Tunnetteko ihmisiä, jotka ovat vaihtaneet etu- ja sukunimensä?

Tunnen. Kaksi.

Molemmat ottivat eron jälkeen äitinsä tyttönimen, ja samalla vaihtoivat etunimensä.

Tietääkseni on vähän pakkokin keksiä joku ihan outo sukunimi, jos ei ota äidin tyttönimeä. Miten se nimilaki menikään? Muistaakseni mitään käytössä olevaa sukunimeä ei saa ottaa omaan käyttöön, eli on keksittävä ihan uusi tai sitten se äidin nimi käyttöön. Etunimi voikin olla mikä vaan hyväksytty nimi.

Isoäidin tyttönimen voi ottaa

Minä olen varmaan se epävakaa, ja vaihdoin etunimeni. Tietääkseni sukunimenkin voi vaihtaa mihin tahansa joka on ollut esim. 5 sukupolvea aiemmin käytössä.

"Omasta suvusta nimiä saa poimia viiden sukupolven ajalta, mutta muiden suvut on jätettävä rauhaan.

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa, onko nimi käytössä.

– Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa, onko nimi käytössä. Jos kaikki kategoriat näyttävät palvelussa nollaa, eikä sukunimi ole ollut 20 vuoteen käytössä, voi sen saada itselleen, kertoo tarkastaja Kristian Hakanen Lounais-Suomen maistraatista."

https://yle.fi/uutiset/3-9412431

Sukunimeä en vaihtanut, vaikka sekin on käynyt joskus mielessä, oma sukunimeni tosin on vaihdettu joskus 1900-luvun alussa, jolloin se oli hyvin tavallista. Eli harkitsin paluuta siihen ns. oikeaankin joskus. Tai kuinka kauan se nyt onkaan käytössä ollut, koska tuolloin niitä vaihdettiin kai tuon tuosta.

Lisään vielä että nyt kai pidetään hienosteluna sitä nimen vaihtamista vaikkapa ruotsinkieliseen, kun taas ennen oli päinvastoin:

"Nimien suomalaistamisella tarkoitetaan Suomessa kansallisaatteen hengessä tapahtunutta liikettä, jossa muita kuin suomenkielisiä, yleensä ruotsinkielisiä sukunimiä muutettiin suomenkielisiksi. Jotkut suomensivat samalla myös etunimensä.

Fennomaanit pitivät tärkeänä, että suomalaisilla pitäisi olla suomenkieliset sukunimet. Säätyläisillä yleisten vieraskielisten sukunimien suomalaistaminen muodostuikin 1900-luvun alkupuolella ajoittain suoranaiseksi joukkoliikkeeksi, ja varsinkin suuressa nimenmuutoksessa vuosina 1906 ja 1935 kymmenettuhannet ihmiset omaksuivat suomenkielisen sukunimen. Tällöin käyttöön tulleet sukunimet olivat aikaisemmista poiketen usein kaksiosaisia yhdyssanoja, ruotsinkielisten sukunimien käännöksiä.

J. V. Snellmanin syntymän satavuotispäivän yhteydessä vuonna 1906 kirjailija Johannes Linnankoski kehotti suomalaistamaan vierasperäiset sukunimet. Toukokuun 12. päivänä 1906 julkaistussa Suomalaisen Virallisen Lehden lisälehdessä noin 24 800 henkilöä ilmoitti suomalaistaneensa nimensä.[1] Samana päivänä perustettiin myös Suomalaisuuden liitto.[2] Kaikkiaan vuosien 1906 ja 1907 aikana noin 70 000 suomalaista suomensi sukunimensä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nimien_suomalaistaminen

Suunnilleen kaikki venkulat tekevät niin.

Yhden miehen tiedän, tai no, otti toisen etunimensä käyttöön. Sukunimeksi tuli uuden vaimon kanssa yhdessä keksitty uusi sukunimi.

Vaihtoiko Juhana Helmenkalastaja virallisesti nimensä?

Tiedän useammankin. Ainakin kaksi on vaihtanut harvinaisen etunimen tavallisempaan samalla kun vaihtoivat sukunimensä. Toinen vaihtoi sukunimen

puolison nimeen, toinen kai äitinsä tyttönimeen.

Useimmat etunimen vaihtajat kai ovat ottaneet käyttöön toisen nimensä tai pudottaneet yhdysnimen toisen osan pois, ja sukunimi on sitten vaihdettu joko avioliiton myötä puolison nimeen, tai avioeron myötä joko itse keksittyyn tai äidin tai isoäidin tyttönimeen.

Yksi on ottanut miehen sukunimen ja muuttanut etunimekseen lempinimensä.

Yksi vaihtoi koko nimensä (ja asuinpaikan ja kaikki yhteystiedot), koska hänellä oli perässään hullu stalkkeri.

Lisäksi tiedän yhden pariskunnan, jolla on itse keksitty sukunimi, mutta en ole varma onko heillä etunimet vaihtuneet myös.

En tiedä yhtään, joka olisi vaihtanut etunimensä keinotekoisesti "hienompaan" nimeen.

Nuorempi siskoni on taiteellinen luonteeltaan, eikä tykännyt sukunimestään ja toisesta nimestään, ensin vaihtoi toisen nimen, ja sitten keksi itselleen uuden sukunimen. Nyt hänellä on poikaystävä, ja saas nähdä että jos joskus menevät naimisiin niin ottaako mies sen hienon ainutlaatuisen nimen itselleekin. Lapsia siskoni ei aio tehdä.

Nykyajan nuoret on erilaisia muutenkin, haluavat olla, ottavat tatuointeja ja lävistyksiä ym. mun aikana toki oli punkkareita, mutta se oli niin pieni vähemmistö. Tiedän kyllä ihmisiä joilla on niin ruma sukunimi että jos mulla olis niin vaihtaisin minäkin, miksi joku haluaa olla nimeltään vaikka Finnilä? Tai jopa Finni?

Vielä sata vuotta sitten nimien vaihtelu oli yleistä, 200 vuotta sitten erittäin yleistä. Etunimetkin oli kutsumanimet erilaisia kuin kirkonkirjoissa ns. viralliset, ja sukunimeä vaihdettiin asuinpaikan tai palveluspaikan mukaan.

Tunnen, mutta ei ne uudet nimet ole kaikki mitään erikoisia olleet. Jotkut ovat ottaneet sukunimekseen jonkun esim. mummon tyttönimen, tms. Mm. tuttu, joka sukupuolenkorjauksen yhteydessä vaihtoi tietysti etunimensäkin, ja uusi etunimi on ihan tavallinen sekin (sukunimi vaihtui harvinaisemmasta tavallisempaan).

Transsukupuolisia tunnen useammankin, osa vaihtoi sukunimeä avioituessaan ja osa vaihtoi muuten vaan. Muita etunimensä vaihtaneita en taida tunteakaan.

Tiedän muutamia, jotka ovat keksineet jonkun naurettavan nimen, tyyliin tuo Helmenkalastaja.

No minä, Matti Virtanen olen nykyisin siis.

Tunnen. Kumpikin otta etunimekseen vuosikausia käytössä olleet "lempinimet" ja sukunimiksi aikoinaan suvussa kulkeneet sukunimet.

Aika moni seksirikollinen tekee noin. Esim. taannoisen Muuramen pedokeissistä ainakin 5 on vaihtanut nimensä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmettelette ja annatte kritisoitavan kaikkia muita nimivaihtoehtoja kuin sitä ihmisoikeusrikkomukseen perustuvaa nimenvaihtoa johon naiset on pakotettu ja joihin heitä edelleen pakotetaan jopa EU-alueella? Miksi olisi epävakaata vaihtaa nimi oikeasti oman tahdon ja identiteetin mukaan, mutta ei ole epävakaata siirtyä symbolisesti miehen omaisuudeksi? Kai ymmärrätte miten typerää logiikkaa tuo on?

Itse vaihdoin etunimeni hienommaksi ja vaihdan myös sukunimeni sillä en halua jatkaa patriarkaalista, naisen alistamiseen perustuvaa nimiperinnettä enää hetkeäkään. Valtaosa maailman naisista on ensin isän, sitten aviomiehen. Tätä saa ihmetellä ja kauhistella vasta kun arvokas, oman identiteetin omaava mies vaihtaa nimensä. Kaikki nimenvaihtajamiehet ovat kohdanneet pilkkaa, tästä on gradukin. Silti naisen oletetaan automaatiolla vaihtavan nimensä ja sen kritisoimista ihmetellään.

Ja silti ihmettelette täysin itsenäistä nimenvaihtoa? Naisen ja miehen valta vaikuttaa koko kulttuurin rakenteeseen, yksittäisen Sarahin nimenvaihto ei.

Itse taas arvostan ihmistä joka ottaa nimensä identiteetin eikä sukupuolen mukaan jota pitää itseään arvokkaampana.

Minä taas en arvosta kaltaistasi pakkomielteisesti samasta asiasta kuukausitolkulla asiattomasti jankkaavaa muita solvaavaa henkilöä pätkääkään. Voisitko  jo  tajuta että muiden henkilökohtaiset ratkaisut nimen suhteen eivät ole asia jota sulla ois millään muota oikeus millään perusteella arvostella? Kun sulla nyt näyttää olevan henkisen puolen ongelmia niin suosittelen terapeuttikäyntejä jotta tajuat että tämä palstaspämmäily ja muiden haukkuminen on epänormaalia ja huonoa käytöstä.

Ole vaan uniikki lumihiutale.Kaikki muutkin meistä ovat, huolimatta siitä kenen nimeä kantavat. Sun riehuminen täällä  antaa kuvan että olet syrjäytynyt ja mielenterveysongelmainen, etkä  mikään huipputasokas naissukupuolen edustaja. Olet tylsä ja väsynyt jankkaava palstahäirikkö. Mitään muuta et tule koskaan olemaankaan.

En tunne yhtäkään.

Minä. Aloin käyttää toista etunimeäni aikuisena ja otin mieheni sukunimen mennessäni naimisiin.