En nähtävästi sitten sovi yhteenkään työpaikkaan

Neljäkymmentä vuotta ikää, ja tähän mennessä minulla ei ole ollut yhtä ainuttakaan normaalia työpaikkaa. (Normaali: jatkuva kokoaikainen päivä- tai vuorotyö). Määräaikaisuuksia ja keikkatöitä vaan, ja niidenkin välissä on ollut työttömyysjaksoja. Ja samanlaista se on ollut siitä lähtien kun valmistuin, joten en voi syyttää edes työttömyysjaksoja huonosta työllistymisestäni.

Ja olen oieasti ihan pihalla siitä, että missä mättää, kun sitä on ollut valmis ottamaan töitä vastaan sekä omalta alaltaan ja sen ulkopuolelta ja olen tehnyt tietämäni mukaan minulle annetut työt niinkuin pitääkin. Ja
tästä huolimatta minua ei haluta palkata mihinkään vakituiseksi työntekijäksi, joten ilmeisesti minun persoonassani ja luonteessani on sitten jotain aivan perustavanlaatuista vikaa, joka saa muut (ja etenkin palkkaamisesta vastaavat henkilöt) inhoamaan minua, niin että minua ei haluta palkata kuin vain hetkeksi .

Nyt kun vaan sitten keksisi, että mikä tuo vika on....

Nyt on taas yksi määräaikaisuus loppumassa, ja pelottaa jo etukäteen ajatus siitä, että mistä saan intoa ja jaksamista aloittaa taas koko työnhakuruljanssi alusta, jos joko mitään ei löydy, tai saan taas jonkun muutaman kuukauden pätkän (ja sen jälkeen taas sama alusta)