Kertokaa velat taas ihanasta elämästänne!

Miks?

Me vain kovasti kasvamme korkoa, ei tässä sen kummempaa.

Noinko pettynyt olet omaan elämääsi, että yrität epäonnistumisen tunteitasi peitellä ja muka oloasi parantaa taas täällä av-palstalla ilkeilemällä ja muita mollaamalla? Entä, jos yrittäisit sitä omaa elämääsi muokata niin, että se ei tuntuisi niin kurjalta, että tällaisia avauksia pitää tulla tekemään? Ja antaisit sitten muiden ihan rauhassa elää sitä omaa elämäänsä. Ei se toisten elämänvalintojen arvostelu sinun elämääsi paremmaksi muuta, eivätkä ne toisten valinnat ole sitä sinun elämääsi pilanneet. Ihan on peiliin sinun katsottava ja sieltä syyllistä etsittävä.

Asun avopuolisoni kanssa maatalossa pienellä paikkakunnalla. Teen töitä lähihoitajana, toimimme myös tukiperheenä muutamalle lapselle. Minulla on kaksi ponia ja hevonen, koiria ja kaksi tallikissaa. Harrastan ulkoilua, ratsastusta ja uimista. Siinäpä ne suurimmat. Me like.

Onkohan ap:llä jotain kaduttavaa omassa elämässään? Tai ahdistavaa?

Vierailija kirjoitti:

Asun avopuolisoni kanssa maatalossa pienellä paikkakunnalla. Teen töitä lähihoitajana, toimimme myös tukiperheenä muutamalle lapselle. Minulla on kaksi ponia ja hevonen, koiria ja kaksi tallikissaa. Harrastan ulkoilua, ratsastusta ja uimista. Siinäpä ne suurimmat. Me like.

Hassua kuinka erilaisia ihmiset onkaan. Tuollainen elämä olisi pahin painajaiseni.

Vierailija kirjoitti:

Noinko pettynyt olet omaan elämääsi, että yrität epäonnistumisen tunteitasi peitellä ja muka oloasi parantaa taas täällä av-palstalla ilkeilemällä ja muita mollaamalla? Entä, jos yrittäisit sitä omaa elämääsi muokata niin, että se ei tuntuisi niin kurjalta, että tällaisia avauksia pitää tulla tekemään? Ja antaisit sitten muiden ihan rauhassa elää sitä omaa elämäänsä. Ei se toisten elämänvalintojen arvostelu sinun elämääsi paremmaksi muuta, eivätkä ne toisten valinnat ole sitä sinun elämääsi pilanneet. Ihan on peiliin sinun katsottava ja sieltä syyllistä etsittävä.

Nyt joku ei voi hyvin. Täällä kysyttiin ihan perustellusti velojen ihanasta elämästä, koska sitähän heidän elämänsä on. Siitä on kiva kuulla. Nyt joku huutaa täällä, mutta en oikein ymmärrä logiikkaa. Täytyy siis olla jotain vähän vialla.

Vierailija kirjoitti:

Asun avopuolisoni kanssa maatalossa pienellä paikkakunnalla. Teen töitä lähihoitajana, toimimme myös tukiperheenä muutamalle lapselle. Minulla on kaksi ponia ja hevonen, koiria ja kaksi tallikissaa. Harrastan ulkoilua, ratsastusta ja uimista. Siinäpä ne suurimmat. Me like.

Eli saatte vähän kokeilla lapsiperhearkea, mutta ei tarvitse hankkia omia lapsia. Tosi fiksu idea, en ole tullut ajatelleeksi.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan ap:llä jotain kaduttavaa omassa elämässään? Tai ahdistavaa?

Velojen elämästä on hauska kuulla, kun he ovat aina kuin lomalla.

Olen vakavasti masentunut ja kolmatta kuukautta saikulla. Kotini on räjähtänyt sikolätti enkä ole tänäänkään jaksanut pukea päivävaatteita. Huomenna on pakko käydä apteekissa hakemassa lisää lääkkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun avopuolisoni kanssa maatalossa pienellä paikkakunnalla. Teen töitä lähihoitajana, toimimme myös tukiperheenä muutamalle lapselle. Minulla on kaksi ponia ja hevonen, koiria ja kaksi tallikissaa. Harrastan ulkoilua, ratsastusta ja uimista. Siinäpä ne suurimmat. Me like.

Hassua kuinka erilaisia ihmiset onkaan. Tuollainen elämä olisi pahin painajaiseni.

samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun avopuolisoni kanssa maatalossa pienellä paikkakunnalla. Teen töitä lähihoitajana, toimimme myös tukiperheenä muutamalle lapselle. Minulla on kaksi ponia ja hevonen, koiria ja kaksi tallikissaa. Harrastan ulkoilua, ratsastusta ja uimista. Siinäpä ne suurimmat. Me like.

Hassua kuinka erilaisia ihmiset onkaan. Tuollainen elämä olisi pahin painajaiseni.

Kieltämättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun avopuolisoni kanssa maatalossa pienellä paikkakunnalla. Teen töitä lähihoitajana, toimimme myös tukiperheenä muutamalle lapselle. Minulla on kaksi ponia ja hevonen, koiria ja kaksi tallikissaa. Harrastan ulkoilua, ratsastusta ja uimista. Siinäpä ne suurimmat. Me like.

Hassua kuinka erilaisia ihmiset onkaan. Tuollainen elämä olisi pahin painajaiseni.

Kerro meille omasta unelmaelämästäsi? Olen melko varma, että se olisi minun pahin painajaiseni. :)

(En ole tuo jolle vastasit, kiinnostaa vaan.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun avopuolisoni kanssa maatalossa pienellä paikkakunnalla. Teen töitä lähihoitajana, toimimme myös tukiperheenä muutamalle lapselle. Minulla on kaksi ponia ja hevonen, koiria ja kaksi tallikissaa. Harrastan ulkoilua, ratsastusta ja uimista. Siinäpä ne suurimmat. Me like.

Eli saatte vähän kokeilla lapsiperhearkea, mutta ei tarvitse hankkia omia lapsia. Tosi fiksu idea, en ole tullut ajatelleeksi.

Minusta tuo on kamala idea. Joutuu elämään jotain hemmetin lapsiperhearkea, eikä saa edes omia geenejä levitettyä tai sitä kuuluisaa jotakuta "joka pitää sinusta huolen kun olet vanha". Mitä hyötyä tuosta on? Siis lapselle tietysti on hyötyä, mutta entä tukiperheelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun avopuolisoni kanssa maatalossa pienellä paikkakunnalla. Teen töitä lähihoitajana, toimimme myös tukiperheenä muutamalle lapselle. Minulla on kaksi ponia ja hevonen, koiria ja kaksi tallikissaa. Harrastan ulkoilua, ratsastusta ja uimista. Siinäpä ne suurimmat. Me like.

Hassua kuinka erilaisia ihmiset onkaan. Tuollainen elämä olisi pahin painajaiseni.

Kerro meille omasta unelmaelämästäsi? Olen melko varma, että se olisi minun pahin painajaiseni. :)

(En ole tuo jolle vastasit, kiinnostaa vaan.)

Keskellä suurkaupunkia, asiantuntijatyössä, ei eläimiä, ei mitään tekemistä lasten kanssa. Harrastan kulttuuria, urheilen ja matkustan paljon.

Käytiin juuri lenkillä ja kaupassa. Tänään mennään elokuviin ja parille drinkille. Talvilomalla ollaan molemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun avopuolisoni kanssa maatalossa pienellä paikkakunnalla. Teen töitä lähihoitajana, toimimme myös tukiperheenä muutamalle lapselle. Minulla on kaksi ponia ja hevonen, koiria ja kaksi tallikissaa. Harrastan ulkoilua, ratsastusta ja uimista. Siinäpä ne suurimmat. Me like.

Eli saatte vähän kokeilla lapsiperhearkea, mutta ei tarvitse hankkia omia lapsia. Tosi fiksu idea, en ole tullut ajatelleeksi.

Minusta tuo on kamala idea. Joutuu elämään jotain hemmetin lapsiperhearkea, eikä saa edes omia geenejä levitettyä tai sitä kuuluisaa jotakuta "joka pitää sinusta huolen kun olet vanha". Mitä hyötyä tuosta on? Siis lapselle tietysti on hyötyä, mutta entä tukiperheelle?

Jos tukiperhe näkee lasta noin kerran kuukaudessa tai harvemmin, se ei paljoa kuormita, mutta antaa kuitenkin olon siitä, että on viettänyt vähän niin kuin perhe-elämää sen viikonlopun. Sen ulkopuolella saa olla täysin vapaalla ja tukilapsista voi sanoutua irti milloin vain. Mitä vikaa siinä on, jos ei saa geenejään levitettyä? Vähemmän vastuutahan sitä silloin on. Mielestäni todella hauska tapa saada kaikki hyvät puolet yhtaikaa. Paitsi tietenkin jos lapsi on joku käytöshäiriöinen.

Pääsin aikaisin töistä ja päätin pistäytyä taidenäyttelyssä, kiitos museokortin. Nyt istun kahvilla ja sovin päivällistreffeistä ystävän kanssa. Jos pitää tappaa aikaa odotellessa, voisin käydä selailemassa kirjakaupassa ja ostaa pullon viiniä iltaan varten, sillä saatan saada yövieraita. Onneksi voi luottaa siihen että koti on juuri niin siisti kuin millaiseksi sen jätin.

Vaikka olemme jo kohta nelikymppisiä, lähes joka ilta sytytämme mieheni kanssa kynttilöitä makuuhuoneen lipaston päälle, kaadamme lasilliset viiniä ja öljyämme ja hironmme toisiamme aroma- ja hierontaöljyillä. Aika kiihottavaa puuhaa..

Millainen ihminen suuttuu tällaisesta aloituksesta? Joku veti oikein kunnolla herneen nenään. Aloitushan on todella positiivinen ja houkuttelee veloja kertomaan ihanasta elämästään. Onko joku siis niin kateellinen veloille, että raivostuu tuollaisesta aloituksesta?