Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kansainvälinen tutkimus osoitti psykoosiriskin kohonneeksi alueilla, joilla on paljon vuokra-asuntoja

Vierailija
07.12.2017 |

Maailmalla riski sairastua psykoosiin on havaittu monin verroin korkeammaksi suurkaupungeissa kuin maalla. Suomessa asetelma oli pitkään päinvastainen, mutta ilmassa on muutoksen merkkejä.
Kansainväliset tutkimukset ovat näyttäneet jo pitkään, että kaupunkilaisilla on suurempi riski psykoottiseen oireiluun kuin maalaisilla. Koska skitsofrenian ja muiden psykoottisten häiriöiden puhkeamiseen vaikuttavat sekä perintö- että ympäristötekijät, ovat tutkijat päätelleet, että jokin piirre kaupunkielämässä koettelee mielenterveyttä.

Uusimman palan tähän palapeliin tarjoaa tiedelehti Jama Psychiatryn tällä viikolla julkaisema tutkimus, jossa vertailtiin psykoosien ilmaantuvuutta 17 eri alueella Britanniassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Brasiliassa. Tutkituilla alueilla ilmeni tutkimuksen aikana kaikkiaan 2 774 uutta psykoositapausta.

Alueelliset erot olivat merkittäviä. Keskimäärin uusia tautitapauksia ilmeni vuodessa 21,4 kappaletta 100 000 henkeä kohden.

Suurinta psykoosien ilmaantuvuus oli Pariisin keskustassa ja Kaakkois-Lontoossa, missä psykoosiin sairastui vuodessa 45 henkeä 100 000:sta.

Vähiten uusia tapauksia kirjattiin Espanjassa Santiagoa ympäröivällä maaseudulla, vain kuusi tapausta vuodessa 100 000 henkeä kohti.

Kun alueita vertailtiin eri mittareilla, selvisi, että psykoosien ilmaantuvuutta ennusti vahviten omistus- ja vuokra-asujien osuus alueella.

“Alueilla, joilla on eniten omistusasujia, on vähiten psykooseja, mikä voi liittyä syrjäytymiseen”, selittää tutkimusta tehnyt tohtorikoulutettava Hannah Jongsma Cambridgen yliopistosta tutkimuksen tiedotteessa.

Jongsma selventää, että syrjäytyneiden alueiden ihmisillä voi olla elämässään enemmän sosiaalisia stressitekijöitä, jotka tutkimusten mukaan altistavat psykooseille.

”Vaihtoehtoisesti omistusasuminen voi kertoa sosiaalisesta pysyvyydestä ja yhteenkuuluvuudesta, jotka liittyvät vahvempiin tukiverkostoihin.”

Tutkimusta johti brittiprofessori James Kirkbride, joka on saanut viitteitä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden merkityksestä myös aiemmissa tutkimuksissaan.

Mielenkiintoinen yhteys löytyi äänestysaktiivisuuden ja psykoosiriskin väliltä: mitä alhaisempi äänestysprosentti paikallisvaaleissa, sitä suurempi psykoosien ilmaantuvuus alueella. Kirkbriden mukaan vähäinen äänestysinto kertoo heikosta kiinnittymisestä ympäröivään yhteisöön.

Suomessa omistusasumisen tai äänestysaktiivisuuden yhteyttä psykoosien ilmaantuvuuteen ei ole tutkittu. Tutkimusprofessori Jaana Suvisaari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tietää kertoa, että maaseudun ja kaupunkien välinen ero on kuitenkin havaittu - tosin toisella tapaa kuin mitä kansainväliset tutkimukset antavat olettaa.

”Suomalaisissa väestötutkimuksissa psykoottisten häiriöiden ilmaantuvuus on ollut suurempaa maaseudulla kuin kaupungissa.”

Syytä tähän ei varmuudella tiedetä. Suvisaarella on pari valistunutta arvausta. Ensinnäkin Suomen kaupungit eivät ole eurooppalaisella mittapuulla mitään metropoleja. Maaseutukin on Keski-Euroopassa toisenlaista.

”Näitä eroja havaittiin ensimmäisenä Tanskassa ja Hollannissa, missä tilanne on kehittynyt jo aikoja sitten niin, että maalla asutaan väljästi ja vauraasti. Maaseudulla asuvat eivät ole siellä elantonsa eteen kituuttavia pienviljelijöitä.”

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
07.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessakin tilanne voi olla muuttumassa. Maaseutu-kaupunki-vaihtelu näkyy tutkimuksissa aina 1960-luvun lopulla syntyneisiin asti. Tältä vuosikymmeneltä on kuitenkin pari tutkimusaineistoa, joissa ero näyttää hälventyneen tai jopa kääntyneen 1970-1990-luvuilla syntyneillä.

”Uudemmat tutkimukset vihjaavat, että Helsingin seudulla ilmaantuvuus on nousemassa mahdollisesti jopa muuta maata korkeammaksi.”

Tutkimukset eivät tosin ole helposti vertailtavissa. Vanhemmissa on pyritty kuvaamaan koko väestöä, kun taas uudemmissa on tarkasteltu eri riskitekijöitä sairastuneiden ja heille valittujen verrokkien avulla.

”Tulokset kuitenkin vihjaavat, että asetelma voi olla kääntymässä Suomessakin”, Suvisaari tulkitsee.

”Kysymys on monista sosiaalisista taustatekijöistä. Maaseutu ja kaupungit ovat muuttuneet, aikaisempina aikoina maalla oli paljon köyhempää.”

Myös asuinalueen etninen kokoonpano on yhteydessä psykoosiriskiin, viittaavat aiemmat tutkimukset. Tuorein niistä on sekin Kirkbriden ryhmän tuotosta.

Tutkimus toisti vanhan tuloksen, jonka mukaan vähemmistöillä esiintyy muuta väestöä enemmän psykooseja. Uutta oli tieto, että riski pienenee, jos alueella asuu runsaasti eri etnisten ryhmien edustajia. Tällainen kirjo suojelee tulosten mukaan sen vähemmistöjen että valtaväestön mielenterveyttä.

Suvisaari kertoo ruotsalaistenkin tutkijoiden havainneen, että psykoosiriski on maahanmuuttajilla pienempi, jos heidän ympärillään on paljon muitakin maahanmuuttajia.

”Jos käyt koulua, jossa kuulut toisenlaiseen sosioekonomiseen ryhmään kuin valtaosa muista oppilaista, tietää se psykoosiriskin kannalta huonoa siitä huolimatta, edustatko parempi- ja huonompiosaisten vähemmistöä. Kuuluminen alueen valtaväestöön on siis tässä mielessä hyvä asia”, hän tiivistää.

Suvisaari on omassa tutkimuksessaan löytänyt etnisen vähemmistön, jolla esiintyy psykooseja valtaväestöä vähemmän. He ovat suomenruotsalaiset.

”On spekuloitu, että heillä voi suojaavana tekijänä olla yhteisöllisyys tai sosiaalinen pääoma, joka tuottaisi parempaa terveyttä niin ruumiin kuin mielen osalta.”

Kaiken kaikkiaan kansainvälisen tutkimuksen tuloksia psykoosien alueellisesta esiintyvyydestä ei voi sellaisenaan yleistää Suomeen.

”Meillä kaupunkien ja maaseudun välistä eroa voimakkaampi alueellinen ero löytyy itä-länsi-akselilta. Eniten psykooseja ilmenee Itä-Suomessa, vähiten Lounais-Suomessa”, Suvisaari korostaa.

Tähän voivat vaikuttaa paitsi sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, myös alueen geeniperintö.

”Asuinpaikka heijastaa muita asioita, jotka ovat villakoiran varsinainen ydin”, Suvisaari sanoo.

”Maailmalla vanhojen suurkaupunkien keskustassa moni alue on esimerkiksi päässyt ränsistymään, ja niistä on tullut huonosti toimeentulevien asuinalueita.”

Pelkkä köyhyys ei ole psykoosien riskitekijä, mutta esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutuminen on aiemmissa tutkimuksissa lisännyt nuorten kaupunkilaisten riskiä sairastua. 

Vierailija
2/10 |
07.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitää paikkaaansa. äänestävät vihreitä, vasemmistoa ja kokoomusta. Psykoottisia itsensä vihaajia kaikki

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
07.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikös jo vuosikymmet takaperin todettu, että rotat alkavat syödä toisiaan kun yhdyskunnan tiheys kasvaa suureksi?

On sitten toinen kysymys, johtuvatko psykoosit vuokralla asumisesta vai niistä, jotka pääosin vuokralla asuvat. Taloudellinen riippumattomuus varmaankin vähentää psykooseja aiheuttavia stressitekijöitä.

Suomessa korkeaa asumisen hintaa on pidetty tärkeänä köyhyyttä aiheuttavana tekijänä. Ainakaan kalliin asumisen ei luulisi lisäävän taloudellista riippumattomuutta.             

Vierailija
4/10 |
07.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa ihan loogiselta. Silti maailma on menossa enemmän ja enemmän ahtaaseen suuntaan. Ei kanankopeissa asuminen vierivieressä lähiöissä ole varmastikaan koskaan ollut kenellekään ideaaliratkaisu.

Suomeen pitää jostain syystä silti muka haalia lisää ihmisiä, jotka lisääntyvät huomattavasti holtittomammin kuin suomalaiset. Mitä hyvää on siinä, että maailman liiallista väestöä ruokitaan edelleen?

Tulevaisuudessa on lähes selvää, että automaatio ja robotit vievät entistä enemmän matalapalkkaista työtä pois. Silti uusista tulijoista suurin osa on lähes ennaltamäärätty juuri näille aloille. Katastrofiyhtälö!             

Vierailija
5/10 |
07.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jatkuva stressi ja toivottomuus ovat varsin hedelmällistä kasvualustaa mielenterveysongelmille.

abs fact an kaltaiset pönöttäjät aukovat suutaan saamatta mitään ulos. Ei pönöttäjä ymmärrä, että epätoivoivo on seurausta siitä, ettei oikeasti voi vaikuttaa omaan kohtaloonsa, toisin kuin joskus sotien jälkeen. pönöttäjä onkin nisuposki, joka on saanut kaiken valmiina, vaan ei ymmärrä olla kiitollinen. ei, nisuposki kuvittelee vieläpä itse "ansainneensa" menestyksensä, ja me muut nauramme koko rahan edestä. Sitä se kiittämättömyys teettää!             

Vierailija
6/10 |
07.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, miksi et linkaa? Sinä syyllistyt tekijänoikeusrikokseen tuossa, etkö sen verta tajua!

Linkki on aina laitettava, eikä koko tekstiä saa kopioida, ainoastaan siteerata.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005481589.html

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
07.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi et linkaa? Sinä syyllistyt tekijänoikeusrikokseen tuossa, etkö sen verta tajua!

Linkki on aina laitettava, eikä koko tekstiä saa kopioida, ainoastaan siteerata.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005481589.html

puhelimella vaikea lukea linkistä.

Vierailija
8/10 |
07.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pitää paikkaaansa. äänestävät vihreitä, vasemmistoa ja kokoomusta. Psykoottisia itsensä vihaajia kaikki

Mä ymmärrän, teillä palstapers.illa ei riitä kärsivällisyys lukea pitkiä kirjoituksia ja ymmärryksenkin kanssa on aika heikosti... Suomessa psykoosit on tuon jutun mukaan yleisempiä MAALLA. Ja mitä maalla taas äänestettiinkään? Kepua ja persuja.

Että katsopa peiliin ja ota ne lääkkeesi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
07.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei vuokra-asuminen vaan kaupungissa asuminen altistaa mielenterveysongelmille. Siitäkin on tutkimuksia.

Vierailija
10/10 |
07.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi et linkaa? Sinä syyllistyt tekijänoikeusrikokseen tuossa, etkö sen verta tajua!

Linkki on aina laitettava, eikä koko tekstiä saa kopioida, ainoastaan siteerata.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005481589.html

puhelimella vaikea lukea linkistä.

No ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin täältäkään.

Ja linkki on tärkeä lähteen kertomiseksi, sitäkään et tehnyt tuossa.

Voit sinä avainkappaleet kopioida, mutta koko jutun kopsaaminen ilman lähteen kertomista on laitonta ja tekijänoikeuksien vastaista kopiointia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi kolme