Lue keskustelun säännöt.
Miehen äiti käy härskisti miehen palkkapussilla!
20.09.2007 |
No niin, hieman raflaava aloitus, mutta kaipaisin mielipiteitä seuraavasta (toivottavasti joku jaksaa lukea sepostukseni):
Olemme ns. uusperhe. Perheeseen kuuluvat minä, avomieheni (olemme kihloissa) ja poikani, jonka biologinen isä ei osallistu millään tavalla - ei myöskään rahallisesti - elämäämme. Olemme uuden mieheni kanssa olleet yhdesä nyt reilu 4 vuotta, joista kohta 3 saman katon alla.
Mies on ihan kohtuullisen hyvin tienaavassa akateemisessa palkkatyössä, itse opiskelen tällä hetkellä päätoimisesti. Jätin sivutoimisen työni minun ja miehen yhteisestä päätöksestä, jotta saisin tutkintoni nopeammin ulos yliopistolta. Reilu vuosi pitäisi pärjätä miehen palkalla ja opintotuellani, lisäksi " minun puoleltani" perheen yhteiseen kassaan tulevat lapsen lapsilisä ja minimi elatusturvamaksu. Asumme Helsingissä, ja eläminen perheasunnossa ja perheenä tulee kalliiksi. Rahaa ei todellakaan ole liikaa yhden tienaavan aikuisen taloudessa, vaikka mies tienaakin ihan ok:sti, sillä velkojakin on.
Itse tunnen todella huonoa omaatuntoa siitä, että miehen palkkarahat menevät suoraan perheen elättämiseen, eikä rahaa esim. omille harrastuksille tai matkoille jää. Kyse on kuitenkin uusperheestä, johon hän ikään kuin tuli ulkoapäin. Mies maksaa siis tällä hetkellä minun lapseni elämisestä, harrastuksista ym. ja minun opinnoistani. Vaikka mies sanoo, että olemme nyt yhtä perhettä, ja ettei asia häntä haittaa, se haittaa minua. Siis elää taloudessa, johon en itse tuo rahaa, varsinkin kun lapsi on minun, ei miehen ja minun yhteisesti hankkima.
Miehen äiti on sairaseläkkeellä, vaikka onkin suht nuori ihminen. Miehen isästä hän on eronnut jo aikoja sitten, eikä tämä ole yhteydessä ex vaimoonsa tai edes mieheeni. Äidin taloudellinen tilanne on heikko, sillä hänelle ei jäänyt erossa mitään ja hän on ollut sairaseläkkeellä lähes koko ikänsä. Mies auttaa äitiään taloudellisesti maksamalla joitakin tämän laskuja säännöllisesti ja esim. käymällä usein ruokakaupassa tälle. Minusta tämä on hienoa, ja arvostettavaa mieheltä, enkä sinänsä haluaisi sanoa mitään pahaa siitä, että hän auttaa sairasta äitiään.
Mutta kun miehen äidillä taitaa olla aika erilainen arvomaailma kun minulla. Itse olen nimittäin nyt - eläessäni miehen rahoilla - kutistanut kaikki menoni täysin minimiin. Ei maksavia harrastuksia, ei vaatehankintoja, mahdollisimman pienet puhelinlaskut, ei naistenlehtiä, ei kalliita ruokakauppalaskuja jne. Suoraan sanoen elämme nyt aikamoisella säästökuurilla koko perhe, jotta selviämme näistä viimeisistä opintoajoistani. Ja mitä tekee mitä tekee miehen äiti? Käyttää täysin häpeilemättä hyväkseen miehen avokätisyyttä!
Olen sattunut näkemään esim. pari miehen maksamaa äitinsä puhelinlaskua; yli sata euroa molemmat (omat kännylaskuni ovat aina olleet alle 40 euroa kuussa, viime aikoina alle 30 euroa kun olen säästellyt niissäkin). Toisena päivänä näin äidin miehelle lähettämän " kauppalistan" , ja tämä ei tosiaan pitänyt sisällään makarooneja ja tarjouslihaa. Siis lista oli suorastaan hävytön. Miehen olisi pitänyt viedä kaupasta monta pakettia tietyn merkkistä kallista kahvia, sitä ja sitä sulatejuustoa, tuoretta leipää leipätiskiltä, leivonnaisia ja vaikka mitä. Siis en todellakaan muista, mitä kaikkea listassa oli, mutta kaikki oli sieltä kalleimmasta päästä, määrät olivat huimia ja juuri tiettyjä laatumerkkejä halusi. Ja tätä rataa...
Siis olenko minä väärässä, kun ajattelen sen niin, että jos elää jonkun toisen rahoilla, pitäisi ainakin sitten yrittää elää mahdollisimman vähäksi rasitteeksi. Minua hävettää miehen avovaimona jo niin paljon elää hänen rahoillaan, että karsin kaikissa mahdollisissa laskuissa. Ja me nyt kuitenkin olemme tällä hetkellä lapseni kanssa - kuten mies asian sanoo - hänen perheensä.
V***taa, että me karsimme laskuissa ja syömme säästeliäästi, ja sitten ne kympit ja sadat eurot mitä saamme säästettyä menevät miehen äidin hurjiin puhelinlaskuihin ja gourmet-ruokiin. Mies ei selvästi kehtaa sanoa tästä äidilleen, enkä minä ole tähän äitiin minkäänlaisessa yhteydessä. (Näemme tosi harvoin, lähinnä jossain sukujuhlissa eikä mieskään näe äitiään juuri sen enempää, muuta kuin kaupassa tälle käydessään)
Kehtaisinko ottaa asian puheeksi mieheni kanssa? Tavallaan en kehtaa, sillä elänhän minäkin nykyään hänen palkkapussillaan, eikä se minulle pitäisi kuulua, miten paljon hän äitiään auttaa. Toisaalta minusta mies voisi ihan hyvin keskustella äitinsä kanssa. Sanoa ihan suoraan, että meillä on tällä hetkellä perheenäkin aika tiukka tilanne, joten hän ei pysty auttamaan ihan yhtä paljon. Minua pöyristyttää, että miehen äiti kehtaa pokkana törsätä poikansa rahoja. Siis jos kuka tahansa muu tarjoutusi maksamaan minun puhelinlaskuni, en todellakaan puhuisi 120 euron edestä kuukaudessa!
Miten te tähän suhtautuisitte? Sanoisitteko jotain miehelle?
Kommentit (4)
Olen siis samaa mieltä 2:n ja 3:n kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä, että tilanne on varsin hankala sinun kannaltasi, mutta minut ajaisi silti suorastaan raivoon tuollainen. Sinä ja lapsesi olette miehesi perhettä - hän on aikuinen ihminen ja saa näin ajatella ja elää, sanokoot kuka tahansa mitä hyvänsä (mitä täällä nyt yleensä tulee; elätä muija itse lapsesi jne.)
Ja jos miehesi auttaa äitiään, se on hieno juttu TIETTYYN PISTEESEEN. Jonka ohi on menty aikoja sitten.
Mies on vähän sellainen jees-mies tapaus. Haluaa auttaa kaikkia, eikä oikein sitten ymmärrä omia rajojaan (usein esim. lupailee sinne sun tänne apujaan, eikä aikataulu sitten joustakaan). Lisäksi mies tuntee selvästi tosi korostunutta vastuuta äidistään...Johtuu varmaan siitä, että äiti on tosiaan sairastanut ties mitä lähes koko ikänsä, ja mieheni isä häipyi ja jätti heidät oman onnensa nojaan.
Minusta siis on tosi arvostettavaa, että mies haluaa auttaa äitiään. Ja poikamiehenä hänellä on ollutkin siihen hyvin varaa, sillä yksinäiseksi ihmiseksi hän tienaa jo tosi kivasti, ja on tienannut ihan parikymppisestä asti. Kolmen hengen talouden elättäminen on kuitenkin jo vähän eri asia pk-seudun asuntokustannuksien ym. puitteissa! Siis se palkka, mistä on ennen huoleta maksettu äidin isotkin puhelinlaskut, ei enää riitäkään samalla tavalla. Minusta niin kauan, jos ei ole pikkurahasta puute, niin miksi ei auttaisi sairasta ja vähätuloista lähiomaistaan jokusella satasella kuussa.
Mutta eikö tämä äiti tajua, että miehellä on nyt perhe? Ja miten hän muutenkaan kehtaa?
Minä en kertakaikkiaan tiedä, miten asian miehelle esittäisin, ettei miehelle tule sellainen olo, että nyt jo sitten sanelen, miten hänen palkkaansa tulee käyttää, vaikka en itse tienaa mitään perheen kassaan. Lisäksi en halua haukkua hänen äitiään. Minusta sairaan äidin auttamisessa ei siis ole mitään pahaa, eikä edes siinä, että hän ottaa apua vastaan. Mutta avun vastaanottamisella ja toisen hyväksikäyttämisellä on eroa! Minusta äidin käytös on törkeää.
ap
Ensinnäkin olette olleet 4v yhdessä. Toisekseen ei ole miehesi vastuu elättää kokoajan aikuista ihmistä. Hän saa sairaseläkettä ym. tukia. Luulis jo yli 40 (?) äidin osaavan suunnitella taloutensa ja elää sen mukaan. Miehesi voi suuttua jos sanot suoraan mut jonkun se suu on aukaistava. Voihan olla et miehes on samalla linjalla sun kaa mut ei uskalla kieltäytyä... Äiti kun on.
Nosta vaan kissa pöydälle jo tänään!