Vittumaiset naapurit
Kertokaa kauhutarinoita naapureistanne! Yritän niiden avulla selvitä järjissäni oman naapurini touhujen suhteen.
Kommentit (366)
Seinän hakkaaminen. Ei ju-man-kau-ta!
Jeppisjee kirjoitti:
Viime v loppuna oli kaljaa roiskittu pitkin rappua ja yksi rikkinäinen tölkki lojui asuntomme oven edessä, asutaan siis kerrostalossa. Tänään laitoin toiselle naapurille vmäistä viestiä kun oli ties kuin monetta kertaa parkkeerannut meidän auto paikalle. Yläkerran naapurin lesta/mamu pariskunta panee niin isoon ääneen että yöllä herää siihen kirkumiseen.
Tässä nyt jotain alkuun.
Lesta/mamu ?
kerrostalossa, kaljapullot rikottu rappukäytävään, roskapussit heitetty parvekkeelta pihalle ja jätetty siihen, melua joka yö, häkkivarastoihin murtauduttu, hissiin kustu monen monta kertaa, huumeneuloja pihassa, autosta varastettu tavaraa, yksi hullu naapuri vielä kehtasi valittaa, että koirat talossa ovat häiriöksi.... Muutin pois kun tilanne ei vuodessa miksikään muuttunut, edes isännöitsijä ei saanut taloon rauhaa.
Vanhan asunnon naapuri remontoi öisin. Kuului aina jotai sahaamisen ääniä ym keskellä yötä. Hermot meni siinä vaiheessa kun kuuntelin yhden yön lattialistojen kiinnitystä. Oikeen pysty seuraamaan, että millä kohdalla ollaan menossa asunnossa kun oli samanlainen pohja kuin omassani.
Toinen painajainen oli yläkerran ukko, joka kännissä ei osannut koskaan omaan kerrokseen asti vaan yritti minun asuntoon sisään omilla avaimillaan baari illan jälkeen klo 4.00 ja kun ovi ei auennut niin meinasi tulla postiluukusta sisään ja haukkui vaimonsa kun oli perkele mennyt lukot vaihtamaan. Huhu.
- Monen tunnin panosessio niin että vähän väliä kuuluu sellaisia ääniä niin kuin porsasta teurastettaisiin. Heti kun luulet että se loppuu niin 15 min päästä se alkaa uudestaan.
- Sisällä tupakoiminen. Hyi helvetti onko pakko.
- Lapsien jatkuva kiljuminen ja tömistely. Ei sellaista pientä äännähtelyä vaan KILJUMISTA eikä pientä töminää vaan NORSULAUMAN TÖMISTELYÄ.
Hullu amatsooni. Katto tömisee jatkuvasti, imuroi joka päivä, patterit kolisevat ja imuri raapii kattoani. Koiransa ulvoo tunteja. Y-säätiön asukki. Luikkii pakoon ulkona tavatessamme. Ei tule samaan hissiin, juoksee pakoon.
Naapurina kämppikset, jotka pitivät jatkuvaa meteliä. Kommunikoivat usein kiljahtelemalla ja huutamalla, paiskoivat ulko-ovea niin, että mun asunnossa taulut heilui seinällä, tykkäsivät paiskoa myös muita ovia ja tavaroita (etenkin hiljaisuusaikana).
Kämpässä kävi usein kavereita kylässä, nämäkin paiskoivat ovia, painelivat "vahingossa" mun ovikelloa valokatkaisijan sijasta, ölisivät rappukäytävässä, ravasivat usein pihalla ja aina helvetillisen metelin kera. Pe ja la pitivät bileitä, joskus viikollakin. Meteli alkoi alkuillasta, loppui puolenyön tienoilla ja jatkui aamuneljän-viiden aikaan, kun jatkot alkoivat. Muuttivat onneksi pois jonkun toisen riesaksi.
Nykyään yläpuolella asuva naapui heittelee ja pudottelee jotain saatanan raskasta lattiaan, en edes tajua, miten joku saa noin vitunmoisen metelin aikaan. Olen herännyt siihen kolinaan monta kertaa. Siirtelee myös huonekaluja mahdollisimman kovaäänisesti (sanoinko jo, että yöllä?). Paiskoo ovea niin, että ääni kuuluu monen kerroksen päähän. Välillä kuuluu jotain huutoa ja ölinää ilmanvaihtokanavista.
Kaikki tämä korostuu tietenkin hiljaisuusaikaan yöllä. En tiedä, onko tästä talosta tullut joku mt-potilaiden vai ihan vain vittupäiden kuntoutustalo. Stressitasot on koko ajan tosi korkeat.
Edellisen asunnon alakerrassa oli perhe, jossa kolme pientä lasta ja tietenkin neljäs jo tulossa myös. Antoivat lastensa kiljua ja huutaa aamuseitsemästä iltakymmeneen. Kun menin kerran pyytämään, josko vähän ruahoittelisivat lapsiaan, sain huudot että olen rasisti. Aha. Aina moikkasin kivasti pihalla ja olin ollut muutenkin ystävällinen tuohon asti heille. Tuon haukkumisen jälkeen ei kyllä kiinnostanut enää olla.
Naapuri kyttää roskiskatoksella mitä kukakin tuo sinne ja sitten pitää kierrätysluennon jokaiselle jolla on hänen mielestään roskat väärin lajiteltu. Kerran olen hänet sieltä roskikselta päivystämästä löytänyt jopa keskellä yötä, kun kävin meidän bileet siivottuani ja vieraiden lähdettyä vielä nakkaamassa roskiksen ennen nukkumaanmenoa. Hänen mielestään myös muka naapuritalon porukka tuo roskat meidän roskikseen ja sitä sitten vahtii siellä yötä päivää.
Meidän rivitalossa joku tykkää hakata pattereita. Tähän lisäksi naapurin ulvova koira (josta tein oman aloituksen äsken).
Teemme taloyhtiössä joitakin hommia kuten nurmikonleikkuu talkootyötä rahaa säästääksemme. Yksi naapureista, joka ei ikinä itse osallistu mihinkään kyttää muiden "suoritusta" ja kulkee perässä neuvomassa miten vaikkapa nurmikko kuuluu leikata. Tekee mieli ajaa sillä leikkurilla ukko kumoon.
Vierailija kirjoitti:
Teemme taloyhtiössä joitakin hommia kuten nurmikonleikkuu talkootyötä rahaa säästääksemme. Yksi naapureista, joka ei ikinä itse osallistu mihinkään kyttää muiden "suoritusta" ja kulkee perässä neuvomassa miten vaikkapa nurmikko kuuluu leikata. Tekee mieli ajaa sillä leikkurilla ukko kumoon.
Voi ei :D Varmasti kamalaa, mut alko vaan naurattaa toi mielikuva. Mun mies on kova "neuvomaan., tuleekohan siitä samanmoinen vanhana...
Vierailija kirjoitti:
Seinän hakkaaminen. Ei ju-man-kau-ta!
Yleensä kannattaa katsoa peiliin, jos naapuri hakkaa seinään.
Huh. Nyt tuntuu onnekkaalta kun mulla ei ollut koskaan mitään näin pahaa kun asuin kerrostaloissa.
Ehkä ärsyttävin oli se vanhan viinan/pissan/hien haju hississä, joka lähti aina siitä yhdestä ukosta. Ja toinen oli teknoa täysillä yötä myöten (ikkunat auki toki) soittavat venäläiset, mutta se loppui kun kävi poliisit ovella muutamaan otteeseen.
Meidän talossa asuu julkisiin tiloihin kakkaaja Hänen paras taideteoksensa on ollut ripulikakka seinällä. Rappukäytävä pitää aina tarkistaa ennen vieraiden saapumista, ettei pökäleläjä ole yllättämässä. Saattaa olla tottumattomalle liian ikimuistoinen elämys.
No kyllähän nämä yölliset huonekalujen raahaajat/remppaajat ja kantapääravaajat aiheuttavat sen sortin vitutusta, että eipä sitä oikein osaa sanoiksi pukea. Ei ole maailman mukavin homma mennä yöllä häirikön oven taakse pyytämään tätä rauhoittumaan mutta pakko se on tehdä jos meinaa itse pysyä järjissään ja saada nukuttua.
Meidän taloyhtiössä asui vajaan vuoden verran aikas röyhkeä nuori herra, joka mm. hyppi trampoliinilla aamukuudelta, illalla ja ties milloin. Oli onnenpäivä kun mieheni kävi hänen oven takanaan kysymässä, että mitäs helvettiä nyt meinaat oikein kun kolistelet yöllä ja herrasmies vastasi, että muuttaa seuraavana päivänä pois. Ei ole ikävä, mukavaa elämää vaan hänelle. Ai niin, tämä herra selitti trampoliiniharrastustaan sillä, että pakko treenata kotona kun ei ole varaa mennä salille. Kusethan siinä tuli housuun kun selvisi, mitä herra tekee työkseen. Hän on ammatiltaan sijoitusneuvoja.
Vierailija kirjoitti:
kerrostalossa, kaljapullot rikottu rappukäytävään, roskapussit heitetty parvekkeelta pihalle ja jätetty siihen, melua joka yö, häkkivarastoihin murtauduttu, hissiin kustu monen monta kertaa, huumeneuloja pihassa, autosta varastettu tavaraa, yksi hullu naapuri vielä kehtasi valittaa, että koirat talossa ovat häiriöksi.... Muutin pois kun tilanne ei vuodessa miksikään muuttunut, edes isännöitsijä ei saanut taloon rauhaa.
Missä päin noin pelottavaa meininkiä?
Vierailija kirjoitti:
Naapurina kämppikset, jotka pitivät jatkuvaa meteliä. Kommunikoivat usein kiljahtelemalla ja huutamalla, paiskoivat ulko-ovea niin, että mun asunnossa taulut heilui seinällä, tykkäsivät paiskoa myös muita ovia ja tavaroita (etenkin hiljaisuusaikana).
Kämpässä kävi usein kavereita kylässä, nämäkin paiskoivat ovia, painelivat "vahingossa" mun ovikelloa valokatkaisijan sijasta, ölisivät rappukäytävässä, ravasivat usein pihalla ja aina helvetillisen metelin kera. Pe ja la pitivät bileitä, joskus viikollakin. Meteli alkoi alkuillasta, loppui puolenyön tienoilla ja jatkui aamuneljän-viiden aikaan, kun jatkot alkoivat. Muuttivat onneksi pois jonkun toisen riesaksi.
Nykyään yläpuolella asuva naapui heittelee ja pudottelee jotain saatanan raskasta lattiaan, en edes tajua, miten joku saa noin vitunmoisen metelin aikaan. Olen herännyt siihen kolinaan monta kertaa. Siirtelee myös huonekaluja mahdollisimman kovaäänisesti (sanoinko jo, että yöllä?). Paiskoo ovea niin, että ääni kuuluu monen kerroksen päähän. Välillä kuuluu jotain huutoa ja ölinää ilmanvaihtokanavista.
Kaikki tämä korostuu tietenkin hiljaisuusaikaan yöllä. En tiedä, onko tästä talosta tullut joku mt-potilaiden vai ihan vain vittupäiden kuntoutustalo. Stressitasot on koko ajan tosi korkeat.
Kuulostaa ihan mun (Luojan kiitos) vanhoilta naapureilta. Just toi että juuri silloin kun hiljaisuus alkaa ja yleensä ainakin työskentelevät tai ketkä tahansa vaikka koulussa käyvät ihmiset nukkuvat, alkaa se huutamalla kommunikointi ja kaiken, ovien, kattiloiden tms. paiskonta. Kerran jälleen kerran pitivät joku perjantai bileitä ja olin hyvilläni kun kerrankin hiljenivät (lähtivät baariin) suht aikaisin, jopa ennen puolta yötä. No eipä mitä, heräsin n klo 4 siihen, että ovi paiskattiin kiinni ja alkoi ihan käsittämätön huuto ja kiljunta ja meuhke, niin, että lapsetkin heräsivät. Menin soittelemaan ovikelloa, jotakin hihitystä kuului oven takaa, kehotin avaamaan oven. Avasivat sen oven, ja esitin toiveeni nukkumisesta. Juu, ollaan ihan hiljaa, vastattiin. Kattia kanssa, meuhke jatkui kahta kauheampana. Olin täys hermoraunio, tein valituksen isännöitsijälle ja nää naapurit tietenkin yhdisti sen minuun ja suuttuivat mulle.
Ja myös toi että hiljaisuuden alkamisen jälkeen aletaan siirtelemään jotain huonekaluja?! Ja siis monena päivänä? Siis mietin, että leikkiikö ne jotain ei saa koskea maahan-leikkiä siellä, ja hyppii huonekaluilta toisille vai mitä?! Ja samat, huudot ja ölinät, ja jostain bass×987654boost stereoista samojen paskojen biisien spämmääminen. No, ei ollut kumminkaan niin paha, kuin nuo huutamalla kommunikoijat.
Myös eräällä yläkerran naapurin rouvalla oli niin kantava ääni ja joka muuttui aina vaan kantavammaksi, kun rouva nautti alkoholia, oli ihan järkyttävää. Siis vieläkin kun muistan sen äänen, niin ahdistun. Siis miten jonkun äänestä pystyy jotakuinkin saamaan trauman? Muutenkin örvelsivät kännissä, ukkonsakin soitteli mun ovikelloo yöllä ja ölisi jotain, putosi sängystä (yläkerrassa) kauhealla ryminällä niin, että meinasin saada sydärin, kun olin kesken unien ihan että mitä sattui? Mutta toi rouvan ääni oli kyllä kaikista pahin ja muutenkin jutut (joita mun oli pakko kuunnella, kun kailotti ihan täyttä kurkkua) tyhmiä. Siis kun se ääni oli semmoinen huutamisen ja kiljumisen risteytys. Hyvä että musta ei tullut sen vuoksi mt-tapausta.
Viime v loppuna oli kaljaa roiskittu pitkin rappua ja yksi rikkinäinen tölkki lojui asuntomme oven edessä, asutaan siis kerrostalossa. Tänään laitoin toiselle naapurille vmäistä viestiä kun oli ties kuin monetta kertaa parkkeerannut meidän auto paikalle. Yläkerran naapurin lesta/mamu pariskunta panee niin isoon ääneen että yöllä herää siihen kirkumiseen.
Tässä nyt jotain alkuun.