haittaako jos on ollut masennusta aikaisemmin elämässä jos pyrkii esim psykologiksi?
jos tämä ei mitenkään näy ulos? psykiatrini ei ainakaan nähnyt estettä tässä, mutta mites on? Löytyy taitoja tälläiseen, hyvä ihmisten kanssa ja koulut sujuneet hyvin. Terapiat sun muut käyty.
Kommentit (6)
Tuskin haittaa, tosin soveltuvuuskokeet pitää läpäistä, että pääsee opiskelemaan. Miettisin kuitenkin vielä, koska ala on henkisesti todella kuormittava. Pitää olla hyvä stressinsietokyky ja kyky jättää työasiat työpaikalle. Palkkaakaan ei ole työn vaativuuteen ja yliopistotutkintoon nähden kummoinen.
Ei ole este, jos oma kanttisi kestää.
Päinvastoin. Mitä hullumpi, sitä parempi. Ymmärrät asiakkaitasi. Potilaan kannaltahan ongelma on se, että oli kyseessä biomedikaalista lääketiedettä harjoittava psykiatri tai terapialla parantava psykologi, pitää potilaan aina pohtia ovatko he hullumpia kuin itse.
Psykologia perustuu käyttäytymistutkimuksiin ihmisillä ja psykiatria pilleritutkimuksiin ihmisillä. Muuta eroa näissä ei oikeastaan ole. Toisella on oikeus kirjoittaa reseptejä, toisella kyky empatiaan.
Aika moni psykologi on saanut innostuksen lähteä opiskelemaan alaa juuri omakohtaisten kokemuksien kautta. Silloin helpommin myös ymmärtää tulevia asiakkaita.
Psykologia on yhteiskuntatiede, jota haetaan opiskelemaan ihan kuten muitakin yliopistotieteitä. Ei siellä missään vaiheessa kysytä terveystietoja. Sitten kun olet valmistunut psykologian maisteriksi niin haet vielä laillistetun psykologin nimikettä Valvirasta todistuksella ja virkatodistuksella. Ei kukaan kysele terveystietojasi silloinkaan.
luin jotain juttuja tästä netistä ja ei kuulemma laillisesti ainakaan ole este. Jos läpäisee kaikki testit mitä kouluun pääsemiseen liittyy ja on kykyinen työskentelemään ammatissa.
Kuitenki jotenkin mietityttää se että tein "turhaan" kovasti töitä kaiken eteen ja lopulta joku sulkisikin oven naaman edestä vain menneisyyteni takia...