Miten entisaikaan pysyttiin lämpimänä? Etenkin naiset?
Joskun 1800-luvun vielä ymmärrän, kun hameet oli nilkkoihin asti ja niitä pystyi siten kerrostamaan huomaamattomasti. Mutta jos ajattelee vaikka 50-lukua, jolloin hameet oli polviin asti, niin miten paukkupakkasilla suojattiin jalat? Kuvia kun katselee, niin pikkutytöt saattaa olla nilkkamittaisilla kengillä liikenteessä, ehkä jotkut lyhyet villasukat jalassa ja sitten polvimittainen hame, ja takkikin samaa mittaa. Miten pysyttiin lämpimänä? Itselläni paleltuisi koivet kyllä ihan tasan. Olkootkin vaikka jotkus villaiset sukkahousut siinä vielä lisäksi, siltikin.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Joskun 1800-luvun vielä ymmärrän, kun hameet oli nilkkoihin asti ja niitä pystyi siten kerrostamaan huomaamattomasti. Mutta jos ajattelee vaikka 50-lukua, jolloin hameet oli polviin asti, niin miten paukkupakkasilla suojattiin jalat? Kuvia kun katselee, niin pikkutytöt saattaa olla nilkkamittaisilla kengillä liikenteessä, ehkä jotkut lyhyet villasukat jalassa ja sitten polvimittainen hame, ja takkikin samaa mittaa. Miten pysyttiin lämpimänä? Itselläni paleltuisi koivet kyllä ihan tasan. Olkootkin vaikka jotkus villaiset sukkahousut siinä vielä lisäksi, siltikin.
Minä kuljen talvet sukkahousuissa, tosin paksuissa villaisissa tai puuvillaisissa, ei ole kylmä. Pitkä takki auttaa asiaa. Kyllä ennenkin puettiin järkevästi jos ulkoiltiin, kaupungilla sipsutteluun riitti kevyempi vaatetus. Sinä näet kuvissa sen sipsuttelun.
Mulla oli taaperona turkislakki ja turkki.
Ei ne oikein pysynytkään, siihen sukkanauhan ja sukan väliin jäi reisiin sellainen paljas kaistale ja ne yläreidet oli ihan punaisena pakkasella. Pienemmillä oli usein sitten pitkälahkeiset kutittavat villahousut.
Sukkahousujen keksiminen tai olikohan ne ensimmäiset sellaisia niinkuin legginsin tapaisia oli todella hieno keksintö.
Vielä 50-luvulla tytöt ja naiset käyttivät pitkiä housuja vain urheillessa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset oli paljon karaistuneempia sillon.
No sekin voi olla. :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskun 1800-luvun vielä ymmärrän, kun hameet oli nilkkoihin asti ja niitä pystyi siten kerrostamaan huomaamattomasti. Mutta jos ajattelee vaikka 50-lukua, jolloin hameet oli polviin asti, niin miten paukkupakkasilla suojattiin jalat? Kuvia kun katselee, niin pikkutytöt saattaa olla nilkkamittaisilla kengillä liikenteessä, ehkä jotkut lyhyet villasukat jalassa ja sitten polvimittainen hame, ja takkikin samaa mittaa. Miten pysyttiin lämpimänä? Itselläni paleltuisi koivet kyllä ihan tasan. Olkootkin vaikka jotkus villaiset sukkahousut siinä vielä lisäksi, siltikin.
Minä kuljen talvet sukkahousuissa, tosin paksuissa villaisissa tai puuvillaisissa, ei ole kylmä. Pitkä takki auttaa asiaa. Kyllä ennenkin puettiin järkevästi jos ulkoiltiin, kaupungilla sipsutteluun riitti kevyempi vaatetus. Sinä näet kuvissa sen sipsuttelun.
Olisi kiva nähdä kuvia niistä kunnon myysäys-asuista, kun on kerrostettu ja kerrostettu niin että varmasti pysyy lämpimänä. Jotkin turkistakitkin ymmärrän, mutta edelleen ne jalat palelee. Ainakin itselläni vaikkakin olisi paksut sukkahousut, niin kylmä tuuli menee niistä läpi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei ne oikein pysynytkään, siihen sukkanauhan ja sukan väliin jäi reisiin sellainen paljas kaistale ja ne yläreidet oli ihan punaisena pakkasella. Pienemmillä oli usein sitten pitkälahkeiset kutittavat villahousut.
Sukkahousujen keksiminen tai olikohan ne ensimmäiset sellaisia niinkuin legginsin tapaisia oli todella hieno keksintö.
Vielä 50-luvulla tytöt ja naiset käyttivät pitkiä housuja vain urheillessa.
Näin ajattelinkin. Kun nytkin vaikka kulkee välihousuissa ja farkuissa, niin pakkanen puraisee. Tuntuu että kunnon pakkaseen ja viimaan ei toimi kuin toppahousut. Ja ne 50-luvun kuvat näyttää kaikki niin siltä että jalat jäätyy, vaikka muuten saattaisi olla lämmin takki.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihme pakkomielle jaloista
:D Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa joka hämmästyttää ja kummastuttaa. Tämä on ollut yksi niistä jo pitkään.
Ap
Entäs kengät sitten! Musta tuntuu, että vasta joskus 90-luvulla olen saanut jalkaani ensimmäiset oikeasti lämpimät talvikengät, jotka kestävät sekä pakkasta että kosteutta. Siihen asti jalat palelivat joka talvi ja kastuivat suojakeleillä.
Miten sitten, jos käytössä on ollut lähinnä isommilta sisaruksilta & vanhemmiltä jääneitä käytettyjä nahkakenkiä ja villasukkia? Onko niillä saanut jalkansa pidettyä lämpiminä? Pakkaskelin huopatöppöset erikseen, ne nyt varmasti saikin topattua.
Vierailija kirjoitti:
Entäs kengät sitten! Musta tuntuu, että vasta joskus 90-luvulla olen saanut jalkaani ensimmäiset oikeasti lämpimät talvikengät, jotka kestävät sekä pakkasta että kosteutta. Siihen asti jalat palelivat joka talvi ja kastuivat suojakeleillä.
Miten sitten, jos käytössä on ollut lähinnä isommilta sisaruksilta & vanhemmiltä jääneitä käytettyjä nahkakenkiä ja villasukkia? Onko niillä saanut jalkansa pidettyä lämpiminä? Pakkaskelin huopatöppöset erikseen, ne nyt varmasti saikin topattua.
Luulisi että monella kiertäneet kengät olisi jo niin kuluneet, että varmasti päästää jo jotain kosteutta läpi. Jostain luin, että entisaikoina käytettiin kengissä sisällä sellaisia omanlaisiaan huopatöppösiä eristeenä. En nyt muista mikä niiden nimi oli, mutta sellainen kuulosti lämpimältä! Itselläni on nyt turkisvuoriset kengät, ja ne on kyllä lämpimät.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kengät sitten! Musta tuntuu, että vasta joskus 90-luvulla olen saanut jalkaani ensimmäiset oikeasti lämpimät talvikengät, jotka kestävät sekä pakkasta että kosteutta. Siihen asti jalat palelivat joka talvi ja kastuivat suojakeleillä.
Miten sitten, jos käytössä on ollut lähinnä isommilta sisaruksilta & vanhemmiltä jääneitä käytettyjä nahkakenkiä ja villasukkia? Onko niillä saanut jalkansa pidettyä lämpiminä? Pakkaskelin huopatöppöset erikseen, ne nyt varmasti saikin topattua.
Luulisi että monella kiertäneet kengät olisi jo niin kuluneet, että varmasti päästää jo jotain kosteutta läpi. Jostain luin, että entisaikoina käytettiin kengissä sisällä sellaisia omanlaisiaan huopatöppösiä eristeenä. En nyt muista mikä niiden nimi oli, mutta sellainen kuulosti lämpimältä! Itselläni on nyt turkisvuoriset kengät, ja ne on kyllä lämpimät.
Ap
Ei ennen tarvinnut liikkua kun busseja kulki joka nurkalla. 1950-luvulla oli jo naisilla housut. Oli toppahousujakin. Mutta ei niissä haluttu tulla kuvatuksi. Hiihtohousujakin oli. Alla tietysti villahousut. Ja onhan nykyäänkin naisilla jaloilla kylmä. Mutta kuka hitto sitä valittaisi.
Valitettavasti tämä oli miesten maailma ja tytöt pienestä pitäen opetettiin näyttämään hienoilta välittämättä jäätyykö jalat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kengät sitten! Musta tuntuu, että vasta joskus 90-luvulla olen saanut jalkaani ensimmäiset oikeasti lämpimät talvikengät, jotka kestävät sekä pakkasta että kosteutta. Siihen asti jalat palelivat joka talvi ja kastuivat suojakeleillä.
Miten sitten, jos käytössä on ollut lähinnä isommilta sisaruksilta & vanhemmiltä jääneitä käytettyjä nahkakenkiä ja villasukkia? Onko niillä saanut jalkansa pidettyä lämpiminä? Pakkaskelin huopatöppöset erikseen, ne nyt varmasti saikin topattua.
Luulisi että monella kiertäneet kengät olisi jo niin kuluneet, että varmasti päästää jo jotain kosteutta läpi. Jostain luin, että entisaikoina käytettiin kengissä sisällä sellaisia omanlaisiaan huopatöppösiä eristeenä. En nyt muista mikä niiden nimi oli, mutta sellainen kuulosti lämpimältä! Itselläni on nyt turkisvuoriset kengät, ja ne on kyllä lämpimät.
ApEi ennen tarvinnut liikkua kun busseja kulki joka nurkalla. 1950-luvulla oli jo naisilla housut. Oli toppahousujakin. Mutta ei niissä haluttu tulla kuvatuksi. Hiihtohousujakin oli. Alla tietysti villahousut. Ja onhan nykyäänkin naisilla jaloilla kylmä. Mutta kuka hitto sitä valittaisi.
Ei kyllä ollut busseja kaikkialla.
Villahousut se salaisuus.
Pikkutyttönä oli villasta kudotut pitkälahkeiset villahousut puuvillasukkien päällä. Mutta minusta ei otettu kuvia ja asuin maalla. Ulkoillessakin oli vielä suojapuku ja kouluikäisenä pitkät housut. Lämpimänä pidettiin, koska ei ollut varaa sairastua pissatulehduksiin.
Paksut villaiset sukkahousut, naiset käyttivät hiihtohousuja joissa lenkki kenkien alla.
50-luvulla oli ns päällyskenkiä joissa tyhjää koron kohdalla ettei korkokenkiä tarvinnut riisua.
Villaisia pitkiä hameita ja alla lahkeelliset housut jopa kahdet päällekkäin.
Myös pitkiä talvitakkeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kengät sitten! Musta tuntuu, että vasta joskus 90-luvulla olen saanut jalkaani ensimmäiset oikeasti lämpimät talvikengät, jotka kestävät sekä pakkasta että kosteutta. Siihen asti jalat palelivat joka talvi ja kastuivat suojakeleillä.
Miten sitten, jos käytössä on ollut lähinnä isommilta sisaruksilta & vanhemmiltä jääneitä käytettyjä nahkakenkiä ja villasukkia? Onko niillä saanut jalkansa pidettyä lämpiminä? Pakkaskelin huopatöppöset erikseen, ne nyt varmasti saikin topattua.
Luulisi että monella kiertäneet kengät olisi jo niin kuluneet, että varmasti päästää jo jotain kosteutta läpi. Jostain luin, että entisaikoina käytettiin kengissä sisällä sellaisia omanlaisiaan huopatöppösiä eristeenä. En nyt muista mikä niiden nimi oli, mutta sellainen kuulosti lämpimältä! Itselläni on nyt turkisvuoriset kengät, ja ne on kyllä lämpimät.
Ap
Syylingit
Jep, ne villasukkikset oli tosi paksuja. Mummolani vintille oli ( pula-aikaa eläneinä)säilöttynä sellaisia. Varmaan 3-4 kertaa paksumpia kuin nämä nykyiset paksut sukkahousut.
Tuo on kyllä totta että aiemmin kuvia otettiin vain erikoistilanteissa ja pantiin parhaat päälle. Arkena pukeutuminen oli toisenlaista.
Villahousut olivat hengenpelastajavälikerros niin miehille kuin naisillekin. Turkikset ja raskaat villakankaat kestivät sukupolvia, ja niitä käytettiin kunnes totaalisesti hajosivat. Mummolla oli vielä 70- luvulla isoja laatikoita täynnä perittyjä vällyjä, kaapuja ja huiveja vintillä.
Minulla oli myös lapsuudessani turkki ja turkishattu, mutta niitä pidettiin vaan vierailuilla. Pihaleikeissä oli äidin ompelema tikkikangashaalari :) Kenkinä huopikkaat, monot ja siskolta perityt vuoratut kumisaappaat jollaiset oli kaikilla. 70- lukua Helsingissä.
Sotien jälkeen naisilla oli villahousut, pitkät villasukat ja huopatossut ( huopikkaat), pitkä hame ja pitkä
takki, lapaset, rukkaset villahuivi tai karvahattu.
Vasta -60 luvulla maaseuduilla alkoivat tytöt/naiset pitämään hiihtohousuja. Monet tytöt vielä 1963 hiihtivät mekko päällä kansakoulun hiihtokilpailuissa.
Toppatakkeja ei ollut ainakaan minun lapsuudessani -60 luvulla. Paksuja villakangas takkeja, jotka olivat
tosi painavia.
Ihmiset oli paljon karaistuneempia sillon.