuttiin syrjässä. Jos ihmisiä kuoli ruttoon niin olivat kuitenkin yksittäistä "kyliä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä säilynytkään. Musta surma eli paiserutto lienee ulottunut Suomeenkin 1300-luvun puolivälissä ja se on mahdollisesti autioittanut täällä silloisia yhdyskuntia.
Kirjallisia tietoja Suomessa riehuneista kulkutaudeista on säilynyt vasta 1500-luvulta alkaen. Vakavia kulkutauteja ei osattu suinkaan aina erottaa toisistaan ja niistä käytettiinkin useimmiten nimitystä rutto.
Ruttoa ilmoitetaan esiintyneen maassamme mm. vuosina 1564–1565, 1570–1571, 1588, 1603, 1629 ja 1657, joista ainakin viimeinen epidemia oli ilmeisesti paiseruton aiheuttama.Sitäkin on muistaakseni epäilty, että jos musta surma levisi myös Suomeen, se olisi levinnyt nimenomaan idästä eikä lännestä.
Epäilyksiä on toki vuosisatojen varrella esitetty aina sen mukaan, kuka on vallassa ja ketä vastaan soditaan. Kauppaa kuitenkin käytiin itään, länteen ja etelään, laivoja ja kauppakaravaaneja kulki, ja niiden mukana rottia ym. taudinkantajia.
Syrjäinen sijainti ja todella pieni aikaikkuna, jolloin levittäjät(rotat) olisivat voineet tuoda sen mukanaan. Siis jos keskimäärin 4 kk oli vesiväylät siihen aikaan auki.
Ei säilynyt. Mutta keskiajalla Suomessa asui vähän ihmisiä ja harvassa, joten samanlaisia absoluuttisia määriä täällä ei tietenkään kuollut kuin tiheästi asutussa Keski-Euroopassa.
Ja tässä tuon toisen käyttämä lähde. Kannattaisi aina ilmoittaa lähde, eikä copypastettaa tietoa niin, että väittää sitä omakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1300luvulla pidettiin rajat kiinni.
Ei pidetty, silloinkin länsiraja vuoti, vaikka eräskin Lalli laittoi kirveineen pystyyn henkilökohtaisen rajat kiinni -mielenosoituksen.
Mutta ei sentään neegkereitä vuotanut.
Ei Suomi välttynyt Mustala Surmalta, mutta toki täällä taudin etenemistä hidastivat etenkin kaksi tekijää ts. pieni ihmisten määrä ja suure välimatkat. Liikkuvuus oli kuitenkin aika erilaista täällä kuin Euroopassa muuten tuohon aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa taisi olla tuolloin alle 70 000 ihmistä. Harva teki kauppaa suomalaisten kanssa ja asuttiin syrjässä. Jos ihmisiä kuoli ruttoon niin olivat kuitenkin yksittäistä "kyliä".
Unohda jo se vilkunalainen myytti metsäsuomalaisista, joiden suurta hupia oli mäiskiä toisiaan kirveellä päähän aina kun purossa lillui lastu. Suomesta on aina käyty kauppaa ja muuta kanssakäymistä kaukomaiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1300luvulla pidettiin rajat kiinni.
Ei pidetty, silloinkin länsiraja vuoti, vaikka eräskin Lalli laittoi kirveineen pystyyn henkilökohtaisen rajat kiinni -mielenosoituksen.
Mutta ei sentään neegkereitä vuotanut.
Tämä voi tulla sinulle yllätyksenä, älä vain järkyty, mutta paiseruton nimi "musta surma" ei viittaa kantajansa ihonväriin.
Koska ihmiset oppii ettei av-palsta ole google.
Sitä ei taideta ihan tietää, kuinka paljon musta surma vaikutti Suomeen. Tiedon vähyys johtuu varmaan osittain siitä, että suurin osa Suomen keskiaikaisista lähteistä paloi vuonna 1827, kun Turun yliopiston kirjasto paloi muun kaupungin mukana ja mitään siellä sillä hetkellä olleista kirjoista yms. ei ehditty pelastaa...
Musta surma on mahdollisesti osunut keskiajan lämpimän ajanjakson lopulle, jolloin myös Suomessa ilmasto oli lämpimämpi. Siis mahdollisesti, täyttä varmuutta tästä ei ole. Todennäköisin syy oli Suomen syrjäinen sijainti ja harva asutus. Toisaalta Suomessakin on ollut erilaisia kulkutauteja, joten tämäkään selitys ei ole täysin aukoton.