Lue keskustelun säännöt.
IL:n juttu alatiesynnytyksistä ja niistä syntyneiden vaivojen vähättelystä
07.12.2017 |
Lehti: Alatiesynnytysten jälkeisistä ongelmista vaietaan - kakkaaminen vaikeaa, nahka roikkuu kuin riippumatto
Tänään klo 12:02
https://m.iltalehti.fi/raskausjalapset/201712052200582633_rb.shtml
Itse olen 28-vuotias onnellisessa avoliitossa elävä nainen, ja olemme puolisoni kanssa miettineet jo tovin perheenlisäystä. Minulla ei siis ennestään ole lapsia. Minua on kuitenkin aina pelottanut raskauden tuomat muutokset vartalooni.
Aiheesta paljon tietoa hakeneena yksi yleinen teema, johon olen törmännyt, on raskauden aiheuttamien muutoksien murehtimisen kieltäminen. Eli näitä muutoksia murehtivia naisia leimataan usein turhamaisiksi ja itsekkäiksi. Vallalla oleva mielipide tuntuu olevan, että naisen tulee kantaa kaikki raskauden vartaloon tuomat muutokset ylpeydellä, ja mikäli hän ei tee niin, niin "hän ei ole äitiyden arvoinen".
Itse en ymmärrä, miten raskauden kroppaan tuomia muutoksia ei saisi pohtia etukäteen. Miten se vähentää naisen arvoa äitinä? Itselleni ei huolta tuota niinkään raskausarvet tai muut esteettiset muutokset (toki ilman niitäkin mieluusti olisin), vaan muut fyysiset vaivat. Tällä tarkoitan pidätysongelmia, ulostamisongelmia, tunnon katoamista, ongelmia seksissä. Mikäli päätämme hankkia lapsen ja onnistun tulemaan raskaaksi, toivon todellakin sydämestäni että yllämainittuja ongelmia ei minulle raskauden myötä tule.
Onkohan mistään mahdollista saada luotettavaa statistiikkaa siitä, miten paljon yllämainitsemiani ongelmia raskaudet aiheuttavat prosentuaalisesti. En usko. Kaipaisin tällaista luotettavaa faktatietoa mututuntuman sijaan, kun nyt olen vain keskustelupalstojen ja yksittäisten artikkeleiden varassa, eikä minulla ole todellista käsitystä siitä, miten yleisiä raskauden aiheuttamat fyysiset ongelmat ovat (lukuun ottamatta tuo artikkelin 13% ulostamisongelmaisista ruotsalaisnaisista).
Mielipiteitä? Tai jopa linkkejä aineistoihin, jossa luotettavaa faktatietoa ongelmien yleisyydestä?
Kommentit (216)
Niin alatie- kuin sektiosynnytyksissäkin on riskinsä ja joskus menee jotain pieleen. Luotettavan faktatiedon ja suomalaisten tilastojen mukaan sektio on äidille kuitenkin selvästi riskialttiimpaa. Jos pelkää ottaa riskejä elämässä, niin silloin on synnyttäminen jätettävä välistä. Ei ole olemassa riskitöntä synnytystapaa.
Paitsi jos saa haikaran tuomaan vauvan, satua taitaa kuitenkin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä ne ulostamisvaivat ym. vakavat terveydelliset haitat on hyvin harvinaisia suhteessa synnytysten määrään ja kyllä niihin suhtaudutaan nykyään jo ihan vakavasti ja niihin saa apua. Toisaalta tilastot on yhdentekeviä koska ne ei määritä millään tapaa juuri sinun synnytyksiäsi, kukaan ei voi ennustaa miten juuri sinulla menee. Ne on vaan riskejä mitkä on otettava jos lapsen haluaa, kaikkea ei tässä voi hallita.
Se että vatsanahka jää roikkumaan on toki kurjaa, eikä sellaiseen saa yhteiskunnalta apuja, mutta siihen ei sektiotkaan auta; päinvastoin tulee kahta kauheampi. Alatiesynnytyksen kauhistelu ja sektion glorifiointi on typerää.
Vierailija kirjoitti:
Niin alatie- kuin sektiosynnytyksissäkin on riskinsä ja joskus menee jotain pieleen. Luotettavan faktatiedon ja suomalaisten tilastojen mukaan sektio on äidille kuitenkin selvästi riskialttiimpaa. Jos pelkää ottaa riskejä elämässä, niin silloin on synnyttäminen jätettävä välistä. Ei ole olemassa riskitöntä synnytystapaa.
Paitsi jos saa haikaran tuomaan vauvan, satua taitaa kuitenkin olla.
Osaatko sanoa, mistä löytyy nuo luotettavat faktatiedot ja suomalaiset tilastot? Koitin googletella mutta löysin vain keskusteluja aiheesta.
Ap
Ei tätä haluta tutkia, koska länsimaissa halutaan syntyvyys nousuun.
Itse pohdin samoja asioita kuin ap. En ole koskaan potenut vauvakuumetta ja enimmän osan elämästäni olen ollut sitä mieltä, etten halua ainakaan biologisia lapsia juuri synnyttämisen kauheuden takia. En usko, että minulle lapsi olisi sen arvoinen, että seksielämä ja normaali arki olisi lopullisesti menetetty.
Hetkellisen kivun kesäisin, jatkuvaa vaivaa ja etenkin menetettyä tuntoa en kestäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin 0,5% saa pahat 4 asteen repeämät jossa koko väliliha repeää ja peräsuolen sulkijalihakset repeävät. Ei siis mitään vaaaraa!
Paitsi että joku aina kuuluu tuohon 0,5prosenttiin ja minulle kävi juuri noin. Kakkavaipat oli pitkään jalassa kun pidätyskyky poissa ja koko peräsuoli oli aivan jauhelihasilppua. Kursittiin kokoon mutta ei palannut normaaliksi. Laskeuma tuli ja pidätyskyky vaurioitui iäksi. Ajan kanssa vähän parani mutta ennalleen ei koskaan.
Olen sama mieltä että tilastoihin ei pidä luottaa ja näistä vaurioiden mahdollisuuksista ei puhuttu mitään kertaakaan neuvolassa tai odotusoppaassa. Olisi voinut asiasta mainita, sillä se on melkoinen shokki kun käin sitten käy.
Minäkin mietin näitä asioita paljon ollessani raskaana. Luin titkimuksia ja haastattelin lisäksi synnytyssairaalan johtajaylilääkäriä ja naisia, joilla oli kokemusta sekä sektiosta että alatiesynnytyksestä. Valitsin sektion, enkä ole katunut hetkeäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tätä haluta tutkia, koska länsimaissa halutaan syntyvyys nousuun.
Itse pohdin samoja asioita kuin ap. En ole koskaan potenut vauvakuumetta ja enimmän osan elämästäni olen ollut sitä mieltä, etten halua ainakaan biologisia lapsia juuri synnyttämisen kauheuden takia. En usko, että minulle lapsi olisi sen arvoinen, että seksielämä ja normaali arki olisi lopullisesti menetetty.
Hetkellisen kivun kesäisin, jatkuvaa vaivaa ja etenkin menetettyä tuntoa en kestäisi.
Tämän on pakko olla aina sama ihminen, joka aloittaa näitä keskusteluja aiheesta, jooko?
Kyllä asiaa tutkitaan ja komplikaatioista pidetään tilastoja.
Hyvä, älä missään nimessä hanki lasta. Sinua nyt ei edes lohduttaisi tieto, että seksielämä ja normaali arki pysyy ihan ennallaan synnytyksen jälkeen yli 90% tapauksista. Kunnon hysteerikolle ei todennäköisyyksillä tai tilastoilla ole mitään merkitystä, koska aina voi kuulua vaikka sen 0,00001 % huono-onnisimman joukkoon!
Elämä ei sovi pelkureille.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä ne ulostamisvaivat ym. vakavat terveydelliset haitat on hyvin harvinaisia suhteessa synnytysten määrään ja kyllä niihin suhtaudutaan nykyään jo ihan vakavasti ja niihin saa apua. Toisaalta tilastot on yhdentekeviä koska ne ei määritä millään tapaa juuri sinun synnytyksiäsi, kukaan ei voi ennustaa miten juuri sinulla menee. Ne on vaan riskejä mitkä on otettava jos lapsen haluaa, kaikkea ei tässä voi hallita.
Se että vatsanahka jää roikkumaan on toki kurjaa, eikä sellaiseen saa yhteiskunnalta apuja, mutta siihen ei sektiotkaan auta; päinvastoin tulee kahta kauheampi. Alatiesynnytyksen kauhistelu ja sektion glorifiointi on typerää.
Minusta ei ole hyvin harvinaista, jos 13% ruotsalaisnaisista omaa synnytyksestä johtuvia ulostamivaivoja. Se, mikä on harvinaista, on tietenkin suhteellista.
Ja en nyt oikeastaan tarkoittanut glorifioida sektiota, vaan enemmänkin mainitsemaani yleiseen ilmapiiriin siitä, ettei synnytyksistä seuranneista vaivoista saisi puhua olematta itsekäs. Itse pohdin, että miten asenteet vaikuttavat siihen, että synnytys hoidetaan kokonaan jälkihoidot mukaan lukien kunnolla hoitohenkilökunnan puolelta. Niin, että kaikki mahdolliset esi-ja jälkitoimenpiteet hoidetaan min, ettei tule vaivoja, jotka oltaisiin voitu muuten ehkäistä.
Toki minulla ei luonnollisesti ole omakohtaista kokemusta aiheesta, joten olen vain nettitiedon varassa. Ja luonnollisesti netistä löytyy tietoa yleensä kärjistetysti (yleensä juurikin negatiivisessa valossa), joten voi olla niinkin että mielikuvani synnytyksestä ja kaikkeen siihen liittyyvästä on vähintäänkin liioitellun negatiivinen. Mutta juuri tämän vuoksi kaipaisin ihan kylmää tilastoa siitä, miten usein näitä fyysisiä ongelmia synnytyksistä aiheutuu.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilastoilla tuskin on väliä koska et voi tietää miten oma synnytys menee. Riskit on toki hyvä ymmärtää. Thl varmaan tilastot tekee.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-ai…
Ei missään tapauksessa kannata tehdä lapsia, jos pelkää synnytykseen liittyviä riskitekijöitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei missään tapauksessa kannata tehdä lapsia, jos pelkää synnytykseen liittyviä riskitekijöitä!
Eikä välttämättä muutenkaan. Maailmassa on jo ihan riittävästi porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tätä haluta tutkia, koska länsimaissa halutaan syntyvyys nousuun.
Itse pohdin samoja asioita kuin ap. En ole koskaan potenut vauvakuumetta ja enimmän osan elämästäni olen ollut sitä mieltä, etten halua ainakaan biologisia lapsia juuri synnyttämisen kauheuden takia. En usko, että minulle lapsi olisi sen arvoinen, että seksielämä ja normaali arki olisi lopullisesti menetetty.
Hetkellisen kivun kesäisin, jatkuvaa vaivaa ja etenkin menetettyä tuntoa en kestäisi.
Tämän on pakko olla aina sama ihminen, joka aloittaa näitä keskusteluja aiheesta, jooko?
Kyllä asiaa tutkitaan ja komplikaatioista pidetään tilastoja.
Hyvä, älä missään nimessä hanki lasta. Sinua nyt ei edes lohduttaisi tieto, että seksielämä ja normaali arki pysyy ihan ennallaan synnytyksen jälkeen yli 90% tapauksista. Kunnon hysteerikolle ei todennäköisyyksillä tai tilastoilla ole mitään merkitystä, koska aina voi kuulua vaikka sen 0,00001 % huono-onnisimman joukkoon!
Elämä ei sovi pelkureille.
Tässä mielestäni hyvä esimerkki mainitsemastani asenteesta, että mikäli nainen murehtii mahdollisia synnytyksen tuomia ongelmia kehoonsa, häntä ei pidetä äitiyden arvoisena. Mistä tämä johtuu?
Olisiko lähdettä tuolle mainitsemallesi prosenttiluvulle (yli 90%)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, yleinen asenneilmapiiri on, kuten tästäkin ketjusta jo huomaa, että synnytyksen aiheuttamista vaivoista tosiaankaan ei saa puhua. Ainakaan ei saa pelätä, että itse kuuluisi siihen "pieneen vähemmistöön" (13% on jo todella suuri riski!), jolle vaivoja tulee.
Nainen ei saa nauttia seksistä, vain siitä äitiydestä pitää nauttia. Ja samaan aikaan ihmetellään, miksi parisuhteet voivat huonosti...
Vierailija kirjoitti:
Minäkin mietin näitä asioita paljon ollessani raskaana. Luin titkimuksia ja haastattelin lisäksi synnytyssairaalan johtajaylilääkäriä ja naisia, joilla oli kokemusta sekä sektiosta että alatiesynnytyksestä. Valitsin sektion, enkä ole katunut hetkeäkään.
Hienoa, että sinulla kävi hyvä tuuri! Suurin osa vakavista komplikaatioista tapahtuu Suomessa sektiosynnytyksissä.
Itse synnytin alakautta, luin paljon tutkimuksia etukäteen ja keskustelin hoitohenkilökunnan kanssa, enkä voisi olla tyytyväisempi valintaani.
Vierailija kirjoitti:
Niin alatie- kuin sektiosynnytyksissäkin on riskinsä ja joskus menee jotain pieleen. Luotettavan faktatiedon ja suomalaisten tilastojen mukaan sektio on äidille kuitenkin selvästi riskialttiimpaa. Jos pelkää ottaa riskejä elämässä, niin silloin on synnyttäminen jätettävä välistä. Ei ole olemassa riskitöntä synnytystapaa.
Paitsi jos saa haikaran tuomaan vauvan, satua taitaa kuitenkin olla.
Jos tarkennetaan, niin suunniteltu sektio ei ole yhtä riskialtis kuin hätäsektio. Suunnitellussa sektiossa ei saa repeämiä peräsuoleen tai virtsaputkeen, lantio ei murru eikä häntäluukaan ja jopa veritulpat ovat epätavallisempia kuin alatiesynnytyksessä. Suomessa ei tilastoida synnytyskomplikaatioita oikeastaan lainkaan lukuu ottamatta hengenvaarallisia tilanteita. Kannattaa lukea se oma synnytyskertomus ja huomata, että papereitten mukaan ei ole ollut kipuja (vaikka olisi rukoillut apua tuskiinsa) eikä repeämiä (vaikka olisi 78 tikkiä ja emätin leikattu kahtia) eikä ongelmia muutenkaan. Kaikki pidäyskyvyttömyydet jne. ovat tulleet myöhemmin, ne eivät liity mitenkään synnytykseen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin mietin näitä asioita paljon ollessani raskaana. Luin titkimuksia ja haastattelin lisäksi synnytyssairaalan johtajaylilääkäriä ja naisia, joilla oli kokemusta sekä sektiosta että alatiesynnytyksestä. Valitsin sektion, enkä ole katunut hetkeäkään.
Hienoa, että sinulla kävi hyvä tuuri! Suurin osa vakavista komplikaatioista tapahtuu Suomessa sektiosynnytyksissä.
Itse synnytin alakautta, luin paljon tutkimuksia etukäteen ja keskustelin hoitohenkilökunnan kanssa, enkä voisi olla tyytyväisempi valintaani.
Vauvoja ei vammaudu suunnitellussa sektiossa lainkaan. Mietipä sitä. Alatiesynnytyksissä noin 30% lapsista saa eriasteisia vammoja, jotka myöhemmin ilmenevät esim. ADHD:na ja motorisina ongelmina.
Tuossa artikkelissa puhutaan jostain ruotsissa 20 vuotta sitten ajankohtaisesta tutkimuksesta.
On hoidot varmasti kehittynyt tuossa ajassa, esimerkiksi välilihaa ei leikellä enää mitenkään rutiinisti ja jos joudutaankin leikkaamaan niin leikataan viistosti.
Kuitenkin jos riskit tuntuvat suuremmilta kuin palkinto niin, ehkä ei kannatakaan hankkia biologista lasta, ei lapsen hankinta ole mitenkään pakollista.
Auttaisikohan varata aika perheneuvolaan jossa näistä peloista voisi puhua ihan asiantuntijan kanssa, jos kuitenkin halu lapsen saamiseen on suuri?
Onko pakko tehdä se lapsi itse? Maailma on ylikansoittunut ja nykylasten tulevaisuus synkkä, ja perheettömiä lapsia riittää.
Up