Lue keskustelun säännöt.
Parasta ruokaa, mitä olet kylässä syönyt
20.01.2018 |
Pahimmat ruokailukokemukset kylässä näyttää olevan paljon kommentteja keräävä ketju.
Onko kukaan saanut jotain todella hyvää ruokaa kylässä käydessään? Ehkä jopa oman mielikuvituksen tai taidot ylittävää? Jotain, josta voisi ottaa itsekin mallia?
Itselleni on jäänyt mieleen miehen kaverin luona syöty illallinen. Kaverin vaimo on ravintola-alalla ja ruuat sen mukaisia. Aivan älyttömän upeita, kauniisti esille laitettuja ruokia ja raaka-aineet sellaisia, ettei kyllä itse tulisi heti mieleen niitä ostaa. Söimme ainakin kampasimpukoita, jotain tosi hyvää pihviä ja taivaallisen hyvää mansikkaista jälkiruokaa. Sori, kun nakkikastike - uuniranskalaiset - valmisruuat linjan ihminen osaa tän tarkemmin selostaa. Kaikki tarjoiltiin tosi kauniilta astioilta ja viinit oli valittu jokaista ruokaa varten erikseen. Joo ei - itseltä ei löytyisi taitoja eikä astioitakaan moiseen. Mutta hyvää oli.
Kyselin, että kauankos näitä sitten oli laitettu... Emäntä sanoi, että ei tässä nyt ku tää päivä kokonaan ja vähän eilistä. Hänelle kyseessä on siis ammatti, intohimo ja harrastus. Niin, turha varmaan sanoakaan että lapseton pari kyseessä.
Kommentit (16)
Melkein mikä tahansa mitä siskoni luona olen syönyt.
Siskoni on innostunut riistaruokien laitosta ja harjoitellut hommaa jo usemman vuoden. Hän on kehittynyt ruuan valmistuksessa mielestäni loistavaksi. Hän myös metsästää itse valmistamansa riistan aina hirvestä kyyhkysiin ja myös käsittelee lihan nylkyvaiheesta alkaen itse. Lisäksi ympäröivästä luonnosta haetaan muita raaka-aineita mm. sienet, marjat jne. Vuosi sitten hän kävi viinikurssin, jossa tutustuttiin nimenomaan riistaruuille sopiviin viineihin, joten nykyään viinitkin on viimeisen päälle.
Oma mieheni on ravintolakokki ja hänen mielestään siskoni ruuat ovat hyvän ravintolatason veroisia.
Tosin, itse olen niin huono laittamaan ruokaa, että monessa kyläpaikassa on mielestäni erittäin hyvät antimet :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuruoka: Bataattikeitto, jossa turkkilaista jogurttia, rapeaksi paistettua pekonia ja tuoretta ruohosipulia. Pääruoka: Juustolla, kinkulla ja pinaatilla täytetty ja pekoniin kääritty murekerulla, ruohosipulilla maustettua perunamuusia, ja pannukasviksia. Molempien kanssa lisänä itse tehtyä tuoretta leipää ja yrttilevitettä, juomana olut. Jälkkäri: Juustokakku ja Irish coffee.
Olin ryypännyt viikon syömättä käytännössä mitään.
Kaveri otti hoiviinsa ja tarjosi ruisleipää ja balkaninmakkaraa päällä paksuina siivuina. Kyytipoikana jääkaappikylmä kevytmaito. Aamulla sain kaurapuuroa ja banaania, myöhemmin hyöryävän kuumaa siskonmakkarakeittoa ja jälkkäriksi puolukkarahkaa.
Se on ollut parasta!
Ja siihen putki päättyi. Itse asiassa lopullisesti, mutta se on sitten toinen tarina se.
Mustapekka-kyljyskastike ja kermainen perunamuusi. Lisukkeena appelsiini-porkkanaraastetta. Jälkkärinä luumu-rahkahyytelöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotimaiset omasta rannasta saadut ravut kavereiden kesämökillä saaristossa. Aika, paikka, seura ja tarjoilut. Täydellistä joka vuosi!
Miehen vanhempien tekemä poronkäristys ja sipuliperunamuussi <3. Yksinkertaisia makuja, mutta silti niin hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin opiskelija ja ollut kovassa vatsataudissa, jossa edes vesi ei pysynyt sisällä. Olin aika pitkään syömättä mitään, sitten sisällä pysyi jo vesi. Äiti kutsui syömään ja ruokana oli lihamureketta ja perunamuusia. Tuon taudin jälkeen ruoka maistui aivan taivaalliselta ja tuntui kun olisi syönyt parempaakin ravintolaruokaa. Toki äidin lihamureke on todella hyvää. Jälkkäriksi söin mandariineja ja edelleen kun syön niitä, muistuu mieleen tuo vatsatauti ja miten hyvältä mandariini maistui sen jälkeen. :D
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhempien tekemä poronkäristys ja sipuliperunamuussi <3. Yksinkertaisia makuja, mutta silti niin hyvää.
Ei mikään mutta!
Juuri yksinkertainen on hyvää. Jälkiuunileipä, voita ja graavilohta.
Kaurapaahtoleipä, voita ja sinistä emmentalia.
Kyllä minä syön kaiken maailman terriinitkin, jotka on valmistettu tyyliin "hyppysellinen sitä ja neljäsosa teelusikallinen tätä" ja on tuhat ainesta.
Mutta kaikkein parasta on vaikka talviurheilun jälkeen ihan tavallinen jauhelihakeitto ja ruisleipä... Parhaimmat muistot näistä niin kotona kuin kylässä, vaikka juhlaillallisillakin on tullut käytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain syystä muistui mieleen yli 50:n vuoden takaa kesämökillä äidin tekemä kesäkeitto.Jälkiruuaksi hän paistoi lettuja rannalla nuotiolla! Oli hyvää! Toisena edesmenneen mieheni tekemä jänispata. Eräihmisen taidoilla tehty. Maukas! Nam!
Vadelmapiiraat, joita naapurissa aina tarjottiin kahvin kanssa 60-70-luvuilla. Ohuen ohut pullataikinapohja ja metsävadelmatäyte. Piiraat oli leivottu pyöreän peruna-karjalanpiirakan mallisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
N. 15v. sitten mieheni vanhempien luona syöty savustettu lahna ja ruisleipää voin kera. Appi oli käynyt verkoilla aamuyöstä ja savustanut lahnoja.Järvi Suomen puhtaimpia.
Ex-anoppi teki todella maukasta teerikastiketta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anopin tekemä kasvis-voileipäkakku. Taivaallista!
Vierailija kirjoitti:
En uskalla tähän laittaa s-alkuista sanaa, kun joutuu bannatuksi. Mutta tällä kirjaimella alkavan perheen luona ja ei ole suomalainen.
Riisiä ja jokin liha-kasviskastike oli pääruokana, aivan tyrmäävän hyvin maustettu, vaikka raaka-aineet sinänsä yksinkertaisia. Lisukkeena pannulla paistettuja leipiä, vähän kuin blinejä, muttei kuitenkaan. Olivat leipämäisempiä ja sitkeämpiä. Voin kanssa meni monta kappaletta.
Alkuruoka oli jännä sitruunavivahteinen kasviskeitto -- aivan mahtava makuelämys ja jälkkärinä suussasulavaa kookoksella maustettua kakkua.
Miksi näillä s-alkuisilla ei ole yhden yhtä ravintolaa edes Helsingissä, jossa heitä on paljon? En tajua!
Mikä ihmeen s-alkuinen? En tajua!
En uskalla tähän laittaa s-alkuista sanaa, kun joutuu bannatuksi. Mutta tällä kirjaimella alkavan perheen luona ja ei ole suomalainen.
Riisiä ja jokin liha-kasviskastike oli pääruokana, aivan tyrmäävän hyvin maustettu, vaikka raaka-aineet sinänsä yksinkertaisia. Lisukkeena pannulla paistettuja leipiä, vähän kuin blinejä, muttei kuitenkaan. Olivat leipämäisempiä ja sitkeämpiä. Voin kanssa meni monta kappaletta.
Alkuruoka oli jännä sitruunavivahteinen kasviskeitto -- aivan mahtava makuelämys ja jälkkärinä suussasulavaa kookoksella maustettua kakkua.
Miksi näillä s-alkuisilla ei ole yhden yhtä ravintolaa edes Helsingissä, jossa heitä on paljon? En tajua!