Hyvän mielen joulukalenterista huono mieli :(

Parisuhteen ei ole tarkoitus olla taistelua siitä, kumpi jää voitolle ja kumpi tuntee itsensä tyhmäksi. Kannattaisi mieluummin ajatella, että on valmis tekemään itsensä välillä vähän tyhmäksi, jotta toisella olisi hyvä olla.

Eri asia, että itse ei saa joutua kärsimään parisuhteesta. Ei pidä ryhtyä taloudellisesti tyhmäksi tai suostua ryhmäseksiin tms vain toisen mieliksi. Mutta tästähän sä et oikeasti itse kärsi ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen ei ole tarkoitus olla taistelua siitä, kumpi jää voitolle ja kumpi tuntee itsensä tyhmäksi. Kannattaisi mieluummin ajatella, että on valmis tekemään itsensä välillä vähän tyhmäksi, jotta toisella olisi hyvä olla.

Eri asia, että itse ei saa joutua kärsimään parisuhteesta. Ei pidä ryhtyä taloudellisesti tyhmäksi tai suostua ryhmäseksiin tms vain toisen mieliksi. Mutta tästähän sä et oikeasti itse kärsi ollenkaan.

Ei tietysti enkä noin sitä ajatellutkaan. Silti tuli tunne, että pitääkö mies sitä viestilappua aivan naurettavan sen nähdessään,jos on kovin vihainen jostain.

Sen ykkösluukun lappurullan olisit vielä voinut vaihtaa.

Ei mitään riidanhakuista tekstiä, vaan viittaus siihen, että kun on riitoja niin ne sovitaan ja ollaan aina valmiit aloittamaan puhtaalta pöydältä. Älä nyt anna ittes tuntee tyhmyyttä. Sopikaa asia ja elämä jatkuu. Ei riita ole pois rakastamisesta ja niistä syistä jotka olet jo kirjoittanut, vaikka olisitkin juuri nyt ärsyyntynyt ja pettynyt.

Suklaata ja suklaata. Luuletteko te makeanhimoiset naiset, että me miehet halutaan ahmia sitä suklaata samaa tahtia kuin te? Että me turvotetaan itsemme samanlaiseksi möykyiksi kuin te tällä suklaalla? Tätäkö tässä haetaan. Että saisi itse vetää laatikkokaupalla konvehteja ja suklaata joka muodossa, ettei siitä tulisi teille itselle syyllinen olo? Hävetkää ja heitä ne loput 23 yllätystä roskiin - heti.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen ei ole tarkoitus olla taistelua siitä, kumpi jää voitolle ja kumpi tuntee itsensä tyhmäksi. Kannattaisi mieluummin ajatella, että on valmis tekemään itsensä välillä vähän tyhmäksi, jotta toisella olisi hyvä olla.

Eri asia, että itse ei saa joutua kärsimään parisuhteesta. Ei pidä ryhtyä taloudellisesti tyhmäksi tai suostua ryhmäseksiin tms vain toisen mieliksi. Mutta tästähän sä et oikeasti itse kärsi ollenkaan.

No ei mun mielestä ap:n aloituksesta saa kuvaa, että olisi tuosta kysymys. Vaan siitä, että kun toinen on onnellisena askarrellut jotain toista ilahduttavaa, niin toisen kiukuttelu (= suuttuminen ja mielenosoitus ilman että olisi suoraan sanonut mikä mättää) on kuin märkä rätti vasten sitä onnellisuuden tunnetta. Tuollaisia kun tulee parisuhteessa tarpeeksi usein eteen, niin kyllä taatusti tappaa sen onnellisuuden tunteen siltä toiselta. Ymmärrän täysin ap:n tunnetta siitä, että toista ilahduttava yllätys on "pilalla". Itse tekisin niin, että keskustelisin miehen kanssa vakavasti riitelyn tavoista. Eihän tuollainen kovin rakentavalta vaikuta, jos ap ei edes tajunnut miehen olleen suuttunut jostain, ennen kuin tämä häipyi mielenosoituksellisesti sängystä. Itse en ainakaan jatkaisi joulukalenterilappusten antamista ennen kuin asia olisi kunnolla keskusteltu auki ja sovittu. Koska jos ap jatkaa lappusten antoa ilman että asia on puhuttu auki, joka ikinen lappu aina jouluun asti muistuttaa ap:tä miehen kiukuttelusta. Veikkaan että siinä tapauksessa jouluun mennessä ne ap:nkään tunteet ei ole enää kovin rakastavia.  

Aikooko ap laittaa miehelle huomenna uuden lappusen?

Minusta on ihan hienoa, ettet perunut hommaa. Olet tilanteen yläpuolella. Kaikilla on huonoja päiviä, ja helpostihan ne purkaa siihen ihmiseen, joka on lähimpänä. Kenties ilahdutit miestäsi valtavasti. Kenties hän potee kamalaa syyllisyyttä ja huonoa omatuntoa räjähdyksestään. Älä kadu tai nolostele sitä, että osoitat rakkautesi. Jos mies pitää sinua nolona tmv. ja osoittaa sen, se kertoo vain hänestä itsestään. Sinä olet suloinen, ja tekosi oli ihana.

Kyllä aloitin kalenterin. En yhtään tiedä mitä mies on siitä nyt ajatellut. Jotenkin tuli olo, että ilahtuikin, mutta toisaalta ilmeisesti ajatus kärsi juuri tämän hänen kiukunpuuskansa vuoksi. Mitään selkoa ei siihen tullut mistä se kiukku semmoseksi nousi. Sunnuntaina,kun aamupalapöydässä oltiin yhtäaikaa niin kysyi jotenkin leikillään, että onko nämä ohjeita miten tulee käyttäytyä jatkossa vai. Vastasin, että ei kai ne nyt semmosia sentään ole. En ymmärrä miten niistä edes saattoi sellaisen käsityksen saada väkisinkään, että ne jotain käyttäytymissääntöjä olisi. Ehkä se vaan johtui siitä miehen syyllisyydestä kiukutteluun mikä sattui samaan saumaan,kun minä aloitin ton kalenterin. Lapuissahan lukee ihan vain asioita miksi rakastan häntä.

Ei siitä ihan niin hyvä mieli itselleni ole nyt tullut mitä sitä tehdessä oli ja kuvittelin, että ilahdutan sillä toista. Mutta teen sen kuitenkin loppuun asti,kun kerran aloitinkin. 

Jos kyseessä on luonnehäiriöinen ja henkisesti väkivaltainen mies, niin ei hän siitä lappusesta mitään huonoa omaatuntoa saanut. Päinvastoin tunteen, että voikin alkaa haukkua ka alistaa vielä enemmän ja vastaukseksi tulee vain hyväksyviä rakastan sinua-lappuja. Loistavaa hänelle.

Minusta tuollainen suuttuminen, mitä ap kuvaa, ei ole normaalia. Eikä se, että sitä ei nähnyt miehestä etukäteen päältäpäin eikä syy ollut selvä. Kuulostaa kaikenkaikkiaan epätasapainoiselta suhteelta ja ap:n kannattaisi olla vähemmän kynnysmatto.