Lue keskustelun säännöt.
Forssa ei huolinut torilleen Lotta Svärd -patsasta – päätös kertoo siitä, että sisällissodan arvet ovat yhä olemassa
22.12.2017 |
NÄINÄ aikoina, kun kansalaiset sulkeutuvat omiin somekupliinsa, on jollakin tavalla yllättävää, että vanhatkin jakolinjat ovat vielä voimissaan.
Ainakin Forssassa.
Forssan kaupunginhallitus päätti maanantaina, että kaupungin torin laitaan ei tule Lotta Svärd -patsasta. Ei tule, vaikka patsas olisi pystytetty yksityisin keräysvaroin. Päätös syntyi äänin 6–3.
Ensi silmäyksellä kyseessä on hassu paikallisuutinen – jaksavatkin kinastella yhdestä patsaasta. Tarkemmin ajatellen asiassa ei ole mitään hauskaa. Se kertoo pikemminkin siitä, että sadan vuoden takaisen sisällissodan arvet ovat edelleen olemassa.
”Olen tyrmistynyt”, sanoo Forssan päätöksestä Lotta Svärd -säätiön toiminnanjohtaja Tarja Björkling-Pakarinen. Häntä harmittaa etenkin se, että päätöksen taustalla olivat vuoden 1918 tapahtumat.
PATSAASTA on syksyn mittaan ollut Forssassa melkoinen kähinä.
Paikallisen demarivaikuttajan Minna Lintosen mukaan lottapatsas olisi ollut ”luunappi kaupungin työväestölle”.
Onhan Forssa perinteinen työväenkaupunki, jossa vuonna 1903 hyväksyttiin Sdp:n kuuluisa Forssan ohjelma. Forssa oli sisällissodassa punaisten hallussa. Sodan jälkeen Forssassa oli vankileiri ja sotatuomioistuin, jossa tuomittiin yli 200 punaista teloitettavaksi.
Vasemmiston kannatus on ollut kaupungissa aina vahvaa – kevään kuntavaaleissa Sdp sai äänistä 31,4 prosenttia.
Forssan historia ei ole Lintosen mukaan sellainen, että Lotta Svärd -patsas sopisi kaupunkiin. ”Jos me pystytettäisiin tänne suojeluskunnan henkeen vannoneiden Lotta Svärd -patsas, niin olisihan se aika erikoista”, Lintonen sanoi Ylen haastattelussa.
LINTOSEN näkemys Lotta Svärdin suojeluskuntakytkennästä pitää sinänsä paikkansa.
Kommentit (7)
Kuitenkin kansakunta ollut yhtenäinen sodan aikana ja merkitävä lottien toiminan keskus.Taas koko punakapina oli jo melko nopeasti jo tuhoon tuomittu sota maallikko sotilailla ja kelvottomalla sodanjohdolla ja monet vain mukana muhkean päivärahan takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tainnut olla Lotta-järjestö vielä voimissaan kapinan aikoihin? Ehkä oli olemassa, mutta niin pienessä roolissa, että siitä olisi jäänyt kenellekkään paha mieli? Mielestäni Lottiin liittyi paljon myös työväestön naisia talvi- ja jatkosodan aikana? Taisi tulla vasta jatkosodan jälkeen ryssän painostuksesta kenellekkään mieleen ko. järjestön 'pahuus'. Tämä on vain ryssän nöyristelyä, josta pitäisi kyllä päästä jo eroon.
Lotta Svärdin pitkäaikainen johtaja Fanni Luukkonen oli erittäin natsi-myönteinen ihminen. (Tämä on historiallinen fakta, ei mielipude.)
Onneksi saadaan nyt näitä uuslottia niin voidaan niille sitten pystyttää patsas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä, että jättivät pystyttämättä.
Täällä Forssassa Kaisa Lepola ja Sanni G-L omaavat haaremin jonka tuella ne vesittävät vuorotellen kaiken järkevän jolla kaupunkiamme voisi parantaa.