Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä ujouden ja sosiaalisten tilanteiden pelkojen pitäisi helpottaa?
25.01.2018 |
Ainahan sitä sanotaan, että ujous ja sosiaaliset pelot helpottavat iän karttuessa. Missä iässä tämän pitäisi tapahtua? Olen ollut ujo ja sosiaalisten tilanteiden pelkoinen syntymästäni asti. Nyt olen kolmekymppinen, eikä muutosta parempaan ole vieläkään tapahtunut. Oikeastaan jopa päinvastoin. Lapsena vastasin, jos minulta kysyttiin jotain. Aikuisena en sano mitään, vaikka joku yrittäisi jotain kysyä.
Kommentit (49)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki mies. Sitten hänen kanssaan käyt ulkona ja totuttelet muihin.
Mulla helpotti 45-vuotiaana. Siitä se elämä lähti käyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Haudassa tai humalassa helpottaa.
Ajatus haudasta pelottaa. En haluaisi kuolla vielä piiiitkään aikaan. Humalassa en ole koskaan ollut. Sekö sitten auttaisi?
t. ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla helpotti 45-vuotiaana. Siitä se elämä lähti käyntiin.
Sama täällä. Nyt vaan sitten muilla ei ole enää kivaa, kun auon päätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ujostutti/pelotti joskus soittaa ja varata aikaa vaikka lääkäristä. Kaikki kontakti uusiin ihmisiin ja suun avaaminen jännitti.
Minulla helpotti kun oli vain pakko hoitaa asioita. Pakkotilanteiden ansiosta en nykyään oikeastaan jännitä mitään.
Mulla on vaan pahentunut. Lapsena olin ihan reipas.
Kiva kuulla että joskus ehkä helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan
Tämä taitaa olla totta omalla kohdallani. Tiesin jo lapsena, ettei minusta koskaan tule normaalia ihmistä.
t. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haudassa tai humalassa helpottaa.
Ajatus haudasta pelottaa. En haluaisi kuolla vielä piiiitkään aikaan. Humalassa en ole koskaan ollut. Sekö sitten auttaisi?
t. ap
Olen eri tyyppi. Mutta juu, se helpottaa silloin ei ajattele sanomisiaan liian pitkään (kuten humalassa ei yleensä tehdä), mutta ei se ole mikään ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpottaa, jos helpottaa. Riippuu varmasti paljon ihmisestä. Minusta, kun ihminen kypsyy riittävästi, voi tapahtua muutos. Ja se voi hyvinkin tapahtua vasta selvästi 30v jälkeen. Tietenkin ihmettä ei kannata jäädä odottamaan, vaan aktiivisesti tehdä jotain sen eteen, kehittää itseään ja ajatuksiaan. Tsemppiä!
Jollain se helpottaa 4-5 iässä, toisilla vasta haudassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et varmasti halua kuulla tätä, mutta sosiaalisten tilanteiden(kin) pelkoon auttaa parhaiten sen kohtaaminen.
Itselläni oli opiskeluaikana tosi paha sosiaalisten tilanteiden pelko, jonka vuoksi mm. jouduin keskeyttämään kursseja (en kestänyt ajatusta ryhmätöistä) ja välttelin kaikkia tilanteita joissa olisin joutunut tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa. Valmistumisen jälkeen aloitin työt asiakaspalvelussa. Ensimmäiset pari kuukautta olivat täyttä helvettiä, vähitellen alkoi helpottaa, ja nyt pari vuotta myöhemmin pelosta ei ole jälkeäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haudassa tai humalassa helpottaa.
Ajatus haudasta pelottaa. En haluaisi kuolla vielä piiiitkään aikaan. Humalassa en ole koskaan ollut. Sekö sitten auttaisi?
t. ap
Kyllä. Alkoholi poistaa turhat sosiaaliset estot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanki mies. Sitten hänen kanssaan käyt ulkona ja totuttelet muihin.
Tämä oli varmasti vitsi? Miten minä mitään miestä hankkisin? En mitenkään. Ujostelen ja pelkään miehiä vielä enemmän kuin naisia.
t. ap
Aina vaan vaikeammaksi on mennyt, kun ikää on tullut lisää. Olen nyt 57.
Hei AP!
Täällä olisi toinen melko ujo ja sosiaalisia tilanteita kammoava yksilö, joka pääsi yli pelosta siinä 20v paikkeilla. Päätin, että en enää häpeile ja hermoile turhia enkä ota itseäni niin tosissaan. Auttoi paljon kun heittäytyy tilanteeseen, mitä väliä mitä muut ajattelevat minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki mies. Sitten hänen kanssaan käyt ulkona ja totuttelet muihin.
Tämä oli varmasti vitsi? Miten minä mitään miestä hankkisin? En mitenkään. Ujostelen ja pelkään miehiä vielä enemmän kuin naisia.
t. ap
Ei ollut vitsi. Olet vain paikoissa joissa on miehiä niin kyllä ennemmin tai myöhemmin joku ottaa kontaktia. Kunhan et vain ole esim. järjettömän ylipainoinen tai luotaantyöntävä, niin pitäisi miehen löytäminen onnistua.
Vierailija kirjoitti:
Et varmasti halua kuulla tätä, mutta sosiaalisten tilanteiden(kin) pelkoon auttaa parhaiten sen kohtaaminen.
Itselläni oli opiskeluaikana tosi paha sosiaalisten tilanteiden pelko, jonka vuoksi mm. jouduin keskeyttämään kursseja (en kestänyt ajatusta ryhmätöistä) ja välttelin kaikkia tilanteita joissa olisin joutunut tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa. Valmistumisen jälkeen aloitin työt asiakaspalvelussa. Ensimmäiset pari kuukautta olivat täyttä helvettiä, vähitellen alkoi helpottaa, ja nyt pari vuotta myöhemmin pelosta ei ole jälkeäkään.
Mielestäni olen joutunut kohtaamaan pelkojani. Jouduin lapsena käymään koulua, tekemään pari- ja ryhmätöitä, esiintymään kaikissa joulu- ja kevätjuhlissa jne. Se kaikki on ollut nöyryyttävää ja mielestäni vain lisännyt sosiaalisten tilanteiden pelkoani.
t. ap
Mulla helpotti kun sain arvostusta töissä. Oon edelleen outo mutta saan itsevarmuutta siitä että oon pätevä.
Haudassa tai humalassa helpottaa.